Antti Turusen mukaan erikoisluja rakennuslevy kestää jopa 40 kilon ripustuskuorman.
Antti Turusen mukaan erikoisluja rakennuslevy kestää jopa 40 kilon ripustuskuorman.

Kipsistä

on moneksi

Viisikymppisellä Gyproc-levyllä menee lujaa nykyäänkin. Kipsi on monipuolinen rakennusmateriaali, mutta sillä on käyttöä myös muilla aloilla.

Vuonna 1971 Kirkkonummella avattiin tehdas, jonka tuotteet mullistivat suomalaisen kevytrakentamisen. Vaikkapa väliseinä olikin nyt mahdollista rakentaa puun, lastulevyn tai tiilen sijasta helposti ja nopeasti paikalleen asennettavista kipsilevyistä.

Prosessinkehityspäällikkö, insinööri Antti Turunen kertoo, että Gyprocilla menee lujaa nykyäänkin, reilut viisikymmentä vuotta ja miljoonia väliseiniä myöhemmin.

– Tehdas työllistää 75 henkeä ja töitä tehdään kolmessa vuorossa. Kipsilevyjä valmistuu useita miljoonia kappaleita vuodessa.

Gyprocin omistaa nykyään suuri ranskalainen rakennustuotteita valmistava Saint-Gobain. Yhtiöllä on maailmalla useita kipsituotetehtaita, joista Kirkkonummen tehdas palvelee Suomen ja Baltian markkinoita.

Suomessa Gyprocista on tullut melkeinpä synonyymi kipsilevylle, vaikka maassa toimii myös kilpailevan yrityksen tehdas.

– Muualla maailmassa kipsilevy tunnetaan lähinnä vain kipsilevynä.

Veden poistoa, lisäystä ja poistoa

Gyproc käyttää tuotteissaan Espanjasta suoraan tehtaan lähelle Kantvikin satamaan tuotavaa kipsiä. Lisäksi noin 20 prosenttia tuotannossa käytettävissä kipsistä on kierrätysmateriaalia, joka on peräisin pääosin rakennustuotteista.

Tuotannon alussa kipsikivi kalsinoidaan eli poltetaan pulverimaiseen muotoon, stukkokipsiksi, jolloin siitä haihtuu paljon kidevettä.

– Stukkokipsiin lisätään sitten kuiva-aineita, vettä, nestelisäaineita ja vaahtoa. Massa sekoitetaan ja pursotetaan kahden vahvan kartongin väliin. Levyt muotoillaan tarkkoihin mittoihinsa pitkällä muotoiluradalla.

Tämän jälkeen levyt menevät kuivaukseen, missä massasta haihtuu taas vesi ja se kovettuu.

Huomiota energiatehokkuuteen

Kipsin polttamiseen ja kuivaamiseen kuluu paljon energiaa – Gyprocin tapauksessa maakaasua.

– Pyrimme parantamaan prosessin energiatehokkuutta ja lisäämään esimerkiksi entisestään kierrätysmateriaalien käyttöä. Tavoitteenamme on vähentää myös veden käyttöä, Turunen sanoo.

Kipsi sinänsä on luonnonmukainen ja terveydelle vaaraton materiaali. Se on hajutonta eikä siitä erity allergiaan herkistäviä aineita.

Kipsilevy voi olla myös kovis

Vaikka Gyproc-levyjen perusidea on pitkälti sama kuin 50 vuotta sitten, niin paljon on myös muuttunut. Tehtaalla on nykyään omia erikoisratkaisuja niin seiniin, kattoihin, tuulensuojalevyiksi kuin vaikkapa kylpyhuoneisiin.

Turunen esittelee ylpeänä tehtaan uudehkoa Habito-rakennuslevyä, jonka luvataan kestävän tavallisen puuruuvin varassa jopa neljänkymmenen kilon ripustuskuorman. Levyllä on 10-kertainen iskunkestävyys tavallisiin kipsilevyihin verrattuna.

Lujuus on saavutettu levyn ydintä vahvistamalla. Tarkempi menetelmä tuntuu olevan melkeinpä samanlainen salaisuus kuin Coca-Colan resepti.

– Kyllähän sen taulun kiinnittäminen perinteiseenkin Gyproc-levyyn, propun avulla tai koolauksen kohdalle, sujuu helposti, muiltakin kuin insinööreiltä.

Turunen uskoo kipsilevyt kehittyvät vielä tulevaisuudessakin. Myös levyrakentaminen tuntuu olevan kasvussa.

– Esimerkiksi puurakentaminen on nousussa, mikä lupaa hyvää myös meille. Kipsilevy sopii mainiosti puurakentamiseen jo keveytensä ja palamattomuudensakin puolesta, hän pohtii.

Tehtaan kipsikivet tulevat Espanjasta.Tehtaan kipsikivet tulevat Espanjasta.

Ihmeaine kipsi

Kipsiä eli kalsiumssulfaattihydraattia esiintyy paljon vuorisuolaan sekoittuneena esimerkiksi Keski-Euroopassa ja Välimeren maissa.

Kipsilevyjä ryhdyttiin valmistamaan USA:ssa ja Euroopassa jo 1930-luvulla, mutta varsinaisesti levyjen käyttö yleistyi toisen maailmansodan jälkeen. Rakennusmateriaalina kipsi oli kuitenkin tuttu jo muinaisille egyptiläisille. He saattoivat levittää arvokkaiden rakennusten sisäseiniin kipsipohjaista laastia ja koristella näin syntyvän pinnan maalauksilla.

Kipsiä on käytetty kautta aikain myös kuvanveistossa muottien tekemiseen sekä veistosten valamiseen. Kipsiä on hyödynnetty sementin lisäaineena. Myös murtuneet raajamme kipsataan – nykyään joko perinteisellä kipsillä tai lasi- kuidulla.

Kipsiä on käytetty vuosisatojen ajan myös lannoitteena ja maan- parannusaineena.

Kipsistä saattaa olla apua myös esimerkiksi Itämeren suojelussa. Tutkimuksissa on havaittu, että pel- tojen kipsikäsittely vähentää fosforin ja orgaanisen hiilen huuhtoumista vesistöihin.