YTN:n neuvottelupäällikkö ja Insinööriliiton edunvalvontajohtaja Petteri Oksa kuvailee kulunutta neuvottelukierrosta kummalliseksi. Oksan mukaan kerroksella on ollut useita normaalista poikkeavia piirteitä.

Esimerkkinä hän mainitsee hitauden, jolla edettiin syksyn optioneuvotteluista talven ja kevään ratkaisuihin.

– Jännitettä sopimiseen ei tuntunut millään syntyvän. Alkuun työnantaja hidasteli: kun oli sovittu neuvottelukerta, seuraava sovittiin puolentoista tai parin viikon päähän. Asiat eivät edenneet lainkaan.

Myöhemmin kierrosta hidasti myös SAK-lainen kenttä, kun liitot suunnittelivat laajempaa yhteistyötä ja odottivat sopimusten päättymisiä.

Yhdenvertaisuus ei kiinnostanut

Oksan mielestä outoa oli myös työnantajan täydellinen haluttomuus sopia perhevapaista, mikä vaikutti varsinkin ylempien toimihenkilöiden kenttään. Työnantajalla ei ollut halua vanhempien yhdenvertaisuuteen liittyvään asiaan.

– En edellekään ymmärrä, miksi se on niin hankalaa, Oksa toteaa.

Hän näkee syynä lähinnä sen, että työnantajat ovat päätyneet ideologisesti nurkkaan, jossa ei haluta tehdä mitään oikeuksien laajentamista sopimusteitse.

– Edellisillä neuvottelukierroksilla näkyi jo, ettei teksti- kysymyksiin tai laadullisiin kuten työhyvinvointiin tai työelämään liittyneet asiat eivät edenneet.

Historiallinen avaus työmarkkinoilla

Uusissa työehtosopimuksissa YTN kuitenkin pystyi sopimaan perhevapaauudistuksesta ja toisen vanhemman eli käytännössä isien palkallisen vapaan voimakkaasta laajentamisesta. Se on neuvottelupäällikön mielestä parasta sopimuksissa.

– Tämä on työmarkkinahistoriaa. Ensimmäisen kerran YTN on yksin tehnyt yksityisellä sektorilla merkittävän asian ilman, että se on muiden sopimuksissa ensin.

Toisena hyvänä asiana Oksa nostaa palkat, joihin saatiin paljon korotusta, vaikka ei ihan inflaatiota ja muuttunutta toimintaympäristöä vastaavasti.

– Sopimusjärjestelmä pystyi kuitenkin vastaamaan muuttuneeseen tilanteeseen, vaikka työnantaja tarjosi alkuun jotain muuta.

Huonointa solmituissa sopimuksissa on perhe- vapaan hinta kuten lyhennetyt neuvotteluajat. Monissa asioissa jää nähtäväksi, miten vaikeiksi ne muodostuvat.

– On piirteitä, joita voi käyttää hyväkseen. Jos työnantaja toimii vastuullisesti, niin se ei käytä.

Näkemyserot riitaisuuden taustalla

Sopimisen tahdon puute yllätti hieman Oksaa. Hän oli jossain vaiheessa syksyllä kuvitellut, että työnantajapuoli olisi halunnut sopia optiovuoden ja nopeasti taata vielä toimintavakauden yrityksille. Tahtoa ei kuitenkaan ollut.

Hämmästystä herätti myös kierroksen riitaisuus, mikä näkyi ruuhkana valtakunnansovittelijan toimistolla.

– Kierros osoitti, että sopimusjärjestelmä on päivittämisen tarpeessa.

Oksan mielestä ylempien toimihenkilöiden on saatava oma tahto kohdalleen: mitä oikeasti halutaan. Sen jälkeen yhdessä työnantajan kanssa sopimustoimintaa on kehitettävä.

Oma toiminta kuntoon

Neuvottelupäällikkö näkee paljon opittavaa kuluneelta kierrokselta.

– Omassa toiminnassamme meidän on ajateltava jäsenyyttä ja järjestäytymistä. Niiden merkitys kasvaa.

Neuvottelukierrosten ensimmäisten ratkaisujen merkitys korostuu entisestään, halutaan sitä tai ei. YTN sopimat asiat teknologiateollisuudessa heijastuvat muillekin aloille.

– Muut alat eivät voi katsoa sivusta.

Opittavaa on myös työnantajan vahvassa koordinaatiossa, johon palkansaajien on vastattava. Koordinaation pitää olla alojen ja keskusjärjestörajojen yli.

–Siitä voi aloittaa, mihin pystyy vaikuttamaan, mikä tarkoittaa omien alojen yhteistyötä, Oksa sanoo.

■ Lue lisää: ytn.fi ja juko.fi