Piia Vedenjuoksu auttaa yrityksiä uusien järjestelmien käyttöönotossa.
Piia Vedenjuoksu auttaa yrityksiä uusien järjestelmien käyttöönotossa.

Softa

herättää

työkoneen eloon

Seinäjokelainen teknologiatoimittaja Epec laajentaa Turkuun. Laajentuminen vauhdittaa työkoneiden automaatiota.

Kaivoksilla, rakennustyömailla ja metsätiloilla riittää työkoneita. Niitä kaikkia saattavat yhdistää Seinäjoella toimivan Epecin laitteet, kuten ohjausyksiköt. Liiketoiminta kasvaa, ja se tietää entistä enemmän uusia projekteja.

Projektipäällikkö Piia Vedenjuoksu on mukana asiakasyritysten ohjausjärjestelmien kehitysprojekteissa. Se tarkoittaa pitkälti automaation kehittämistä ohjelmiston avulla. Vedenjuoksu huolehtii aikatauluista, tavoitteista ja raportoinnista. Välillä hän pääsee kokeilemaan tiiminsä tuloksia käytännössä.

– Pääsin esimerkiksi ajamaan Sandvikin lastauskonetta heidän Turun-tehtaansa testialueella. Se oli kyllä aika siistiä.

Kehitysyksikkö kasvaa Turkuun

Epec perusti helmikuussa yhdessä omistajansa Ponssen kanssa tuotekehitysyksikön Turkuun. Tavoitteena on, että keskuksessa työskentelee vuoden loppuun mennessä kymmenen henkeä. Turkuun laajentaminen helpottaa osaajien saamista yrityksen palvelukseen ja vie yritystä lähemmäksi osaa asiakkaista.

Keskuksen tehtävät ovat samantyyppisiä kuin Vedenjuoksulla, ja toimipaikkojen välillä on yhteistyötä.

– Todennäköisesti jatkossa uudet kehitystehtävät liittyvät koneiden sähköistykseen ja kuljettajaa avustaviin järjestelmiin, Vedenjuoksu sanoo.

Ponssen omistama Epec on järjestelmätoimittaja, joka on erikoistunut liikkuvien työkoneiden ja hyötyajoneuvojen ohjelmistoihin ja laitteisiin. Ne tekevät työkoneiden ohjaamisesta liki autonomista. Sekä ohjelmistosuunnittelu että laitteiden valmistus tapahtuvat Seinäjoella. Valmistettavia laitteita ovat ohjausyksiköt, näytöt ja reunalaskentalaitteet. Koronarajoitusten vuoksi tuotantolinjalle ei päästetä nyt vieraita.

Ura vei päälliköksi

Vedenjuoksu aloitti uransa Epecillä 15 vuotta sitten. Pari vuotta sitten hän otti kaksi isoa askelta: jatkoi opintoja ja ryhtyi projektipäälliköksi.

Ohjelmistotekniikan insinööri suorittaa Seinäjoen ammattikorkeakoulussa yamk-tutkintoa automaatiotekniikasta. Hän kirjoittaa parhaillaan lopputyötään Epecin turvallisuuskriittisten koneenohjaustoimintojen toteutuksesta ketterien menetelmien avulla.

Aiemmin työtehtävät olivat uusiin teknologioihin tutustumista sekä asiakkaiden koulutusta ja teknistä tukea.

– Kun olin teknisessä tuessa, Hollannissa oli asiakas, jonka kanssa tein paljon yhteistyötä. Kun siellä oli hankala ongelma, jonka sain ratkaistua, asiakas lauloi puhelimessa minulle I love you.

Nykyisissä tehtävissä Vedenjuoksun pitää ymmärtää edelleen asiakkaan tarpeita ja pystyä etsimään ratkaisuja.

– Projektipäällikön roolissa mielenkiintoista on uusien järjestelmien ja teknologioiden käyttöönotto projekteissa, projektitiimin kanssa työskentely sekä tiivis ja hyvä asiakasyhteistyö.

Projektit suurenevat

Epecin liikevaihto oli viime vuonna 34 miljoonaa, ja liikevoittoprosentti oli 12,6 prosenttia. Yrityksellä on noin 150 työntekijää, ja vuoden loppuun mennessä tavoitteena on 170 työntekijää. Työntekijämäärän kasvu parantaa mahdollisuuksia päästä nykyistä isompiin asiakasprojekteihin.

Epec tunnetaan parhaiten Ponssen metsäkoneiden järjestelmätoimittajana. Kaivosteollisuudessa asiakkaina ovat muun muassa Sandvik, Liebherr ja Metso, maataloudessa Junkkari, Tume-Agri ja Dometal, autoteollisuudessa Multilift ja jätehuollossa Tana.

Koneisiin yritys toimittaa pääasi- assa ohjausjärjestelmiä, näyttöjä ja telematiikkayksiköitä. Epecin tuotteita on käytössä murskaimissa, lastauskoneissa ja dumppereissa sekä esimerkiksi rakennustyömailla purkuroboteissa. Tulevaisuuden koneiden sähköisiin voimansiirtoihin yrityksessä on kehitetty uusia tuotteita, esimerkiksi pdu- eli virranjakelutuotteita, joihin voi kytkeä esimerkiksi akkuja, sähkömoottoreita ja apulaitteita.

Markkinat ovat pääosin Keski-Euroopassa. Kotimaisen yrityksen kilpailuasetelmaa parantaa se, että maahan on keskittynyt työkone- ja hyötyajoneuvojen osaamista sekä sitä tukeva koulutusjärjestelmä. Osaajapula on tunnistettu ilmiö, mutta sen vaikeus on suhteellista.

– Jos vertaamme vaikka Saksaan tai Ruotsiin, olemme hyvässä tilanteessa, toimitusjohtaja Jyri Kylä-Kaila sanoo.