Parolassa sijaitsevan Panssariprikaatin edustalla kävi helmikuun alussa kuhina, kun Puolustusvoimat esitteli toimittajille Leopard 2 -taistelupanssarivaunuja. Ukrainan sodan vuoksi Leopardeista tuli ajankohtaisia, ja ne jättivät muut vaunumallit varjoonsa.

Järjestelmäinsinööri Ville-Juhani Kannasmaa muistuttaa panssaripuolustuksen kokonaisuudesta. Siihen kuuluvat myös muun muassa BMP-2-rynnäkköpanssarivaunut, joiden asejärjestelmästä hän on vastannut maaliskuusta lähtien.

– Mielenkiintoisinta on erilaisten asejärjestelmien omaksuminen. Niihin voi kuulua mekaanisia osia, antureita, sähkötekniikkaa ja tietotekniikkaa.

Panssarivaunujen pariin Kannasmaa pääsee asejärjestelmien tarkastusten yhteydessä, vaikka enimmäkseen työt tehdään toimistolla. Vaunut ovat sen verran tuttuja, että niitä kutsutaan lempinimellä.

– Bemari taitaa olla se yleisin nimi kyseiselle laitteelle, Kannasmaa kertoo.

Porttien sisäpuoli kiinnosti

Kannasmaa suoritti automaalarin perustutkinnon vuonna 2008. Hän jatkoi varusmiespalvelukseen Pohjois-Karjalan prikaatin jääkärikomppaniaan, jossa hän toimi joukkueen varajohtajana. Reserviin päästyään hän suoritti vielä autokorinkorjaajan perustutkinnon vuonna 2011.

– Sen jälkeen totesin, että elämä porttien sisäpuolella oli huomattavasti mielenkiintoisempaa.

Kannasmaa aloitti sotilasuransa Pohjois-Karjalan prikaatissa sopimussotilaana jääkärikomppaniassa vuosina 2011–2013. Hän lähti kouluttajaksi Malin kriisinhallintaoperaatioon seuraavaksi pariksi vuodeksi ja toimi merivoimissa Rannikkolaivaston taisteluvälinaliupseerina miinalautta Porkkalalla vuosina 2015–2018.

– Merivoimissa rannikkolaivaston aseinsinööri kävi kertomassa erikoisupseerin urasta, mikä sytytti itsellä kipinän erikoisupseerin uralle.

Kannasmaa hakeutui Panssariprikaatiin panssarijääkärikomppaniaan taisteluvälinealiupseeriksi, minkä ansiosta hän sai iltaisin enemmän aikaa opintoihin. Hän sai viime syksynä valmiiksi konetekniikan insinöörin tutkinnon.

Panssariuransa välissä Kannasmaa kävi merivoimien kriisinhallintaoperaatiossa Välimerellä tilannevalvonta-aliupseerina vuonna 2020. Kansainväliset tehtävät ovat yksi niistä syistä, jotka saivat miehen hakeutumaan Puolustusvoimiin.

– Seuraavan operaation ajankohtaa en ole vielä kerennyt miettimään, kun tehtävätkin vaihtuivat juuri uusiin.

Vaunu kuljettaa jalkaväkeä

Siinä missä Leopardit on tarkoitettu hyökkäämään vastaavia taistelupanssarivaunuja vastaan, BMP-2:t on suunniteltu lisäksi jalkaväen kuljettamiseen. Kompromissina tykki on selvästi pienempi.

– BMP-2:n suorituskyky koostuu aseistuksen lisäksi myös siitä, miten joukkoja käytetään, joten kevyempi aseistus ei välttämättä tarkoita altavastaajan asemaa, Kannasmaa vertaa.

– Vaunun valtti on sen mataluus, joten oikealla maaston käytöllä siitä saadaan parhaat tehot irti.

Rynnäkköpanssarivaunujen tehtävänä on vastaavien vaunujen ja hitaiden ilma-alusten tuhoaminen sekä panssarijääkäreiden taistelun tukeminen suora-ammuntatulella. Pääaseena on 30 millimetrin automaattitykki, jonka tehokas ampumaetäisyys on maa-ammunnassa yhdestä puoleentoista kilometriin.

Matkustajapaikkoja on kahdeksalle. Miehistöön kuuluvat johtaja, ajaja ja ampuja. Kannasmaa on käynyt vanhassa tehtävässään viikoittain vaunuissa sisällä, ja hän pystyy toimimaan jokaisella paikalla.

– Ampujan paikka on paras. Onhan se aina hienoa päästä ampumaan konetykillä.

Kyvyt on päivitetty

BMP-vaunujen ensimmäiset versiot valmistettiin Neuvostoliitossa 1960-luvulla. Vaunusta on Venäjällä käytössä myös vuonna 1990 esitelty kolmosversio, johon on kakkosversioon nähden lisätty sadan millimetrin rihlattu kanuuna ja tehokkaampi moottori.

Suomen BMP-2:t työllistävät Panssariprikaatissa kaikkia henkilöstöryhmiä. Erikoisupseereja työskentelee mallin vaunujen parissa puolen tusinaa. Suomella näitä vaunuja on sata kappaletta, joista suuri osa sijaitsee Parolassa.

Vaunut on hankittu Neuvostoliitosta 1980-luvulla, ja vuonna 2015 alkoi vaunujen modernisointi. Pimeänäkökykyä vahvistettiin, ja omasuojaa kehitettiin naamiointijärjestelmällä.

– Vaikka vaunut ovat alkuperältään vanhoja, ne ovat hyvässä kunnossa ja erityisesti pimeätoimintakyvyn päivityksen ansiosta edelleen suorituskykyisiä, Kannasmaa kertoo.