Sanna Rissanen nauttii työn muuttuvista oloista eri vuodenaikoina.
Sanna Rissanen nauttii työn muuttuvista oloista eri vuodenaikoina.

Työmaisemat

ovat kohdallaan

Sanna Rissanen saa tuulivoimalan lavat pyörimään eikä osaa ajatella alavalintaansa poikkeuksellisena.

Oululainen sähköinsinööri Sanna Rissanen murtaa sähköalan lasikattoja kirjaimellisesti korkealla tasolla. Hän on ensimmäisiä tuulivoimaloiden käyttöönottajina työskenteleviä naisia Suomessa.

Rissanen ei silti ole mieltänyt itseään edelläkävijäksi, vaan ammatinvalinnan suhteen hän sanoo aina tehneensä sitä, mikä itsestä on parhaalta tuntunut.

– Kun hain parikymppisenä töitä, en osannut sitä ajatella tai ujostella, että olen yksi harvoja naisia miesvaltaisella alalla, tai ensimmäinen nainen tuulivoima-asentajana, Rissanen sanoo.

– Jos joku kulmiaan kohotteli, niin työhaastatteluissa sanoin aina, että eikös tässä sähköasentajaa haeta ja minähän olen asentaja.

Sote-ala vaihtui sähköön

Peruskoulun jälkeen Rissasella ei ollut selvää unelma-ammattia. Hän lähti opiskelemaan lähihoitajaksi, mutta ennen kuin ensimmäinen opiskeluvuosi päättyi, hän huomasi, ettei ala ollut häntä varten.

– Sen ikäisellä ei ole juurikaan tietoa työelämästä. Sitten pohdin, että sähköala vaikuttaisi mielenkiintoiselta ja tärkeältä. Siinä saisi käyttää laskentaa ja ongelmanratkaisukykyä, Rissanen kuvaa.

– Tuttujani ei ollut sähköalalla. Mielikuvani oli perinteinen, että sähköasentajat lähinnä kytkevät lamppuihin virrat päälle, hän jatkaa.

Rissanen opiskeli lopulta kaksois- tutkinnon: hän suoritti rinnakkain sähköasentajan tutkinnon ja ylioppi- lastutkinnon.

– Sähköalan opettajat Lapin ammattiopistossa Rovaniemellä olivat todella motivoivia. Ryhmässämme oli ennätysmäärä tyttöjä, mikä myös kannusti eteenpäin, hän kertoo.

Työharjoittelut Rissanen teki kaupunki-infran parissa verkostoasentajana. Valmistumisen jälkeen mielenkiinnon herätti tuulivoima.

– Ala oli silloin uusi ja jännittävä, ja päätin hakeutua sen pariin. Pari vuotta työskenneltyäni suoritin lisäksi sähköinsinöörin AMK-tutkinnon työn ohessa.

Yläilmoissa ei huimaa

Käyttöönottajan tehtävä on saattaa tuulivoimala määriteltyjen testien ja tarkastusten kautta tuottamaan sähköä verkkoon. Käyttöönoton tarkoituksena on varmistaa voimalan oikeanlainen ja turvallinen toiminta sekä varmistua, että se täyttää asetetut laatuvaatimukset.

Työskentely tapahtuu pääosin tuulivoimalan konehuoneessa. Se on Rissasen mukaan pienen linja-auton kokoinen, ja se sijaitsee voimalan tornin huipulla.

– Joillakin yrityksillä on kiipeilytestitkin käytössä hakijoille. Toki sopivuutta testataan esimerkiksi kuntotestien kautta, hän kertoo.

– Korkean paikan työskentelyyn vaadittavat koulutukset on oltava mahdollisuus suorittaa. Yleensä kuitenkin luotetaan, että näihin työtehtäviin hakeutuu ihmisiä, joilla ei ole korkean paikan kammoa.

Voimaloilla on vaatimuksensa

Uusi tuulivoimala kasataan vaihe kerrallaan. Tilatut osat kuljetetaan satamasta maanteitse kohteeseen, minkä jälkeen kokoonpanotyö alkaa.

– Rakennus- ja nosturitiimi kasaavat osat kuin legopalikat ensin paikoilleen, mutta voimala ei ole vielä valmis tuotantoon. Siinä kohtaa tulee minun vuoroni ja käyttöönotto, Rissanen selvittää.

– Tuulivoimaloiden asetukset säädetään valittujen varusteiden ja ympäristön vaatimusten mukaisiksi. Sen jälkeen testataan laadukas ja turvallinen toiminta. On hienoa, miten saan täysin mekaanisesta tilasta voimalan tuottamaan sähköenergiaa tuulesta.

Sähköalan töistä tarvitaan tietoa

Työkiertonsa mukaisesti Rissanen on aina kaksi viikkoa töissä ja kaksi viikkoa vapaalla.

– Työpaikka vaihtuu, kun uusia voimaloita rakennetaan. Pääosin olen Suomessa, osin myös Ruotsissa, Norjassa ja Baltiassa, hän kertoo.

Keskustelu tuulivoimasta on Rissasen uran aikana saanut uusia sävyjä.

– Mielikuvat elivät vahvoina. Alussa kysyttiin, törmäänkö työssäni paljon kuolleisiin lepakoihin. Nyt keskustelu on muuttunut myönteisemmäksi.

Rissanen toivoo aina uusien rekrytointien yhteydessä saavansa lisää naisia työkavereikseen, mutta he puuttuvat usein jo hakijoiden joukosta. Hän uskoo, että sähköalan uramahdollisuuksista ei tiedetä tarpeeksi, ja näkee, että naiset myös tekniikan alalla toimivat usein tukitehtävissä.

Suorittavan työn valitsee harvempi.

– Parasta työssäni on jatkuva uuden oppiminen ja tieto siitä, että teen merkityksellistä työtä.

​Käyttöönottoinsinöörillä on mahdollisuus näkymään voimalan tornista.​Käyttöönottoinsinöörillä on mahdollisuus näkymään voimalan tornista.