Vaasassa järjestettiin maaliskuussa jo perinteinen, tuhansiaosallistujia kerännyt energia-alan tapahtuma EnergyWeek.

Insinööri-lehti vieraili tapahtumassa tuulivoiman teemapäivänä kyselemässä alan kuulumisia.

Halusimme myös selvittää, miten alueelta, jossa asuu vain parisen prosenttia Suomen väestöstä, tulee kolmasosa eli noin neljä miljardia euroa energiateknologiateollisuuden viennistä.

Tulevaisuus on sähköinen

Markkinointijohtaja Pertti Välimaa Hitachi Energystä korosti, että koko ala on murroksessa. Tulevaisuus on uusiutuvalla energialla tuotetussa sähkössä.

– Yhteiskunta sähköistyy entistä pidemmälle. Uusiutuva energia tarjoaa paitsi puhtaimman myös edullisimman tavan tuottaa sähköä. Se tarvitsee rinnalleen kuitenkin säätövoimaa, jota tulevaisuudessa tuotetaan esimerkiksi vedyn avulla. Myös energiatehokkuus paranee koko ajan, hän pohti.

Hitachi Energy toimittaa muun muassa kokonaisratkaisuja, joiden avulla vaikkapa tuulipuistot pystytään liittämään kantaverkkoon. Yrityksen kotipaikka on, tietenkin, Vaasa.

– Vaasalaisten menestystä selittävät alan pitkät perinteet kaupungissa. Isommat ja pienemmät yritykset ruokkivat hyvin toisiaan. Jokin merkitys saattaa olla myös pohjalaisella jääräpäisyydellä, Välimaa huomautti.

Lavat pyörimään maalla ja merellä

Seinäjokelaisen, uusiutuvaan energiaan erikoistuneen insinööritoimisto Carelinin toimitusjohtaja Ville Alatalo iloitsi, että tuulivoima on tällä hetkellä enemmän kuin hyvässä myötätuulessa.

– Viime vuonna Suomessa meni rikki tuhannen tuulivoimalan raja. Nyt näyttää, että tänä vuonna päästään jo lähemmäs kahta tuhatta.

Alatalon mukaan länsirannikolla ja Perämeren pohjukassa on jo hyvin maalle asennettuja tuulivoimaloita. Keski- ja Itä-Suomessa samoin kuin merialueilla on valtavasti hyödyntämätöntä potentiaalia.

– Myös Fingrid panostaa kantaverkon ja siirtoyhteyksien kehittämiseen. Tämä lisää entisestään tuulivoiman mahdollisuuksia. Verkko on ollut tietyillä alueilla rajoittava tekijä.

Ilmastotavoitteet ovat mahdollisuus

Vaasalaisen automaatio- ja sähköistystalo VEO:n markkinointi- ja viestintäpäällikkö Mathias Skytte muistutti, että EU:n ilmastotavoitteet ja vihreä siirtymä eivät ole suomalaisyrityksille millään muotoa uhka, vaan ne tarjoavat valtavasti mahdollisuuksia.

VEO on yksi vaasalaisyrityksistä, joka on ottanut vahvaa jalansijaa myös maailmalta. Yrityksellä on paljon toimintaa esimerkiksi muissa pohjoismaissa ja tytäryhtiö Isossa-Britanniassa.

– Olemme menneet esimerkiksi yhdessä Wärtsilän ja Nesteen kanssa isoihin projekteihin ympäri maailmaa. Ja Pohjoismaissahan suomalainen insinööritaito on jo opittu tuntemaan. Naapurit tietävät, että mitä suomalainen lupaa, sen hän myös tekee.

Energiateollisuudelle muskeleita

Vaasalaisen Fintosin kehityspäällikkö Ville Halmesmäki oli EnergyWeekillä esittelemässä yrityksen hydrauliikka- ja pneumatiikkatuotteita.

– Hydrauliikka- ja pneumatiikka tarjoavat energiateollisuudellekin muskeleita, kun laitteita käytetään, kootaan tai huolletaan, hän mainitsi.

Myös hydrauliikan ja pneumatiikan ratkaisujen energiatehokkuutta kehitetään.

– Perinteinen ratkaisu on hallita pumpun kierrosnopeutta taajuusmuuttajan avulla. Tulevaisuudessa nähdään, kun 3D-tulostuksella valmistetaan venttiileitä ja jakoblokkeja, joissa on entistä pienemmät virtaushäviöt, Halmesmäki pohti.

Osaajille riittää töitä lännessä

Pohjanmaan Ely-keskuksen yritysasiantuntija Henna Henriksson oli EnergyWeekillä kertomassa yrityksille muun muassa Team Finlandin rahoituspalveluista. Kävi ilmi, että hän tekee parhaillaan kaksoistutkintoa: opiskelee tietotekniikan diplomi-insinööriksi Turussa ja suorittaa Sustainable Solutions Engineering -insinööriopintoja LAB-Ammattikorkeakoulussa.

– Opiskelen kestävän kehityksen insinööritaitoja, koska haluan ymmärtää entistä syvällisemmin, mitä kaikkea täkäläiset yritykset käytännössä tekevät.

Henriksson, kuten moni muukin korosti, että yksi syy vaasalaisten menestyksessä on yritysten ja oppilaitosten läheisestä yhteistyössä. Alueen oppilaitokset ovat esimerkiksi räätälöineet opetustarjontaansa tuottamaan yritysten tarvitsemaa osaamista.

– Mutta osaajia tarvitaan koko ajan lisää, myös muualta Suomesta. Kannattaa tulla Vaasaan, heikommallakin ruotsilla, sillä täällä pärjää ihan hyvin myös suomella. Yrityksissä työskentelykielenä on usein englanti, Henriksson muistutti.

Kilpailijoita ja kavereita

EnergyVaasa-klusterin viestintäjohtaja, Vaasa EnergyWeekin pääjärjestäjä Kristoffer Jansson summasi, että vaasalaisten energiateknologiayritysten menestystä selittävät alan pitkät perinteet sekä eri tahojen hyvin sujuva yhteistyö.

– Vaasa on ollut jo yli sata vuotta erittäin vahva konetekniikassa ja toisen maailmansodan jälkeen tänne tuli sen rinnalle myös sähköverkon osaamista, Jansson kertasi.

– Vuosien varrella yrityksiä on syntynyt lisää ja lisää. Samat yritykset voivat olla keskenään kovia kilpailijoita ja sitten toisessa projektissa ne tekevätkin taas yhteistyötä.

Vaasassa on tällä hetkellä yli 160 energiateknologian yritystä. Ehkä tunnetuimpia näistä ovat tällä hetkellä Wärtsilä, ABB, Danfoss – sekä jo mainitut Hitachi Energy ja VEO.

– Tulevaisuuskin näyttää erittäin hyvältä. Tänne rakennetaan parhaillaan esimerkiksi valtavaa lähes tuhannen hehtaarin GigaVaasa-akkutehdasaluetta. Tehdasalueen halkovalla pääkadulla on mittaa hulppea 2,5 kilometriä, Jansson myhäili.