Tietotekniikan yamk-insinööri on harrastanut taekwondoa vuodesta 1991 lähtien. Juha Reijasto aloitti lajin 12-vuotiaana Kouvolassa, kun isoveli houkutteli hänet mukaan.

– Taustalla oli myös nuoren ihmisen elokuvamaailma, kuten Karate Kid, Van Damme ja Jackie Chan.

Nykyään Reijasto toimii Länkyn taekwondossa Kangasalla ja Suomen ottelutuomarivaliokunnan jäsenenä.

Kamppailulajia voi harrastaa kuntolajina, kilpaurheiluna tai Reijaston tapaan tuomarina. Hänet innostettiin tuomarikurssille ennen kuin hän ehti tuomarilta vaadittavaan aikuisen ikään.

Tuomarina Reijasto osallistuu tänä vuonna muutamaan kotimaan ja kansainväliseen kilpailuun. Lisäksi hän harjoittelee viikoittain ja valmentaa junioreja sekä aikuisia. Itse hän suoritti puoli vuotta sitten mustan vyön viidennen danin.

Harrastustapoja on monta

Taekwondo on korealainen kamppailulaji, jossa on useita osa-alueita: liikesarjat, itsepuolustus, murskaus ja kilpaottelut. Otteluissa noudatetaan samoja sääntöjä kuin olympialaisissa. Vastustajat keräävät pisteitä potkimalla toisiaan vatsaan tai päähän tai lyömällä vatsaan.

Yhtä ottelua kohden tarvitaan neljästä kuuteen tuomaria. Yksi toimii operaattorina eli huolehtii elektroniikasta, joka on sijoitettu ottelijoiden ylle puettaviin panssareihin tunnistamaan iskut. Kulmatuomari varmistaa päähän tulevien potkujen laadun. Muut tuomarit seuraavat kilpailua pöydän takaa.

Säännöt ovat Reijaston kolmen vuosikymmenen tuomarinuran aikana muuttuneet useita kertoja. Muutokset ovat muun muassa lisänneet turvallisuutta ja rajoittaneet sallittuja iskukohtia.

– Säännöt elävät tv-kameroiden pohjalta, eli sääntöjä muokataan yleisöystävällisempään suuntaan.

Ketteryys korvaa voiman

Kun Reijasto aloitti tuomarina, pisteet laskettiin käsin paperille ottelun aikana. Nykyään panssarien anturit rekisteröivät iskujen määrän ja automatiikka hoitaa laskennan. Automaatio on muuttanut samalla ottelijoiden taistelutyyliä.

– Käsi-paperituomaroinnin aikaan potkujen piti olla todella voimakkaita, jotta ihmissilmä ehti havaita osumat. Nykyään kilpailijoilla on enemmän taitavuutta ja ketteryyttä eikä voimaa tarvita enää niin paljon, hän kertoo.

– Jos nykyottelijat pisteytettäisiin kynällä ja paperilla, pisteet olisivat erilaiset kuin mitä elektroniikka tuottaa.

Tulevaisuudessa elektroniikka todennäköisesti kehittyy, ja konenäkö saattaa erottaa suorat ja pyörähtävät osumat toisistaan. Kierteisistä potkuista saa suoria enemmän pisteitä.

– En ihan toivo, että ihmisen osuus täysin loppuu, mutta hyvä, jos automatiikka tekee tuomaroinnista vähän helpompaa.

Automaatio myös vähentää tuomareiden mahdollisuuksia vetää kotiin päin ja antaa puolueellisesti pisteitä.