BITTIKATTAUS
Jäsenmaat hyväksyivät yritysvastuudirektiivin
Euroopan unionin jäsenmaista koostuva neuvosto hyväksyi äänestyksessään yritysvastuudirektiivin.
– Direktiivi merkitsee uuden ajan alkua: yritystoimintaa ei voi enää tehdä ihmisoikeuksista ja ympäristöstä piittaamatta, sanoo Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Finér.
Suomi äänesti direktiivin puolesta saatuaan läpi uhrien oikeussuojaa heikentävän muutoksen. Direktiivi muun muassa koskee nyt huomattavasti aiemmin sovittua pienempää joukkoa yrityksiä.
Arvioiden mukaan koko direktiivin piiriin tulee suoraan vain noin 5 400 ja Suomessa 139 yritystä. Finnwatch pitää direktiiviä silti merkittävänä edistysaskeleena.
Yritysvastuudirektiivi asettaa ensimmäistä kertaa yrityksille velvollisuuden kunnioittaa ihmisoikeuksia ja ympäristöä. Direktiivin myötä suuret yritykset velvoitetaan myös laatimaan ja toteuttamaan ilmastoa koskevat siirtymäsuunnitelmat, joilla niiden strategia ja liiketoimintamallit muutetaan vastaamaan puolentoista asteen ilmastotavoitetta.
– Monet vastuulliset yritykset ovat jo toimineet tämänsuuntaisesti. Nyt vastuuttomuudella kilpailuetua tavoitelleet yritykset pakotetaan samaan, Finér sanoo.
48 %
Lähes puolet insinööreistä kuuluu Insinööriliiton tuoreimman työmarkkinatutkimuksen mukaan tulospalkkaus- järjestelmien piiriin.
Xamkin opintoja voi suorittaa etänä muualtakin kuin Kouvolan kampukselta.Xamk oli avointen opintojen ykkönen
Avoimen ammattikorkeakoulun suosio on Suomessa ennätyslukemissa, ja opiskelijamäärät kasvoivat valtakunnallisesti 35 prosenttia.
Xamk Pulsen eli Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun avoimiin opintoihin osallistui 34 000 opiskelijaa, mikä on peräti 28 prosenttia koko Suomen avoimen ammattikorkeakoulun opiskelijamäärästä.
Opintopisteiden määrässä Xamk on Suomen suurin. Xamk Pulsen opintoja suoritettiin viime vuonna noin 130 400 opintopistettä. Koko maassa avoimen amk:n opintopistemäärä oli noin 594 000.
Avoimen ammattikorkeakoulun opinnot on tarkoitettu kaikille. Opinnot suoritetaan usein etänä, eli asuinpaikalla ei ole väliä.
Suurin osa Xamk Pulsen opiskelijoista hakee täydentävää tai uudistavaa osaamista omalle työuralle. Tyypillisin opiskelija on työssäkäyvä, 31–45-vuotias nainen, jolla on AMK- tai ammatillinen tutkinto.
Vaikka avoin AMK kiinnostaa tällä hetkellä, tulevat ja suunnitteilla olevat muutokset huolestuttavat.
– Avoimen ammattikorkeakoulun rahoitusta leikataan valtakunnallisesti, mikä lisää painetta opiskelijakohtaisten hintojen nostoon, Xamkin jatkuvan oppimisen johtaja Pia-Mariana Toukkari pohtii.
KUVA: Mostphotos
Hanna Uusitalo kokoaa moottoreita Agco Powerin tehtaalla.Agco laajentaa Linnavuoren tehdasta
Maatalouskoneita ja täsmäviljelyä kehittävä Agco investoi 70 miljoonaa euroa Nokian Linnavuoressa sijaitsevaan tehtaaseensa.
Agco Power rakentaa tehdasalueelleen puhtaan energian laboratorion. Siinä testataan vaihtoehtoisia polttoaineita, jotka vähentävät työkoneiden päästöjä. Alueelle nousee koulutus- ja vierailukeskus sekä uutta tuotantotilaa sylinterinkansien ja portaattoman voimansiirron osien valmistamiseen.
Kunnostettujen moottoreiden toimitilat laajenevat maalaamolla ja testaustiloilla. Uusien rakennusten pinta- ala on yhteensä 11 000 neliötä. Rakennukset valmistuvat ensi vuoden aikana.
Linnavuoren tehdas työllistää noin tuhat työntekijää, ja investoinnit luovat pohjaa työntekijämäärän kasvulle.
Konsernin investoinnit Agco Powerin Linnavuoren tehtaaseen ovat olleet yhteensä yli sata miljoonaa euroa viimeisen viiden vuoden aikana.
Dieselmoottoreiden lisäksi Agco laajentaa teknologiatarjontaansa vaihtoehtoisia polttoaineita käyttäviin moottoreihin ja sähköisiin ratkaisuihin. Vuosien raskaan käytön jälkeen niiden käyttöikää voidaan jatkaa moottoreita kunnostamalla.
KUVA: Agco Power
Tukia leikataan puolelta miljoonalta
Kelan yleiseen asumistukeen ja työttömyystukiin tuli huhtikuussa useita leikkauksia, jotka vaikuttavat noin puolen miljoonan asiakkaan tukiin. Työttömyystukien leikkaus vähensi asiakkaiden saamaa tukea heti kuun alussa.
Yleisen asumistuen saajien tuki pienenee seuraavan tarkistuksen yhteydessä, viimeistään ensi vuoden maaliskuussa.
Kelan yleiseen asumistukeen ja työttömyysturvaan tehtiin huhtikuun alussa leikkauksia, jotka perustuvat eduskunnan hyväksymiin lainmuutoksiin. Yleisen asumistuen leikkaukset pienentävät yleistä asumistukea kaikilla asiakkailla, jotka nyt saavat tukea.
Työttömyysturvan muutokset koskevat Kelan peruspäivärahan ja työmarkkinatuen saajia heti huhtikuussa. Tukia leikataan poistamalla työttömyystukien lapsikorotukset ja 300 euron kuukausittainen suojaosa.
Lapsikorotusten poisto koskee vuositasolla noin 100 000:ta henkilöä. Suojaosan poisto taas vaikuttaa osa-aikatyötä tai keikkatyötä tekeviin työttömiin, jotka saavat työttömyystukea.
Jatkossa Kela ei maksa myöskään toimeentulotukea asumismenoihin, jotka ylittävät kuntakohtaiset enimmäisrajat.
Tekoäly taipuu stressin mittaamiseen
VTT kehittää Työterveyslaitoksen kanssa tekoälyä hyödyntävää työkalua stressaavien olojen tunnistamiseen. Tekoäly tekee arvionsa seuraamalla testattavan henkilön tapaa käyttää tietokonetta.
Tutkijat ovat keränneet jo neljän vuoden ajan opetusdataa todellisista työpaikoista tekoälyä varten sekä kehittäneet datan hyödyntämiseen visuaalista käyttöliittymää, organisaatiobarometriä.
– Tulokset ovat lupaavia, ja vaikka teknologia on vielä varhaisessa kehitysvaiheessa, ennustamme sen saavuttavan kypsyyden 3–5 vuodessa.
Etsimme parhaillaan kumppaneita teknologian jatkokehittämiseen, VTT:n erikoistutkija Atte Kinnula kertoo.
Epätyypillinen tapa liikuttaa hiirtä voi kieliä stressistä. Tällä hetkellä tekoäly havaitsee stressin 71 prosentin tarkkuudella päivän mittaamisella ja 84 prosentin tarkkuudella kolmessa kuukaudessa.
Tutkijat kokeilevat, voidaanko tarkkuutta parantaa lisäämällä muita käyttäytymistietoja. Tekoälylle voidaan syöttää esimerkiksi näppäimistöllä kirjoittamisen nopeuden muutoksia.
Tarkoitus on samalla pitää kiinni yksityisyydestä. Jokainen päättää itse, jakaako tietoja vai ei. Tietoturvaa on kehitetty Nixun kanssa, ja Silverskin on auditoinut ratkaisun.
Työeläkeote tarkistetaan yhä useammin verkossa
Työeläkeote lähetetään postitse kolmen vuoden kuluttua siitä, kun henkilölle on viimeksi lähetetty työeläkeote tai siitä, kun hän on viimeksi käynyt katsomassa sen verkkopalvelussa.
Verkko-otteen pysyvästi valinneiden määrä on kasvanut voimakkaasti, vuodessa lähes 30 prosenttia.
Työeläkeotteelta voi tarkistaa tähän mennessä jo kertyneen työeläkkeensä määrän ja varmistaa, että kaikista eri ansioista ja etuuksista on kertynyt eläkettä. Iästä tai eläkelaitoksesta riippuen osa näkee otteeltaan myös oman eläkeikänsä ja arvion tulevan eläkkeensä määrästä.
Verkkopalvelussa kukin voi myös itse valita, haluaako otteen ainoastaan sähköisenä. Vain sähköisen otteen valinneiden lukumäärä on kasvanut selvästi viimeisen vuoden aikana.
Työeläkeotteen voi tarkistaa milloin tahansa työeläke.fi-verkkopalvelun tai oman työeläkelaitoksen verkkopalvelun kautta. Verkkopalvelun työeläkeote on kattavampi kuin postitse lähetettävä työeläkeote. Verkon työeläkeotteella näkyy esimerkiksi henkilön koko työhistoria.
Vantaan Hakkilassa Insinööriliiton jäsenet perheineen tutustuivat radio-ohjattavien autojen kilpailutapahtumaan. Vauhdikas laji on viime vuosikymmeninä ottanut autojen tekniikassa aimo harppauksen. Siihen liittyvät litiumpolymeeri akut, langattomasti ohjelmoitavat nopeudensäätimet sekä tehokkaammat ja kestävämmät harjattomat moottorit
KUVA: Tomi Saari
Tommi Grönholm, johtajaTommin
PALSTA
Julkisen talouden paikkausta
Työmarkkinakentän liepeillä toimivana ihmettelen alan kehityssuuntaa. Maassamme on jo muutaman hallituskauden ajan pyritty tilkitsemään 10 miljardin euron kestävyysvajetta ajamalla työnantajia ja työntekijöitä erilleen toisistaan. Keinoina käytetään muiden maiden toteuttamista uudistuksista poimittuja, valikoituja elementtejä ja unohtaen niissä olevat tasapainottavat tekijät. Pelataan siis tavallaan yhteen maaliin ja ihmetellään, kun tilanne ei oikein maistu kaikille. Pahimmillaan seuraava poliittinen dream team tekee päinvastaiset ratkaisut, ja olemme heiluriliikkeessä.
Oudoksun esitettyjä ratkaisuja ainakin insinööri- tai asiantuntijanäkökulmasta. Yleensä alallamme sairasloman takia tekemättä jäänyt työ odottaa pöydällä. Määräaikaisia työsuhteita tehdään vähän ja niiden perusteita kiistetään harvakseltaan. Työttömyysturvan ehkä viiden miljardin kuluja voidaan porrastamalla laskea vajeeseen nähden vähänlaisesti. Esitetyt lääkkeet eivät valtion taloutta merkittävästi kohenna, eikä valtiovarainministeriökään osannut niiden hyötyä määrittää.
Parempia lääkkeitä löydän helposti. Keskityn tässä yhteen. Työeläkevakuuttajat Telan mukaan työkyvyttömyyden kustannukset olivat pari vuotta sitten 10 miljardia vuodessa. Tästä 2,4 miljardia oli suoria eläkekustannuksia ja loput menetettyä työpanosta. Työterveyslaitos on arvioinut jo vuonna 2012 puutteellisen työhyvinvoinnin kokonaiskustannukseksi kansantaloudelle 35 miljardia euroa. Olemme siis hukanneet 12 vuodessa 420 miljardia puutteellisen työhyvinvoinnin takia.
Miten tilannetta voisi kohentaa? Tuki- ja liikuntaelinten kunnosta on pidettävä huolta töissä ja niiden ulkopuolella. Kiireen tuntua pitää vähentää ja lisätä työn merkityksellisyyttä.
Erityisesti nuorilla pääsyä mielenterveysongelmien kuntoutukseen on helpotettava, ja yksilöä on tuettava enemmän. On siis toimittava juuri päinvastoin, mitä nyt ollaan tekemässä.
Kenen etu on, jos työkyvyttömyyteen johtavia epäkohtia ei korjata ja samalla haeta yhteistyöhön perustuvia tasapainoisia työelämäratkaisuja. Mieleeni ei tule montaa tahoa, joka siitä kärsisi.
Direktiivialoite laadukkaista työharjoitteluista
Euroopan komissio aikoo parantaa harjoittelujen työehtoja, kuten palkkaa sekä osallistavuutta ja laatua EU:ssa.
Direktiiviehdotuksen keskeisiä kohtia ovat muun muassa syrjimättömyysperiaate, jolla varmistetaan, että harjoittelijoita kohdellaan yhdenvertaisesti saman työnantajan muiden työntekijöiden kanssa, ellei eriarvoiseen kohteluun ole perusteltua syytä.
Niitä voivat olla esimerkiksi erilaiset työtehtävät, vähemmän vastuuta sisältävät tehtävät tai työn intensiivisyys.
Harjoittelujaksoja ei saa käyttää säännöllisten työpaikkojen korvaamiseen. Sen tähden jäsenvaltiot tekevät tarkastuksia, joissa arvioidaan tilannetta esimerkiksi seuraamalla harjoitteluiden määrää, kestoa sekä työskentelyoloja.
Direktiiviehdotuksessa annetaan työntekijöiden edustajille oikeus edistää ja puolustaa työharjoittelijoiden oikeuksia työpaikoilla. Jäsenvaltioita myös vaaditaan luomaan kanavia, joiden kautta harjoittelijat voivat itse ilmoittaa epäkohdista sekä huonoista työoloista ja -ehdoista.
EU:ssa on arvioitu olevan yli kolme miljoonaa harjoittelijaa. Noin puolet harjoittelijoista osallistui palkallisiin harjoittelujaksoihin vuonna 2019. Loput harjoitteluista olivat palkattomia.
Keskieläke nousi lähes 2 000 euroon
Suomalaisten keskimääräinen kuukausieläke viime vuonna oli 1 977 euroa, kun se edellisvuonna oli 1 845 eu- roa. Mediaanieläke oli viime vuonna 1 736 euroa kuukaudessa. Tiedot ilmenevät Eläketurvakeskuksen (ETK) ja Kelan yhteistilastosta.
Keskieläkkeen noususta huolimatta yli 60 prosenttia eläkeläisistä sai eläkettä alle 2 000 euroa kuukaudessa. Heitä on lähes miljoona. Suuret eläkkeet ovat yhä harvinaisia. Esimerkiksi yli 5 000 euron eläkettä maksettiin viime vuonna noin kahdelle prosentille eläkkeensaajista.
Enemmistö heistä on miehiä, tilastosuunnittelija Joonas Hautamäki kertoo.
Vuonna 2023 miesten keskieläke oli 2 216 euroa kuukaudessa. Naisten eläke oli 1 779 euroa. Sukupuolten välinen eläke-ero pysyi edellisvuoteen verrattuna liki ennallaan.
Eläke-erot, myös naisten ja miesten kohdalla, heijastavat tehtyä työuraa, sen pituutta ja palkkatasoa.
Keskimäärin suurimmat eläkkeet maksettiin edellisvuosien tapaan Uudellamaalla ja pienimmät eläkkeet Etelä-Pohjanmaalla.
Suomessa oli viime vuonna 1,6 miljoonaa eläkkeensaajaa. Eläkkeensaajien osuus koko maan väestöstä oli 33 prosenttia, kun tarkastellaan 16 vuotta täyttäneitä.