BITTIKATTAUS
Uudet kriteerit Joutsen-merkityille
Joutsen-merkittyjen pehmopaperien kriteerit uudistettiin ilmasto edellä. Tuotannon energiankulutuksen ja kasvihuonepäästöjen raja-arvoja on tiukennettu eikä fossiilista öljyä tai hiiltä sallita.
Pohjoismaissa kulutetaan lähes 20 kiloa pehmopaperituotteita henkilöä kohden joka vuosi. Monet pehmopaperituotteet ovat arjen perusarpeita, joiden kulutusta on hankala vähentää.
Maailmanlaajuisesti pelkästään wc-paperin tuotantoon käytetään vuosittain paitsi satoja miljoonia puita, myös miljoonia tonneja öljyä.
Joutsenmerkityissä paperituotteissa kaikkien kuituraaka-aineiden on oltava jäljitettäviä ja vähintään 70 prosenttia on hankittava sertifioiduista metsistä tai kierrätettynä. Uusissa kriteereissä myös energiankulutuksen ja kasvihuonepäästöjen raja-arvoja on tiukennettu vähintään 20 prosenttia edelliseen versioon verrattuna.
Fossiilisen öljyn ja hiilen käyttö säännöllisessä energiantuotannossa on kielletty.
Vuonna 1989 perustettu Joutsenmerkki on Pohjoismaiden virallinen ympäristömerkki. Merkin säännöllisesti päivitettävissä kriteereissä tuotteiden ja palvelujen ympäristövaikutuksia tarkastellaan eri näkökulmista. Se auttaa hillitsemään ilmastonmuutosta, tukee luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä sekä edistää resurssitehokkuutta ja kiertotaloutta.
25 %
Insinööriliiton työmarkkinatutkimuksen mukaan neljännes insinööreistä työskentelee pääkaupunkiseudulla.
Harrastajat arvostavat puutarhan luonnonmukaisuutta.Kotipiiriin lisätään kasveja
Kantar TNS:n tekemän Kotipuutarhatutkimuksen mukaan puutarhahankintoja teki viime vuonna yli kaksi miljoonaa kotitaloutta.
Keskiostos oli noin 350 euroa. Puutarhakaupasta noin puolet on kasveja, siemeniä, sipuleita, multaa ja lannoitteita. Toinen puoli on niin sanottua kovaa tavaraa eli työkoneita ja -välineitä, puutarhakalusteita, grillejä, kasvihuoneita ja kompostoreja.
Kasvien viljely ja kasvattaminen lisääntyivät eniten kodin yhteydessä pihoilla, ja lisäksi ikkunalautaviljelyn suosio jatkoi kasvuaan uusien viljelymenetelmien vauhdittamana.
Sen sijaan loma-asuntojen puutarhat jäivät vähemmälle huomiolle verrattuna pariin edelliseen vuoteen.
Tutkimuksen mukaan neljä viidestä suomalaisesta puuhailee pihoilla ja puutarhoilla sekä sisäkasvien parissa. Neljännekselle pihatyöt ovat välttämättömiä töitä, mutta yli puolet suomalaisista on kiinnostuneita puutarhanhoidosta.
– Puutarhaharrastaminen tuottaa paljon hyvää niin silmille, mielelle ja suulle, kun se samanaikaisesti kohentaa fyysistä hyvinvointia monin eri tavoin, sanoo Puutarhaliiton toimitusjohtaja Timo Taulavuori.
Kuva: Timo Tauluvuori
Logitrin logistiikkakeskukseen on saatu Suomen ensimmäinen sähkörekka.Suomen ensimmäinen sähkörekka latautuu auringolla
Cactos asentaa energiavarastoja Logitrin logistiikkakeskukseen Tuusulaan. Energiavarastot ottavat talteen keskuksen aurinkopaneeleista saadun sähkön. Energiavarasto suojaa keskusta sähkön hinnan vaihteluilta. Järjestelmä antaa mahdollisuuden myös sähkörekan lataamiseen.
Tuusulan logistiikkakeskus on yksi Suomen suurimmista. Sinne on tulossa 20 energiavarastoa, joiden kokonaiskapasiteetti on yhteensä lähes 2,5 megawattituntia. Älykäs järjestelmä lataa akkuja, kun virta on halpaa, ja purkaa kalliiden tuntien aikana. Ilman sähkövarastoa keskuksen toiminta pysähtyisi sähkökatkojen ajaksi.
Sähkövarastoja on kahdenlaisia. Toiset on rakennettu Teslan kierrätysakuista. Toiset on koottu rauta-fosfaattiakkumoduuleista, jotka Cactos valmistaa tehtaallaan Muhoksella. Akut eivät sisällä harvinaisia maametalleja.
Yhteistyö on arvoltaan yli miljoona euroa.
Logitri käyttää virtaa myös Suomen ensimmäisen sähkörekan lataamiseen. Kuljetusyhtiö Storemen Logistics on hankkinut Volvon sähköisen rekan, joka kulkee yhdellä latauksella 300–400 kilometriä.
Hanke sai vauhtia viime syksynä, kun Suomessa pelättiin mahdollisia talvella iskeviä sähkökatkoja.
Kuva: Logitri
Keskieläke 1 845 euroa kuukaudessa
Suomalaisten keskimääräinen kuukausieläke nousi viime vuonna ensimmäistä kertaa yli 1 800 euroon. Keskieläke oli 1 845 euroa kuukaudessa, kun se edellisvuonna oli 1 784 euroa.
Mediaanieläke oli viime vuonna 1 614 euroa kuukaudessa. Tiedot ilmenevät Eläketurvakeskuksen ja Kelan tuoreesta tilastosta.
– Lähes 70 prosentilla suomalaisista kokonaiseläke oli alle 2 000 euroa kuukaudessa. Heistä selkeä enemmistö oli naisia. Yli 3 000 euron eläkettä sai viime vuonna noin 10 prosenttia eläkkeensaajista. Heistä valtaosa oli miehiä, tilastosuunnittelija Joonas Hautamäki kertoo.
Vuonna 2022 miesten keskieläke oli 2 070 euroa kuukaudessa, ja naisten 1 658 euroa eli viidenneksen vähemmän.
– Sukupuolten välinen ero keskimääräisen eläkkeen tasossa muuttuu hitaasti. Ero on kymmenessä vuodessa kaventunut kaksi prosenttiyksikköä, tilastopäällikkö Tiina Palotie-Heino sanoo.
Eläke-ero heijastaa tehtyä työuraa, sen pituutta ja palkkatasoa.
Keskimäärin suurimmat eläkkeet maksettiin edellisvuosien tapaan Uudellamaalla, jossa keskieläke oli noin 2 200 euroa. Pienimmät eläkkeet maksettiin Etelä-Pohjanmaalla, jossa keskieläke oli 1 600 euroa.
TYÖ2030-ohjelmasta ratkaisuja menestyvään työelämään
Edelliseen hallitusohjelmaan sisältynyt TYÖ2030-ohjelma on mahdollistanut työllisyyttä ja työelämän laatua parantavien toimintamallien yhteiskehittämisen toimialoilla ja työpaikoilla.
Ohjelmakaudella on tuotettu ja koottu tutkimustietoa työelämän tilannekuvasta ja tulevaisuuden tarpeista. Ohjelmassa on kehitetty työhyvinvointia ja tuottavuutta lisääviä toimintamalleja ja työkaluja työpaikkojen tarpeisiin.
Työnantajat ja työntekijät yhdessä muiden asiantuntijoiden kanssa ovat kehittäneet ratkaisuja lisäämään työhyvinvointia, tuottavuutta ja uusien teknologioiden hyödyntämistä. Eri osapuolten yhteistoiminta toimialoilla ja alueilla on lisännyt kehittämistyön vaikuttavuutta.
Ohjelmassa kehitettyjen toimintamallien ja työkalujen hyödyt näkyvät työpaikoilla niiden kyvykkyyksien, yhteistyön ja yhteiskehittämisen vahvistumisena sekä työn vetovoimaisuuden, tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kehittymisenä.
Ohjelmakaudella syntyneet opit ja oivallukset on koottu viideksi työelämän hyvinvointia ja tuottavuutta lisääväksi ratkaisuksi.
Ne ovat luottamuksen vahvistaminen, vuoropuhelun lisääminen, yhdessä oppimisen mahdollistaminen, luovuuden vapauttaminen sekä johtamisen kehittäminen.
Kotitalousvähennyksen suosio on kasvanut
Talousvähennyksen tarkoitus on kannustaa kotitalouksia ostamaan oman asunnon ja vapaa-ajan asunnon kunnossapito- ja perusparannustyötä, kotitaloustyötä sekä hoiva- tai hoitotyötä ulkopuolisen tarjoamina palveluina.
Kotitalouspalveluiden ostaja maksaa ostamansa palvelun useimmiten omalla verojen jälkeisellä nettotulollaan. Kotitalousvähennyksen suuruus ei riipu henkilön tuloista, koska se tehdään maksetusta tuloverosta. Samansuuruinen palvelun hankinta antaa yhtä suuren edun tulotasosta riippumatta.
Kaikkiaan runsaat 474 000 suomalaista käytti kotitalousvähennystä vuonna 2021. Verotuksessa myönnetyn kotitalousvähennyksen yhteismäärä oli tuolloin yli 420 miljoonaa euroa.
Kotitalousvähennystä käyttävät suomalaiset kaikilla tulotasoilla. Lukumääräisesti eniten sitä käyttävät pieni- ja keskituloiset.
Julkisuudessa esitetään usein näkemystä, että kotitalousvähennystä käyttävät pääasiassa suurituloiset, mutta se ei pidä Akavan mukaan paikkaansa. Keskusjärjestön mielestä käyttäjämäärä voi kasvaa sitä mukaa, kun laajempi joukko kotitalouksia oppii tuntemaan vähennyksen tarjoamat mahdollisuudet paremmin.
Eduskuntavaalit pidettiin huhtikuun ensimmäisenä sunnuntaina. Ehdokkaat kampanjoivat vaalinalusviikolla ahkerasti tavaten äänestäjiä toreilla ja turuilla. Narinkkatori oli Helsingissä puolueille ja ehdokkaille suosittu paikka tavata äänestäjiä.
Kuva: Jari Rauhamäki
Tommi Grönholm, johtajaTommin PALSTA
Taas vastustellaan
Viime kuukausina on levinnyt julkisuuteen uusia rohkaisevia tietoja työajan lyhennyksen vaikutuksesta tuottavuuteen ja hyvinvointiin. Viimeisimmässä brittiläisessä kokeilussa 38 tai 40 viikkotuntia tehneiden henkilöiden työaika lyhennettiin erilaisilla ratkaisuilla noin 34 viik- kotuntiin, joka johti fyysisen ja psyykkisen terveyden kohoamiseen, stressi-, ahdistus- ja väsymysoireiden sekä uniongelmien vähenemiseen. Lisäksi työntekijät saivat hieman enemmän aikaiseksi neljässä kuin viidessä työpäivässä.
Yhtä ponnekkaasti on kerrottu, että kyseinen ratkaisu ei toimi tai ei ainakaan kaikilla aloilla. Tai ettei varsinaisesti työajan lyhentäminen paranna tuottavuutta. Vaikuttaa erikoiselta, että enempiä pohtimatta argumentoidaan parempaa tuottavuutta ja kohenevaa hyvinvointia vastaan.
Työelämään povattiin muitakin niin sanottuja mullistuksia, joiden vaikutusten piti olla tuomiopäivästä seuraavia, mutta joista ei enää paljoa puhuta. Muistaako joku internetin ja sosiaalisen median tuloa osaksi ihmisten elämää? Siihen aikaan osa työnantajista pelkäsi, että kukaan ei enää tee töitä, kun ihmiset somettavat ja surffailevat iltapäivälehtien sivulla kaikki päivät.
Etätyön alkumetreillä hyperventiloitiin, kun joku tunnusti tyhjentäneensä tiskikoneen työpäivänsä aikana. Työnantajat saattoivat arvella, ettei työtä ainakaan tehdä, koska ei olla pomojen valvovan silmän alla.
Taitaa ollakin niin, että periaatteen vuoksi vastustetuista muutoksista on tullut arkipäivää.
Tupakkitauko on ehkä vaihtunut uutisotsikoiden selaamiseen, ja sometus on korvannut osan käytäväjuoruista. Etätöissä työn imu saattaa viedä niin, että tiskikone on täytetty, mutta aamukahvi jäähtyy pannuun ja selkä muistuttaa pitämättömistä tauoista.
Ehkäpä työelämämme ja työnantajamme voivat hiljalleen kypsyä siihen, että muutoksia voidaan kokeilla pienemmällä vastustelulla. Samalla voidaan kerätä yhteiseen pottiin hyötyä esimerkiksi pienenevien sairauspoissaolokulujen myötä.
Ruotsissa avattiin avaruuskeskus
Pohjois-Ruotsissa sijaitseva Kiirunan kunta pyrkii maailman johtavaksi avaruusturismin keskukseksi. Euroopan ensimmäisen avaruuskeskuksen on määrä laukaista satelliitteja ja tulevaisuudessa kenties turisteja avaruuteen.
Avaruuskeskus sijaitsee noin 140 kilometriä napapiiriltä pohjoiseen. Sen kehittäminen aloitettiin vuonna 2005 päämääränä rakentaa maailmanluokan keskus tulevaisuuden avaruusturismille.
Vuonna 2007 avaruusmatkailua kehittävä Virgin Galactic-yhtiö ja Kiirunan keskuksen emoyhtiö Spaceport Sweden tekivät sopimuksen yhteistyöstä uuden laukaisukeskuksen rakentamiseksi. Kiirunassa on tutkittu avaruutta jo vuodesta 1957 lähtien.
Avaruusturismi on yli 20 vuotta vanha ala. Yhdysvaltalaisesta miljonääristä Dennis Titosta tuli maailman ensimmäinen avaruusturisti huhtikuussa 2001.
Avaruusmatkailun kehittyminen on ollut hidasta.
Tekniikan edistysaskeleista huolimatta minkä tahansa asian lennättäminen avaruuteen on edelleen verrattain kallista.
Tällä hetkellä matkoja ilmakehän ulkopuolelle kehittävät eri yhtiöt, mutta lippujen hinnat ovat satoja tuhansia tai miljoonia euroja lennosta riippuen.
TEM selvitti työajan lyhentämistä
Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) on selvittänyt työajan lyhentämisen vaikutuksia ja Suomen työaikakokeilujen vaihtoehtoja. Muistiossa on arvioitu ulkomaisten työaikakokeilujen lähtökohtia ja niihin liittyviä havaintoja.
Työaikakysymyksillä on eri uudistuksissa ja kokeiluissa useita tavoitteita, kuten tuottavuus-, työllisyys- ja hyvinvointivaikutuksia, etenkin terveysvaikutuksia sekä työurien pidentämistä. Muistiossa on tarkasteltu myös Suomessa aiemmin toteutettuja työaikakokeiluja ja työehtosopimuksissa sovittuja työaikakokeiluja.
Muistiossa eritellään mahdollisille työaikakokeiluille asetettavia edellytyksiä ja erilaisia vaihtoehtoisia kokeilutyyppejä. Muistiossa ei esitetä yksittäistä työaikakokeilua tai mallia, mutta se sisältää konkreettisia ideoita mahdollisista työaikakokeiluista.
Työaikakokeilut voivat olla joko lakikokeiluja, sopimuksellisia kokeiluja tai ohjelmallisia kokeiluja.
Työ- ja elinkeinoministeriö toteutti muistion työministeri Tuula Haataisen toimeksiannon pohjalta. Hänen mielestään aineisto on evästystä seuraavalle hallitus- ohjelmalle.
Muistion laadinnassa TEM on kuullut työmarkkinajärjestöjä, Suomen Yrittäjiä sekä Työterveyslaitoksen ja Jyväskylän yliopiston tutkijoita.