Kun työ ei löydä tekijäänsä
Avoimien työpaikkojen määrä suhteessa työttömiin työnhakijoihin on kasvanut Suomessa merkittävästi koronapandemian jälkeen. Kun työ ja tekijä eivät kohtaa, kansantalouden resurssit ovat vajaakäytössä.
Työmarkkinoiden kohtaannon parantaminen on yksi keino nostaa työllisyysastetta. Kohtaanto-ongelman on katsottu viime aikoina pahentuneen; työttömien lukumäärä on pysynyt korkeana samaan aikaan, kun maassa on ollut paljon avoimia työpaikkoja.
– Ongelma on todellinen. Se nousee esiin niin pk-yritysbarometrissämme kuin muutamien kuukausien välein yrityksille tekemissämme gallupeissa merkittävänä kasvun esteenä, sanoo Suomen Yrittäjien ekonomisti Roope Ohlsbom.
Ajan haasteista huolimatta työmarkkinatilanne on kehittynyt Suomessa hyvin. Työllisyysaste on korkeimmillaan vuosikymmeniin. Vaikka talousennusteet povaavat Suomen talouteen taantumaa, ennusteiden mukaan työllisyysasteen kasvu on pysähtymässä vain hetkellisesti.
Ohlsbomin mukaan tilanne voisi olla parempikin, jos työttömät ja työpaikat saataisiin kohtamaan paremmin.
Ongelmaan on monta syytä
Työmarkkinoiden kohtaanto-ongelma syntyy, kun avoimet työpaikat ja työttömät työnhakijat eivät joistain syistä kohtaa. Kyse on siis työvoiman kysynnän ja tarjonnan yhteensopivuuden haasteista.
Kohtaanto-ongelmalle on useita syitä. Se on ammatillinen, kun työnhakija ja työpaikka ovat alueellisesti samoilla työmarkkinoilla, mutta eivät jostain syystä kohtaa. Se voi johtua esimerkiksi työntekijän osaamisesta ja ammattitaidosta.
Ongelma on alueellinen, kun työnhakijat eivät liiku työmarkkinoiden välillä, vaikka liikkuvuus edistäisi heidän työllistymistään. Peruste voi olla esimerkiksi asumisen hinta ja liikkumisen vaikeus tai kalleus.
Ongelmaksi voivat muodostua myös taloudelliset kannusteet: etenkin matalapalkka-aloilla työllistymisestä saatavat lisätulot eivät kannusta siirtymään töihin verrattuna sosiaaliturvaan.
Merkkejä kohtaanto-ongelmasta on
On vaikea arvioida, kuinka suuri ongelma kohtaanto on suomalaisilla työmarkkinoilla. Työ- ja elinkeinoministeriö tarkasteli viime vuonna julkaistussa Työpoliittisessa aikakauskirjassa työmarkkinoiden kohtaantoa. Sen mukaan Suomen työmarkkinoilla on havaittavissa sekä alueellisia että ammatillisia kohtaanto-ongelmia, joista jälkimmäisen seuraukset ovat suuremmat.
Tilastojen mukaan avoimien työpaikkojen määrä suhteessa työttömiin työnhakijoihin on kasvanut Suomessa merkittävästi vuodesta 2015 alkaen. Viime vuoden lopulla suhde kääntyi laskuun, mutta tästä ei voi tehdä johtopäätöstä, että kohtaanto-ongelmat ovat helpottumassa.
Lasku johtui siitä, että heikkojen talousnäkymien takia työvoiman kysyntä laski hetkellisesti. Toki avoimien työpaikkojen lukumäärä väheni, mutta työttömien työnhakijoiden määrä pysyi samalla tasolla. Kyse ei siis ole kohtaannon parantumisesta.
Verotulot vähenevät, menot kasvavat
Kun työ ja sen tekijä eivät kohtaa, kansantalouden resurssit ovat vajaakäytössä. Se tarkoittaa, että korkea työllisyysaste jää saavuttamatta. Samalla yhteiskunnan tulot vähenevät ja menot kasvavat, kun verotuloja jää saamatta ja sosiaaliturvamenot eivät laske.
Kohtaannon ongelmat ovat huono asia sekä työnantajille että potentiaalisille työn tekijöille. Yritysten tuotantoa ja toiminnan kasvattamista jarruttaa oikeanlaisen ja osaavan työvoiman löytäminen. Kun tuotanto ei ole optimaalisella tasolla, talous ei kasva niin paljon kuin olisi mahdollista.
Työntekijä tuntee ongelman omassa taloudessaan. Työttömyys ja saamatta jäävät palkkatulot johtavat heikompiin tuloihin ja huonompaan elintasoon. Sen lisäksi työuriin tulee katkoja ja tuleva eläke pienenee.
Pahimmassa tapauksessa osaaminen ja ammattitaito kärsivät ja vaikeuttavat työllistymistä edelleen.
Ongelmiin on lääkkeitä
Talouden rakenteet muuttuvat, haluamme sitä tai emme. Se on myös tarpeellista: on hyvä, että vanhoja ammatteja katoaa uusien ja tuottavampien tieltä. Työmarkkinoihin ja sen ongelmiin voi myös vaikuttaa.
Koulutuspolitiikka on lääke ammatillisiin kohtaanto-ongelmiin. Korkeakoulutuksen on kuljettava samaa tahtia muun kehityksen kanssa. Tämä tarkoittaa, että koulutuksen sisältöä on tarkasteltava jatkuvasti: jos koulutus ei ole ajan tasalla, valmistuneiden osaaminen ei vastaa yritysten tarpeita.
Asiantuntijoiden siirtyminen toisiin työtehtäviin on 2020-luvun työmarkkinoilla arkipäivää. Jos osaamisen päivittäminen ja mahdollisuudet uudelleenkouluttautumiseen eivät ole kunnossa, edessä on uusia, ammatillisia kohtaanto-ongelmia.
– Monella alalla osaamisen ylläpito tapahtuu yrityksissä luonnostaan. Henkilökunnan osaaminen päivittyy teknologisen tai muun kehityksen rinnalla, Ohlsbom sanoo.
– Hankaluuksia syntyy, kun merkittävä kouluttautumisen tarve osuu samaan aikaan kovan kysynnän ja työvoimapulan kanssa.
Etätyö toi helpotusta
Alueellisten kohtaanto-ongelmien syyt liittyvät työmatkojen pituuteen ja asumiseen, jos työpaikat ovat tekijän kannalta väärässä paikassa. Ongelmaa voidaan ratkoa helpottamalla työmatkustamista. Asumisen kustannuksiin voi vaikuttaa rakentamalla asuntoja halutuimmille alueille.
Matalapalkkaisissa ammateissa työn tarjontaa voidaan parantaa esimerkiksi muuttamalla ansiotuloverotusta.
Keventämällä matala- ja keskituloisten ansioveroa taloudelliset kannusteet työn vastaanottamiseen paranevat. Lisäämällä työperäistä maahanmuuttoa voidaan puolestaan vastata kysyntään aloilla, joilla kärsitään työvoimapulasta.
Ohlsbomin mukaan nämä ovat politiikkakysymyksiä. Hänen mukaansa korona-aika ja sen myötä lisääntynyt etätyö ovat tuoneet helpotusta kohtaanto-ongelmaan: työn ja sen tekijän kohtaamista auttaa, kun työn tekeminen ei ole sidottu aikaan tai paikkaan.
– Etätyöstä on tullut normi, vaikka se ei ole kaikille mahdollista. Meillä on jo työelämässä ihmisiä, joille etätyö on ainoa tapa tehdä työtä.
Hän odottaa mielenkiinnolla ensimmäisiä tutkimuksia, joissa etätyön vaikutuksia lasketaan.
Tekijän löytämisen eteen on tehtävä töitä
Metsäkonevalmistaja Ponssen resepti osaajapulaan on yhteistyö alueen oppilaitosten kanssa, henkilöstön koulutus, yrityksen imagosta huolehtiminen ja toimipisteiden lisääminen.
Kaikki Ponssen metsäkoneet valmistetaan Ylä-Savossa, Vieremällä. Sijainti ei ehkä ole suuryritykselle optimaalisin, mutta toistaiseksi metsäkoneille on riittänyt tekijöitä, huoltohenkilöstöä ja tuotekehittelijöitä.
– Olemme onnistuneet uusien työntekijöiden rekrytoinneissa suhteellisen hyvin, tietenkin hieman tehtävän mukaan. Tällä hetkellä haastavinta on it-osaajien löytäminen, kertoo Ponssen henkilöstöjohtaja Tiina Kautonen.
Kautosen mielestä Ponssen brändi ja yrityksen hyvä imago ovat tärkeä vakuutusturva osaajapulaa vastaan. Jos yrityksen työantajamaine ei ole kunnossa, kilpailussa hyvistä työntekijöistä on vaikea pärjätä.
– Hyvä maine tuo myös pitovoimaa henkilöstön vaihtuvuutta vastaan.
Onnistumista auttaa rekrytoinninmarkkina-alueen laajentaminen työtehtävissä, joissa se on mahdollista. Viime vuoden helmikuussa Ponsse ja sen tytäryhtiö Epec avasivat tuotekehitysyksikön Turkuun, mikä osaltaan helpottaa erityisosaajien löytämistä.
– Myös etä- ja hybridityön lisääntyminen on auttanut, mutta kaikkea ei voi tehdä etänä. Asentajien, hitsaajien ja monien muiden työntekijöiden työt ovat Vieremällä, Kautonen sanoo.
Oma polku koulusta työhön
Ponsse on tehnyt pitkään yhteistyötä alueen oppilaitosten kanssa. Kautosen mukaan yhteistyö on tärkeää paitsi Ponselle myös mukana oleville oppilaitoksille. Opiskelijat saavat työelämäkokemusta, he suorittavat harjoittelujaksoja tai tekevät opinnäytetyönsä Ponsselle ja niin edelleen.
Ylä-Savon ammattiopistossa on kehitetty kone- ja tuotantotekniikan perustutkintoa suorittaville nuorille oma Ponsse-polku, jossa hyödynnetään laajennetun työssäoppimisen mahdollisuuksia.
– Yhteistyöllä on pitkät perinteet. Se on ollut monelle nuorelle suora väylä koulusta työelämään, Kautonen kertoo. Yhtiöllä on myös yhteistyötä muun muassa Savonia-ammattikorkeakoulun ja Tampereen yliopiston kanssa.
Henkilöstön koulutus jatkuvaa
Uuden henkilöstön rekrytoinnin rinnalla on huolehdittava vanhojen työntekijöiden osaamisesta. Kaukosen mukaan Ponssella tuetaan henkilöstön työssäoppimista eri tavoin.
– Koulutustarve voi lähteä joko yrityksestä tai työntekijästä. Johonkin tiettyyn tehtävään tai rooliin sopiva henkilö voi hyvinkin löytyä läheltä täsmäkoulutuksella.
Tiina Kautonen kertoo, että Ponsse tukee ja kannustaa henkilöstöä omaehtoiseen opiskeluun tutkintojen suorittamiseen saakka.
Avoimet työpaikat suhteessa työttömiin työnhakijoihin, Työnvälitystilasto
Lähde: TEM, Insinööriliitto, Macrobond