Liv Læssøe nostaa ruokakassin robotin uumenista, jossa säilytetään toimistolla suklaalevyä.
Liv Læssøe nostaa ruokakassin robotin uumenista, jossa säilytetään toimistolla suklaalevyä.

Robotti tuo lounaan

Kansainvälinen työyhteisö kehittää automaattista kuljetuspalvelua Helsingissä.

Ruokalähettien työmarkkina-asema esimerkiksi kuljetuspalvelu Woltin palveluksessa oli viime vuonna otsikoissa. Tulevaisuudessa työehdoista ei tarvitse välttämättä puhua, sillä lounaan voi kiikuttaa ruokapöytään ihmisen sijaan robotti.

Robottilähetit ovat jo käytössä Yhdysvalloissa, Isossa-Britanniassa ja paikoitellen muualla Euroopassa, kuten Tallinnassa Virossa. Helsinkiinkin robotit ovat tulossa, mutta ajankohtaa ei ole vielä julkistettu.

Sitä ennen on tehtävä vielä kehitystyötä, joka on käynnissä parhaillaan Helsingissä. Virolainen startupyhtiö Starship Technologies toimii Helsingin Hernesaaressa vanhassa satamarakennuksessa. Palvelun kimpussa painii muun muassa käyttäjäkokemustiimin vetäjä Liv Læssøe.

Hänen vastuullaan on palvelun suunnittelu asiakkaan kannalta mahdollisimman helpoksi. Læssøe käyttää apunaan laadullista tutkimusta, kuten kyselytuloksia ja käyttäjätestejä sekä dataa sovelluksen toiminnasta.

Kun Woltin viimevuotista korkeaa myyntihintaa ihmeteltiin, sitä selitettiin yrityksen keräämän datan arvolla. Tieto asiakkaiden mielipiteistä on arvokasta myös Starshipille.

– Datan perusteella esimerkiksi näimme, että käyttäjältä kesti kauan edetä ostossa. Suunnittelimme tuotenäkymään uuden napin, josta pääsi ostoskoriin, ja asiakas sai suoritettua oston aiempaa nopeammin.

Ruokaa mahtuu kilokaupalla

Suomessa robotit kulkevat vasta Helsingin Hernesaaressa sijaitsevan toimiston sisälattialla. Robotit on tarkoitettu muutaman kilometrin säteellä tehtävien kuljetusten hoitamiseen. Yhtiön mobiilisovelluksella kuluttaja voi tilata esimerkiksi aterioita tai ruokaostoksia kotiinsa. Teollisuudessa työntekijä voi tilata sovelluksella vaikkapa varaosia.

Robotti painaa noin 35 kiloa, ja se pystyy kantamaan noin kymmenen kilon lastin. Tavaratila on lukittu, ja sen saa auki käyttäjän mobiilisovellukseen saamalla koodilla. Robotti liikkuu sähköllä noin 6,4 kilometrin tuntivauhtia jalkakäytäviä pitkin. Akussa on virtaa 1 260 wattituntia, joka riittää noin 12 tunniksi.

Navigointi tapahtuu ultraääniantureiden, 12 kameran, tutkan, gps-paikantimen, hälytysjärjestelmän, heijastimien, signaalilipun ja etäisyyskameroiden avulla. Itsenäiset kuljetusrobotit ovat olleet käytössä vuodesta 2018 lähtien.

Helsinki kerää muuttajia

Starship Technologies sai alkuvuodesta 50 miljoonan euron lainan Euroopan investointipankki EIB:ltä. Rahoitus käytetään tutkimus- ja kehitystyön lisäämiseen sekä robottien valmistukseen Tallinnassa.

Osa yhtiön kasvusta kanavoituu Helsinkiin, jonka tuote- ja kehitysyksikössä Læssøen kollegoina työskentelee noin 20 henkeä. Työpaikkoja on auki, ja Helsinkiin on saatu kansainvälisiä osaajia ympäri maailmaa.

Læssøe kurkkii neuvotteluhuoneen ikkunasta, keitä kevättalvisena päivänä on paikalla: yksi Australiasta, Kolumbiasta ja Venäjältä sekä useita muualta Euroopasta. Juuri nyt paikalla ei ole ketään suomalaista.

– Monikansallisessa ympäristössä on mukava työskennellä, Se sopii tälle alalle, koska työn jälki näkyy ympäri maailmaa.

Starship Technologies on perustettu vuonna 2014. Yhtiön pääkonttori on San Franciscossa Yhdysvalloissa mutta pääkehityskeskus Tallinnassa Virossa. Maailmanlaajuisesti yhtiöllä on yli 500 työntekijää.

Musiikki vei mennessään

Læssøen urapolku on vaiheikas. Hän valmistui vuonna 2010 Kööpenhaminan ammattikorkeakoulusta graafiseksi suunnittelijaksi. Hän oli tutustunut jo 15-vuotiaana musiikkiaiheisella IRC-keskustelukanavalla suomalaiseen mieheen, jonka luokse Læssøe muutti loppukesästä 2010.

– Pidimme kumpikin matalavireisestä elektronisesta musiikista, kuten Björkistä.

Suomessa Læssøe työskenteli Digialla ja Fjordilla ennen kuin aloitti Starshipillä vuonna 2018.

– Päätin vaihtaa Starshipiin, koska olin kiinnostunut roboteista, ja täysin uudenlaisen palvelun suunnittelemisen haaste kiinnosti minua.

Læssøe sai Suomen kansalaisuuden vuonna 2016. Nyt perheeseen kuuluu kaksi lasta, jotka oppivat tanskan- ja suomenkielisiksi. Toinen lapsi syntyi pandemian aikaan, mikä on vaikeuttanut äidin vanhempien vierailuja lasten luona.

– Muuten Suomeen on ollut helppo kotiutua Tanskasta, Læssøe tiivistää.

Kehitystoiminta sijoittuu Helsingin Hernesaareen.Kehitystoiminta sijoittuu Helsingin Hernesaareen.