Projektisuunnittelija Sami Crémois valmistelee konsulttiyhtiö Afryllä teollisen laitoksen suunnittelun aikataulutusta, rakentamista ja toiminnan käynnistämistä. Oman tiimin jäsenet puhuvat vieraita kieliä, mutta asiakkaan edustajat ovat suomenkielisiä.

– Suomen kielen taitoni on kohtalainen, mutta en uskaltaisi käyttää sitä vielä työtehtävissä, Crémois kertoo.

Ranskalais-suomalainen insinööri oppi lapsena äidiltään suomea, mutta sittemmin se on unohtunut. Kun ranskankielinen Crémois muutti vuonna 2022 äitinsä kotimaahan, työkieleksi vaihtui englanti ja suomen opiskelu alkoi perusteista.

Aluksi hän virkisti kielitaitoaan työväenopiston kursseilla. Viime syksystä lähtien hän on saanut työnantajan tarjoamaa opetusta suoraan pääkonttorilla Vantaalla. Opetuksesta puolet lasketaan työajaksi, ja tuntien teemana on usein työsanastoa.

– Kurssilla ryhmämme jäsenet ovat samalla tasolla, joten meidän välillämme kynnys harjoitella kieltä on pienempi.

Vieraskieliset kaipaavat harjoitusta

Afryllä käytetään yrityskielenä kotimaassa suomea ja englantia. Yhtiö ei kerää tietoa työntekijöiden äidinkielestä, mutta muuta kuin suomea tai ruotsia puhuu yhtiön arvion mukaan noin viisi prosenttia kotimaassa työskentelevistä työntekijöistä eli reilusti yli sata. Henkilöstökyselyt käännetään 14 eri kielelle.

– Ranskassa arki voi olla hankalaa kieltä osaamattomalle. Siihen verrattuna suomalaiset ovat vieraskielisten suhteen aika mukaansa ottavia, Crémois arvioi.

Noin 90 afryläistä opiskelee parhaillaan suomea osaamistason mukaisissa pienryhmissä työnantajan tarjoamassa kielikoulutuksessa. Osa opetuksesta on lähi-, osa etäopetusta.

– Moni suomen opiskelijamme toivoo, että kollegat puhuisivat heidän kanssaan suomea, jotta he saisivat sitä kautta mahdollisuuden harjoitella kieltä, henkilöstöjohtaja Sari Peltola sanoo.

On myös mahdollista, että vaativiin tehtäviin hakee suomenkielinen työntekijä, joka ei osaa englantia riittävästi.

– Melko harvoin tällaisia tilanteita onneksi tulee eteen. Englannin kielen taito alkaa olla suomalaisilla insinööreillä ja muilla alan asiantuntijoilla yleisesti jo hyvällä tasolla, samoin kuin muista maista tulevilla.

Ulkomaalaisten osuus kasvaa

Isoissa kansainvälisissä yrityksissä ja kansainvälisten osaajien perustamissa startup-yhtiöissä englanti vaikuttaa olevan yleinen työkieli. Insinööri-lehti kysyi neljän suuren yrityksen kielipolitiikasta. Afryn lisäksi englanti on työkielenä Metsolla ja Withsecurella. Etteplan ei vastannut kysymyksiin.

Englanninkielisten työpaikkojen ja työntekijöiden määrä Suomessa on kasvanut, mutta englanninkielisten yritysten tai vieraskielisten työntekijöiden määrästä maassa ei kerätä kattavaa tilastoa.

Teknologiateollisuus ry:n tietojen perusteella kansainvälisen henkilöstön osuus tietotekniikan alalla oli vuoteen 2021 mennessä kasvanut kahdeksaan prosenttiin. Myös muilla teknologia-aloilla osuus oli kasvanut, mutta prosenttiosuus oli pienempi. Suunnit- telu- ja konsulttialalla osuus oli 3,7 prosenttia. Pelkästään teknologiateollisuudessa vieraskielisiä täytyy olla näillä osuuksilla vähintään yli kymmenentuhatta.

Kansainvälistyminen näkyy myös Insinööriliitossa, jossa englannin kielellä asioivien määrä on kasvanut yli 1 900 henkeen. Kasvun vauhtia ei ole kuitenkaan tilastoitu.

Meksikolainen kaipasi tasapainoa

Ohjelmistokehittäjä Enrique Aldana-Sigoña koodaa tietoturvayhtiö Withsecurella mikropalveluita kyberturvallisuustuotteisiin, joiden avulla taataan muun muassa turvallinen tiedonsiirto yrityshallinnon ja internetiin kytkettyjen laitteiden välillä.

Aldana-Sigoña on kotoisin Meksikosta ja puhuu äidinkielenään espanjaa. Hän muutti maasta Yhdysvaltojen kautta Suomeen, koska oli saanut käsityksen, että maassa on tasapainoinen työelämä, toimiva terveydenhoito, hyvä infrastruktuuri ja ihmisistä välitetään.

Hän kertoo kotiutuneensa hyvin, ja hänellä on harrastustensa tanssin ja jousiammunnan kautta suomen- ja ruotsinkielisiä ystäviä.

– Muutin aluksi Saloon, sitten Turkuun ja lopuksi Helsinkiin. Olen huomannut, että mitä isompi kaupunki, sitä enemmän harrastuksia ja sitä avoimempia ihmiset ovat keskustelemaan ulkomaalaisten kanssa.

Vapaa-ajalla Aldana-Sigoña opiskelee suomea. Yhtiö tukee suomen ja englannin kielen opiskelua verkossa ja luokkahuonekoulutuksissa.

– Inklusiiviset kielipäivät voisivat olla hyvä lisäkeino, jolla äidinkielenään suomea puhuvat voisivat auttaa kollegoitaan oppimaan kieltä hauskalla mutta järjestelmällisellä tavalla.

Withsecurella on Suomessa noin 500 työntekijää, jotka tulevat 53 eri maasta. Aldana-Sigoñan tiimissä on suomalaisia, venäläisiä, puolalaisia ja iranilaisia. Heitä työskentelee Helsingissä, Oulussa sekä Puolassa.

Sanasto kääntyy suomeksi

Kotimaisten kielten keskus on kantanut huolta suomen kielen elinvoimaisuudesta. Englanti on vienyt tilaa tieteestä ja elinkeinoelämästä, ja uudet teknologiat sanoitetaan tavallisimmin englanniksi.

Prosessiteollisuuden yhtiöllä Metsolla kaikki teknologiat, tuotteet, prosessit, ratkaisut ja käsitteet kuvataan englannin lisäksi suomeksi. Yhtiöllä on laaja käännösmuisti usealle kielelle.

– Uudet käsitteet käännetään yleensä aina suomeksi. Näin ollen ammattisanasto on suomeksi yhtä monipuolista kuin englanniksikin, sanoo Metson viestintä- ja brändijohtaja Helena Marjaranta.

Metso toimii yli 45 maassa, ja sillä työskentelee Suomessa työntekijöitä lähes 60 maasta ja maailmanlaajuisesti 90 maasta. Suomen-henkilöstöstä yli kymmenen prosenttia ja pääkonttorilla lähes joka viides on muuta kuin suomea äidinkielenään puhuvia.

Englanti ja suomi ovat useimmin käytetyt kielet, ja henkilöstöä koskevat materiaalit on käännetty usein kahdeksalle käytetyimmälle kielelle. Työnantaja tarjoaa suomen ja englannin kielen koulutusta halukkaille sekä kotoutumista maahan.

Sen paremmin Afryllä pelkoa suomen köyhtymisestä ei ole, koska kieltä käytetään edelleen paljon. Withsecure puolestaan muistuttaa, että asiakkaita on palveltava tarvittaessa suomeksi, joten kieli pysyy elinvoimaisena.