Jos työhyvinvointi on oikealla tasolla, työnteko on turvallista, terveellistä ja tuottavaa. Se koetaan merkitykselliseksi ja mielekkääksi, ja tapahtuu hyvin johdetussa organisaatiossa.

Esihenkilöt kohtaavat työssään erilaisia, usein monimuotoisempia ongelmia kuin alaisen asemassa toimivat. Oman työn vaatimusten saavuttaminen, samalla alaisia tukien ja valmentaen, on vaativa kokonaisuus.

Hyvinvoiva esihenkilö voi olla ratkaisevassa asemassa koko organisaation hyvinvoinnin osatekijänä.

Insinööriliiton työmarkkinatutkimuksessa selvitettiin viime syksynä insinöörien ja muiden tekniikan alan asiantuntijoiden työhyvinvointia. Noin 1 900 työelämässä mukana olevaa vastaajaa kertoi, että heillä on alaisia.

Esihenkilöt tyytyväisiä työhönsä

Insinööri- ja muut tekniikan alan esihenkilöt ovat pääosin varsin tyytyväisiä työhönsä. Heistä 86 prosenttia kertoi olevansa työhönsä joko melko tai erittäin tyytyväisiä.

Melko tyytymättömien osuus oli 11 prosenttia ja erittäin tyytymättömien osuus kaksi prosenttia.

Sopimusaloista suunnittelualalla työskentelevät esihenkilöt olivat muita useammin erittäin tyytyväisiä, kun taas erittäin tyytymättömien osuus oli suurin julkisella sektorilla työskentelevillä. Mies- ja naisesihenkilöiden tyytyväisyydessä ei ollut juuri eroa.

Vastaajia pyydettiin arvioimaan työkykyään työnsä nykyisten vaatimusten kannalta. Esihenkilöiden työkyky vaikutti olevan hyvällä tasolla, sillä lähes 90 prosenttia vastasi sen olevan joko melko tai erittäin hyvä. Tulokset olivat muutaman prosenttiyksikön korkeammat kuin asiantuntijatehtävissä toimivilla.

Työmäärä sen sijaan kuormittaa esihenkilötehtävissä enemmän kuin asiantuntijatehtävissä. Esihenkilöistä lähes joka viides kertoi, että nykyinen työmäärä on jatkuvasti liian suuri, ja lähes puolella määrä on ajoittain liian suuri. Joka kolmas oli sitä mieltä, että työmäärä on sopiva.

Asiantuntijoista sopiva työmäärä on joka toisella, jatkuvasti liian suuri kahdeksalla prosentilla ja ajoittain liian suuri vajalla 40 prosentilla.

Työpaikalla voi olla oma itsensä

Työmarkkinatutkimuksessa vastaajia pyydettiin arvioimaan erilaisia työhön liittyviä väittämiä. Esihenkilöiden antamista arvioista nousivat myönteisimpinä tuloksina esiin enemmistön kokemukset siitä, että työpaikalla voi olla oma itsensä ja että työssä voi hyödyntää omaa osaamistaan.

Valtaosa esihenkilöistä kertoi, että työssä oma mahdollisuus kehittyä ja työn sisältö motivoivat.

Sen sijaan kehityskohteina nousivat esiin organisaatioon sekä työn ja vapaa-ajan yhteensovittamiseen liittyviä asioita. Esihenkilötehtävissä moni kaipaisi enemmän tukea omalta esihenkilöltään. Joka viides oli sitä mieltä, että heillä ei ole riittävää mahdollisuutta vaikuttaa organisaation kehittymiseen.

Työn kuormitustekijöistä jatkuvat keskeytykset häiritsevät yli puolta esihenkilöistä. Lähes yhtä moni joutuu usein venyttämään työpäiväänsä, jotta saa työn tehdyksi. Myös työn sirpaleisuus kuormittaa esihenkilöitä, samoin töiden jakaantuminen epätasaisesti työpaikalla.

Jatkuvasti kasvavat vaatimukset kuormittavat noin joka toista esihenkilöä. Vain harva koki työtehtävien olevan liian vaativia, ja useimmille myös työn tavoitteet olivat selviä.

Hyvistä käytännöistä työhyvinvointia

Tutkimukseen vastanneiden esihenkilöiden mielestä työhyvinvointia voi parhaiten lisätä organisaation toiminnan tavoitteiden, päämäärien ja työnjaon selkeyttämisellä sekä työmenetelmien ja -välineiden parantamisella.

Myös organisaation vuorovaikutuksen parantaminen ja työkuorman vähentäminen nähtiin tärkeinä tapoina työhyvinvoinnin lisäämiseen.

Työhön liittyvän stressin tunteminen on esihenkilöillä selvästi yleisempää kuin asiantuntijatehtävissä toimivilla ilman esihenkilövastuuta. Esihenkilöistä neljännes tuntee työhön liittyvää stressiä paljon ja 42 prosenttia jonkin verran.

Hieman useampi kuin joka neljäs kertoo, että tuntee stressiä vain vähän.

Esihenkilötyö vaatii läsnäoloa

Koronapandemian jälkeen työteon malli muuttui monella työpaikalla, ja itsenäistä asiantuntijatyötä voi usein tehdä paikasta riippumatta. Esihenkilötyö vaatii edelleen myös läsnäoloa työpaikalla.

Työmarkkinatutkimukseen vastanneista esihenkilöistä joka viides ei tee lainkaan etätöitä, ja lähes 60 prosenttia tekee korkeintaan kaksi etätyöpäivää viikossa.

Etätyöskentely on selvästi yleisempää tehtävissä, joihin ei sisälly esihenkilövastuuta kuin esihenkilötehtävissä. Esihenkilöistä huomattava osa vastasi, ettei tee etätöitä, koska työtehtäviä ei ole mahdollista suorittaa etätyönä.

Etätöitä tekevät esihenkilöt olivat kuitenkin yhtä tyytyväisiä etätyönsä sujumiseen kuin asiantuntijatehtävissä toimivat vastaajat.

Lähde: Insinööriliiton työmarkkinatutkimus 2022