Suomalainen työeläkejärjestelmä ja sen kestävyys on yhteiskunnallisen keskustelun vakioaiheita. Eläkejärjestelmää on matkan varrella uudistettu tilanteen mukaan. Tavoitteena on ollut muun muassa myöhentää eläkkeellesiirtymisikää, parantaa vanhempien ikäluokkien työllisyysastetta ja varmistaa järjestelmän rahoitus.

Eläketurvakeskuksen tilastojen mukaan vuoden 2017 uudistus näyttää onnistuneen. Suomalaisten eläkkeelle siirtyminen on noussut selvästi jo kaksi vuotta peräkkäin. Vuonna 2021 suomalaiset siirtyivät eläkkeelle keskimäärin 62,4-vuotiaana, mikä on kuusi kuukautta myöhemmin kuin vuotta aikaisemmin.

– Eläkeuudistus näyttää toimivan niin kuin pitääkin. Tavoite eläkeiän noususta toteutuu etuajassa, mikä on hyvä uutinen, sanoo Suomen suurimman työeläkevakuuttaja Kevan toimitusjohtaja Jaakko Kiander.

Kiander viittaa Matti Vanhasen kakkoshallituksen ja työmarkkinajärjestöjen vuonna 2009 laatimiin ja vuoden 2017 eläkeuudistuksessa vahvistettuihin eläkepolitiikan tavoitteisiin nostaa eläkeikää.

Viime vuonna saavutettu 62,4 vuoden eläkkeelle siirtymisen ikä oli asetettu vuoteen 2025, joten eläkejuna kulkee neljä vuotta etuajassa.

Kaksi selittävää tekijää

Eläkkeelle siirtymisen reippaalle myöhentymiselle on kaksi syytä. Puolet noususta selittyy eläkeiän nousulla ja puolet työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä laskulla. Vuonna 2021 uusien työkyvyttömyyseläkkeiden määrä oli 2000-luvun alhaisin.

Viime vuonna työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi 17 500 henkilöä, mikä on kahdeksan prosenttia vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Vuosi on jo toinen peräkkäin, kun uusien työeläkkeiden määrä laskee.

– Selitys työkyvyttömyyseläkkeiden laskulle lienee korona. Mahdollisuudet tehdä etätöitä on lisääntynyt, mikä on joidenkin kohdalla parantanut työssä jaksamista, Kiander pohtii.

– Korona-aika on toisaalta vähentänyt kontrollikäyntejä, joten voi olla, että luvut antavat liian myönteisen kuvan tilanteesta. Moni diagnoosi on jäänyt korona-aikana tekemättä, kun poikkeusoloissa ei ole menty lääkäriin, hän jatkaa.

Työurat pitenevät

Suomalaisen työelämän yhtenä murheenkryyninä usein mainittu yli 55-vuotiaiden työllisyysaste on noussut koko 2000-luvun ajan. Vuonna 2021 ikääntyneiden, 60–64-vuotiaiden työllisyysaste nousi puoli prosenttiyksikköä 56,9 prosenttiin. Eläkeuudistuksen jälkeen ikäryhmän työllisyysaste on noussut yli 10 prosenttiyksikköä.

– Työllisyysaste on parantunut hyvin jo pitkään vanhemmissa ikäluokissa. Huomio pitäisi vähitellen kiinnittää työuran toiseen päähän, miten voimme nostaa nuorten ikäluokkien työllisyysastetta, Kiander sanoo.

Hänen mielestään uutta eläkeuudistusta ei tarvita ainakaan työurien pidentämiseen loppupäästä.

– Ihmiset tuntuvat viihtyvän työelämässä pidempään jo nyt. Voidaan myös kysyä, onko realistista ajatella työurien jatkuvan yli 70 ikävuoden.

Hyviä uutisia finanssipuolelta

Vuosi 2021 oli työeläkejärjestelmälle myönteinen myös järjestelmän rahoituksen osalta. Työeläkevarat kasvoivat noin 33 miljardilla, kiitos hyvien sijoitustuottojen. Eläkevarojen sijoitustuotto oli vuoden 2021 ajalta reaalisesti lähes 12 prosenttia.

Hyvän sijoitusvuoden taustalla on etenkin massiivinen koronaelvytys ja sen mukanaan tuoma osakekurssien ja -tuottojen nousu kevään aikana.

Vuoden 2021 lopulla rahoitusmarkkinoille alkoi kerääntyä pilviä kohonneen inflaation ja koron nosto- odotusten muodossa. Inflaatiota nostivat energian ja raaka-aineiden hintojen nousu sekä tuotantokapeikot, kun koronan aiheuttamat rajoitukset alkoivat vähentyä.

Ukrainan sota painaa

Helmikuussa alkanut Ukrainan sota ja sen mukanaan tuomat talouspakotteet synkistävät talouden näkymiä entisestään. Suomalaisilla työeläke- yhtiöillä on suoria sijoituksia Venäjälle onneksi vain vähän, mutta murheita riittää muutenkin.

– Sodan vaikutuksia talouteen ja niiden kestoa on vaikea arvioida, mutta selvää on, että luvassa on ongelmia puolin ja toisin. Inflaatioista on tulossa odotettua pidempiaikainen riesa, kun energian, raaka-aineiden ja elintarvikkeiden hinnat nousevat rajusti.

– Talouskasvu hidastunee ja pankeille tulee ongelmia. Voi olla, että näemme eri puolilla maailmaa myös ruokakriisejä, jos kriisi pitkittyy, Kiander arvioi.