Tuotekehityspäällikkö Samuli Pentti aloitti taloushallinnon ohjelmistoja tekevässä Accountor Finagossa esihenkilötehtävissä puoli vuotta sitten. Tällä hetkellä hänen tiimissään on seitsemän sovelluskehittäjää.

Noin 30 sovelluskehittäjää työskentelee yhden tuotteen eli Procountorin parissa Suomessa. He ovat jakautuneet neljään eri tiimiin, joissa kaikissa on uusi esihenkilö, Pentti yhtenä heistä.

Lisäksi Procountorin parissa työskentelee noin 30 puolalaista nearshore-sovelluskehittäjää.

Yrityksen tuotekehitysorganisaatiossa toteutettiin viime vuonna merkittävä muutos, jolloin esihenkilöpaikkoja lisättiin aiempaa enemmän.

Suomessa Finago kuuluu FMS Clusteriin, jolla on useita eri tuotteita. Henkilöstöä on noin 400. Koko kansainvälisessä konsernissa on noin 2 800 työntekijää.

Pentin nykyiset tehtävät ovat linjaesimiestöitä kuten kuten rekrytointia, henkilöistä huolen pitäminen sekä erilaisiin henkilöstöprojekteihin liittyviä töitä.

Tällä hetkellä hän uudistaa toimiston käytäntöjä, jotta henkilöstö haluaa tulla enemmän toimistolle.

– Etätyö on vaatinut veronsa ja ihmisten keskinäinen viestintä on kärsinyt. Asiat eivät toimi yhtä hyvin kuin aikaisemmin, Pentti sanoo.

Hänen mielestään sovelluskehittäjät ovat jokseenkin introverttejä, joita on vaikea saada toimistolle, sillä koodaaminen vaatii usein melko häiriötöntä työympäristöä.

– Ennen koronapandemiaa kaikki kävivät toimistolla, vaikka oli mahdollista tehdä toisinaan etäpäiviä. Silloin siitä piti vain sopia esihenkilön kanssa erikseen, Pentti kertoo.

– Nykyisin tilanne on kääntynyt lähes toisinpäin eli työntekijät ilmoittavat, milloin ovat tulossa toimistolle.

Yhteisöllisyyttä kehitetään

Pentti on mukana yhteisöllisyyden kehittämisessä. Finago on järjestänyt viime aikoina aiempaa enemmän erilaisia tapahtumia houkutellakseen väkeä uudelleen yhteen.

– Varsinkin it-alalla ihmiset ovat tottuneet työnteon autonomiaan ja saavat määrätä työskentelytapansa itsenäisesti. Täten ihmisten houkuttelu erikseen toimistotyöhön ja erilaisiin tapahtumiin voi olla tarpeen.

Nykyisin tarjolla on esimerkiksi teemapäiviä, joissa Espoon Keilaniemen konttorilla kerrotaan yrityksen tuotteista ja projekteista. Esittelyihin ei ole mahdollista osallistua etänä.

Lisäksi yrityksen tiloissa on järjestetty peli-iltoja. Kaikkien suosituimpia ovat aamiaistilaisuudet, joita yritys tarjoaa.

Pentin mukaan vähitellen väkeä on tullut toimistolle aiempaa enemmän. Hän arvioi, että moni kokee työpäivät kotitoimistolla jo takapaksuiksi.

Pentti itse viihtyy hyvin lähityöstä; etätöitä hän tekee yhtenä, kahtena päivässä viikossa.

– Esihenkilönä koen olevani tiimiläisten avustaja. Tehtävänäni on auttaa heitä suoriutumaan työssään parhaalla mahdollisella tavalla.

Työpaikka vaihtui etätyössä

Korona-aika moni Pentin kollega vaihtoi silloin töitä. Syitä oli monia. Muutama lähtijä kertoi hänelle, että kun työskentelee kotona, on aivan sama, kuka palkan maksaa. Jotkut kenties pelkäsivät markkina-arvonsa laskevan, jos tekee vuodesta toiseen vain samankaltaisia projekteja.

– Osa vaihtoi ilman mitään erityisiä perusteita, Pentti kummastelee ja pohtii samalla, että kotona uuden työn aloittaminen oli vaikeaa ilman kollegojen lähitukea.

Yli kahdeksan vuotta samassa yrityksessä työskennellyt Pentti toimi ennen esihenkilötyötään noin viisi vuotta luottamusmiehenä. Hän näki selvästi, kuinka koronan myötä aiemmin mahtava yhteishenki koki kolauksia Finagossa.

Luottamusmiehenä Pentti kannusti HR:ää tekemään asian hyväksi toimia.

Kun koronaan liittyvät rajoitukset lievenivät, yhteisöllisyyttä on käännetty parempaan päin. Yrityksen henkilöstökyselyissä ja motivaation seurannoissa on näkynyt parantunut ilmapiiri.

Sama henkilö, samat tavat

Kun Penttiä pyydettiin esihenkilöksi tuotekehitysorganisaatioon, hän ilmoitti, ettei aio muuttua työntekijänä, vaan pyrkii hoitamaan asiat kuten aiemminkin esihenkilövastuun ja tehtävänkuvan huomioon ottaen.

Ennen luottamusmieskausiaan hän toimi työsuojeluvaltuutettuna. Nykyisin hän on yrityksen työsuojelupäällikkö.

Esihenkilötyöhön tuore tuotekehityspäällikkö on saanut runsaasti koulutusta kuten rekrytointiin ja muutosjohtamiseen liittyvää. Kevään aikana koulutusta on tulossa lisää.

Kynnys siirtyä tehtävään ei ole ollut korkea, kun osa henkilöstöstä oli jo tuttuja.

– Meillä ei ole kulttuuria, jossa esihenkilö olisi muita korkeammalla. Hän on enemmänkin juoksevien asioiden hoitaja.

Pentti arvostaa nykyisessä asemassaan sitä, että voi auttaa ihmisiä, vaikka luottamusmiehenäkin se sujui.

Organisaatiouudistuksen myötä talossa tehdään uudistuksia, mistä Pentti pitää – ja missä hän haluaa olla mukana. Aiemmassa tehtävässä Pentti sparrasi HR-puolen kanssa henkilöstön hyväksi.

Yritys kouluttaa tehtäviin

Varsinaista koulutusta esihenkilötehtäviin on Samuli Pentin arvion mukaan muutama päivä kuukaudessa. Lisäksi heille on tarjolla niin sanottu esihenkilöfoorumi, jossa viikoittain parin tunnin ajan käydään läpi ajankohtaisia asioita.

Uudessa tehtävässään Penttiä on yllättänyt rekrytoinnin vaikeus, vaikka hän on ollut aieminkin mukana uusien henkilöiden haussa.

Esimerkkeinä hän mainitsee haastattelut, joita käydään huonolla yhteydellä puhelimitse ja kielellä, joka ei ole työtä hakevan äidinkieli tai puhelut, joissa haastateltavalle kerrotaan, ettei tätä valittu tehtävään.

Pentti muistuttaa, että sovelluskehittäjien rekrytointi ympäri maailmaa on arkipäivää. Hän on rekrytoinut väkeä esimerkiksi Iranista ja Nigeriasta.

Iso kokonaisuus Pentin tehtävistä muodostuu niin sanotusta taitoprojektista, jossa hän selvittää organisaation sovelluskehittäjien taitoja.

– Tehtäväni on selvittää, mikä on tämän hetken osaamistasomme organisaationa ja mitä ihmiset haluavat tehdä tulevaisuudessa liittyen erilaisiin tulevaisuuden projekteihin, hän kuvailee.

Samalla selviää, mitä osaamista talosta mahdollisesti puuttuu, jotta voidaan tehdä tarvittavia rekrytointeja ja toisaalta tarjota koulutusta henkilöstölle.