Uusiin tiloihin hiljalleen
Vastavalmistuneiden toimitilojen käyttöönotto hukkui koronapandemian alle.
Talotekniikan insinööri Joni Solakuja aloitti Telia Finlandilla tuotantopäällikkönä kesällä 2020, jolloin ensimmäiset koronarajoitukset peruttiin. Helsingin Pasilan toimitilat olivat uudet, vasta keväällä käyttöön otetut. Hän päättyi yritykseen vanhojen kontaktien kautta.
– Nykyisen tiimin jäsenistä olin tavannut noin puolet jo aiemmissa tehtävissä.
Alkuun hän oli Triplan tiloissa joka päivä, kunnes epidemian kiihtyessä tuli ilmoitus, että länsitorni suljetaan, koska etätyösuosituksen vuoksi henkilöstön piti jäädä etätöihin.
Pitkään Solakuja ei saanut nauttia kollegojen seurasta,
– Meillä ei ole varsinaisesti merkittyjä paikkoja, mutta eri alueilla yleensä työskentelevät määrätyt tiimit. Meidän aluettamme on länsitorni, joka on toistaiseksi vielä suljettu.
Salokujan työtehtävänä on huolehtia tuotantotilojen jäähdytys- ja prosessiautomaatiosta, mikä tarkoittaa muun muassa suunnittelua, rakennuttamistehtäviä, valvontaa, optimointia sekä seurantaa.
– Jo aiemmin ict-alalla on ollut hybridityöskentelyä eikä ole pakko olla joka päivä läsnä toimistolla, muun muassa DNAlla työskennellyt Solakuja pohtii.
Kotipaikkakunta vaihtui
Korona-aika muutti Salokujan perheen elämää. Pääkaupunkiseudulta kotoisin ollut insinööri muutti Hämeenlinnaan.
– Haiemme uutta asuntoa radan varresta.
Triplassa sijaitseviin toimitiloihin on helppo kulkea, sillä Pasila on liikenteen solmukohta, johon Hämeenlinnasta pääsee yhdellä junalla.
– Toimitilat palvelevat käyttötarkoitusta, jota varten ne on tehty.
Esimerkkinä Solakuja mainitsee tilanteen, jossa jollakin tiimin jäsenellä on pikaisesti yhdessä käsiteltävä kysymys.
– Voimme mennä taukotilaan tai pieneen neukkariin, jolloin ei häiritä muita, ja avotilaetiketti voidaan säilyttää.
Työpisteet on mietitty viimeisen päälle. Pöydillä on mahdollisimman vähän tavaraa ja kaarevat näytöt.
– Kun usb-piuhan laittaa läppäriin kiinni ja se on siinä, Salokuja kehuu käyttövalmiutta.
Aiemmilla työpaikoilla on ollut esimerkiksi telakoita, joihin piti viritellä johtoja joka kerta erikseen. Nykyisin toimisto on paperiton eikä Salokuja edes tiedä, missä on tulostimia.
Uusia ideoita Ruotsista
Telialla ja sen edeltäjillä pari vuosikymmentä työskennellyt, kehityspäällikkö Oili Salmi kertoo, että jo ennen muuttoa oli todettu, että vanhat tilat Helsingin Teollisuuskadulla olivat rupsahtaneet.
– Ruotsissa Solnassa on yrityksen pääkonttori, joka on hieno uusi rakennus. Siitä otettiin mallia Triplan toimintoja ja tiloja suunniteltaessa.
Samanlaisella mallilla tuleva rakennus, hyvien kulkuyhteyksien lähellä herätti odotuksia.
Kun muuttoa suunniteltiin, julkista liikennettä käyttävät olivat innoissaan sijainnista ja kulkuyhteyksistä. Toisaalta omilla autoilla kulkevat harmittelivat, että pysäköinti on maksullista. Nyttemmin henkilöstö on sopeutunut työmatkoihin, etenkin, kun hybridimallin vuoksi kulkeminen toimistolle ei ole päivittäistä.
Muutto uusiin toimitiloihin kävi samaan aikaan, kun koronapandemia oli alkanut.
– Tekninen muutto eli tavaroiden siirto meni hyvin. Sen sijaan henkinen muutto jäi tekemättä, sillä eiväthän ihmiset tulleet uusiin tiloihin yhdessä pandemian takia, kertoo myös luottamusmiehenä toimiva Salmi.
Tilannetta on yritetty paikata, ja pandemian vähän rauhallisemmassa vaiheessa on ollut tapahtumia, joissa on ollut mahdollisuus nähdä kollegoita.
Lähitöistä etäilyyn
Telialla Dennis Fagerström vastaa kulttuurin ja henkilöstön kokemusten kehittämisestä HR:ssä. Tehtävä sisältää tällä hetkellä erityisesti hybridityön tukemista.
– Tilanne on kääntynyt päälaelleen. Aiemmin olimme viikossa päivän tai kaksi etänä, nykyisin saman verran läsnä toimistolla.
Hänen mielestään yrityksessä ymmärretään aiempaa paremmin fyysisten kohtaamisten ja yhteisöllisyyden arvon, ja sitä koetaan parantaa.
– Kun muutimme samaan aikaan koronarajoitteiden alkaessa, henkisesti emme voineet muuttaa. Edelleen osa ihmisistä ei ole luontevasti sopeutuneet uusiin tiloihin.
Työntekijöiden palaute toimitiloista on ollut lähinnä myönteistä.
– Emme kuitenkaan ole nähneet aidosti, kuinka tilat toimivat. Kun enemmän telialaisia tulee toimistolle, näemme paremmin, miten paikka herää eloo, Fagerström aprikoi.
Hän kertoo, kuinka työntekijät osallistuivat tilojen suunnitteluun lähtien kahvien laadusta tuolien malleihin.
Triplaan muutti henkilöstöä kolmesta eri toimitiloista eli Helsingin Vallilasta, Oulun- kylästä ja Pitäjänmäeltä.
Fagerstöm toivoo, että niin sanottu Vallilan henki eli vapaamuotoinen kohtaaminen pääsee kukoistamaan tulevaisuudessa.
– Hybridimalli on kuitenkin hyvin joustava. Huomioimme jokaisen työntekijän oman arjen työelämään.
Yhteistilat ovat totuttu käytäntö
Joni Solakuja on tottunut siihen, ettei työpaikalla ole omia huoneita. Välillä hän kuulee vanhan koulukunnan kavereilta haikailuja, jolloin poltettiin tupakkaa omissa konttorihuoneissa.
– Oma sukupolveni on alusta saakka ollut joko avotiloissa tai huoneissa, joissa on työskennellyt useampi henkilö. Jos haluaa täydellistä hiljaisuutta, voi mennä työskentelemään hiljaiselle alueelle.
Pandemian myötä suhtautuminen etätöihin on tullut suopeammaksi. Solakujan mukaan on selvästi osoitettu, että etänä saa paljon aikaiseksi.
– Toivon, että pandemian jälkeen jää luottamus työntekijöihin ja heidän tuottavuuteensa.
Se vaatii kyllä sen, että ihmisillä on aikaa tehdä töitä eikä vain istua jatkuvasti laput korvilla Teams-palavereissa.
Solakuja kritisoi nykyistä palaverikulttuuria, jossa ei huomioida osallistujien aikatauluja tai muuta työaikaa. Teams-kokouksia saatetaan järjestää liian tiheästi ilman tarkempaa mietintää, ketä oikeasti tarvitsee olla paikalla. Ne vievät paljon aikaa, ja usein ne ovat aika tehottomia.