opiskelijat

Luoston loppunousun takana odottaa jo lämmin sauna.
Luoston loppunousun takana odottaa jo lämmin sauna.

InssiCooper on pohjoisen luontoelämys

Rovaniemen Insinööriopiskelijat RovIO järjestää joka vuosi vaellustapahtuman.

Vuosittain InssiCooper-tapahtuma kokoaa satapäisen joukon opiskelijoita 36 tuntia kestävään ponnistukseen Pyhä-Luoston kansallispuistoon. Vaellus järjestetään alkusyksystä, jolloin sää on vielä lempeä ja ruska alkaa jo näyttäytyä.

Puolentoista vuorokauden aikana matkaa kertyy 30–35 kilometrin välillä. Matkan varrella myös kisaillaan paremmuudesta erilaisilla tehtävärasteilla.

– On tullut hyvää kertausta jokamiehenoikeuksista, ensiavusta ja kantositeen teosta, unohtamatta tietenkään insinöörimäisiä rakennelmia, kuvailee viime vuoden rastikisan voittaja Markku Viitanen vaellusreitin varrella suoritettuja tehtäviä.

– Ja aina päästään lausumaan runoja, hän jatkaa.

Yö teltoissa tai taivasalla

Vaikka vaellus tehdään ryhmänä, jokainen osallistuja voi sovittaa matkavauhtinsa omiin kykyihinsä sopivaksi. Järjestävät huolehtivat, että kukaan ei jää ryhmästä. Jokainen osallistuja huolehtii itse ruokahuollostaan ja yöpymisjärjestelyistään.

Tämän vuoden maastotyöryhmässä mukana olevalla Pinja Similällä on omakohtaisia kokemuksia siitä, miten omat valinnat vaikuttavat muun muassa nukkumismukavuuteen.

– Haastavinta oli nukkua, kun valitsin telttapaikan huonosti. Ensi kerralle olen varautunut uudella makuualustalla.

Tapahtuma syntyi aikoinaan tarpeesta luoda opiskelijoille päihteetöntä ja liikunnallista toimintaa perinteisempien opiskelijatapahtumien rinnalle. Ideaan lisättiin Lapin lumoava luonto.

InssiCooper on saavuttanut suuren suosion, ja vaellukselle osallistujat ovat ympäri Suomea. Päihteettömyys vaelluksella on pysynyt mukana kaikki vuodet; sääntöjen rikkojia uhkaa sakon lisäksi reitiltä poistaminen.

Vaelluksen päätteeksi poronkäristystä

Viime vuonna vietettiin jo 10-vuotisjuhlavuotta. Alusta saakka yhteisellä päätösillallisella tarjolla on ollut perinteistä lappilaista herkkua eli poronkäristystä, johon Lapin Insinöörit tarjoavat käristyslihat.

Vaelluksen jälkeen viimeinen yhteinen ilta vietetään yhdessä rentoutuen, saunoen ja fiilistellen. Maastossa vietetyn yön ja vaelluksen jälkeen on taas mukava painaa pää tyynyyn ihan oikeassa sängyssä mökkimajoituksessa.

Seuraavan kerran vaelletaan syyskuussa.

– Upeat maisemat, seura, yhdessä laulaminen ja perille pääsemisen riemu, Similä ja Viitanen kuvailevat yhdessä vaelluksen parhaita puolia.

He ovat tämä vuonna järjestämässä tapahtumaa. Omien kokemustensa perusteella he haluavat mahdollistaa elämystä myös uusille osallistujille.

Vaelluksella voi nähdä Lapin ruskan värit.

Työryhmäläisiä kokoontui jo talvella.

Tänä vuonna opiskelijat voivat tienata aiempaa enemmän menettämättä opintotukea.

Opintotuen tulorajoihin korotus

Opintotuen vuositulorajoihin tulee merkittävä korotus. Jo aikaisemmin eduskunta hyväksyi lakimuutoksen, joka nosti tulorajoja tilapäisesti 25 prosentilla kuluvalle vuodelle.

Helmikuisissa työllisyysneuvotteluissa hallituksen työllisyyspakettiin kuuluu pysyvä tulorajojen 50 prosentin korotus viime vuoden tasoon nähden. Tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvisen mukaan opiskelijat ovat toivoneet jo pitkään kohtuullisempia tulorajoja. Hänen mielestään päätös on iso kädenojennus opiskelijoille.

Tämän vuoden tuloraja muodostuu siten, että yhtä tukikuukautta kohti opiskelijalla voi olla palkkatuloja 870 euroa ja tuetonta kuukautta kohti 2 600 euroa. Summista muodostetaan vuosituloraja, jota ei saa ylittää. Tulot voi hankkia milloin tahansa kalenterivuoden aikana.

Tulorajojen nosto tarkoittaa käytännössä sitä, että esimerkiksi yhdeksän tukikuukautta kalenterivuoden aikana käyttävä opiskelija voi tämän vuoden aikana saada palkkatuloja 15 630 euroa, mikä on noin 3 000 euroa enemmän kuin viime vuonna.

Kuva: Janne luotola

KOKO-kassasta turvaa

Jos heti valmistumisen jälkeen ei löydy sopivaa työpaikkaa, työttömyysvakuutus voi turvata toimeentulon. Insinööriliiton jäsenten työttömyysvakuutus otetaan useimmiten KOKO-kassan kautta.

Työttömyyskassaan kannattaa liittyä jo opiskeluaikana, jolloin voi kerryttää vakuutuksen vaatimaa työssäoloehtoa opiskelujen aikaisilla kesätöillä.

Lue lisää: www.ilry.fi/tyottomyys

Kesätyösopimusten tekeminen on juuri nyt ajankohtaista. Muistathan, että voit opiskelijajäsenenä tarkastuttaa työsopimuksesi Insinööriliitossa ennen sopimuksen allekirjoittamista. Ota myös sopimuksen teon tärpit haltuun tämän lehden sivulta 40.

IOL:n viestintä-

kanavat

Facebook Insinööriopiskelijaliitto IOL ry

Twitter IOLry

Instagram @insinooriopiskelijaliitto

kotisivu www.iol.fi

IOL:n ÄÄNI

Tatu Niemelä, varapuheenjohtaja, InsinööriopiskelijaliittoTatu Niemelä, varapuheenjohtaja, Insinööriopiskelijaliitto

Insinööriopiskelijan uusi normaali

Pari vuotta kestänyt poikkeusaika pandemian vuoksi näyttää olevan loppusuoralla. Uutiset etusivuilla vaihtuivat silmänräpäyksessä koronatartunnoista Euroopassa alkaneeseen sotaan, joka on varmasti kevään tai ehkä jopa koko vuoden suurin puheenaihe.

Viimeiset pari vuotta vaikuttivat myös paljon korkeakouluopintoihin ja sen laatuun, etenkin insinöörien käytännönläheiseen koulutukseen. Kävin puolitoista vuotta lähiopetusta, kunnes iski etäopiskelun kova alku. Luokkakavereiden kanssa luokassa porukalla ongelmien ratkominen ja koodien kirjoittaminen vaihtuivat etäoppitunteihin, joista jäi jäljelle lähinnä huono ryhti ja syvemmät silmäpussit.

Samalla opiskelijakulttuuri menetti näkyvyytensä. Väliaikaisesti katosivat myös opiskelijoiden yhteisöllisyys ja sen tuoma turvaverkko. Kahvihetket sekä yhdessäolo kampuksilla ja opiskelijatapahtumissa kuuluvat opiskelijoiden arkeen. Yhteisöllisyyden ja päivittäisten kohtaamisten puuttuminen ovat vaikuttaneet opiskelijoiden hyvinvointiin monin tavoin.

Onneksi tilanne on kuitenkin parempaan päin. Kampukset palaavat takaisin lähiaikaan ja ihmisten kohtaaminen päivittäin normalisoituu. Niin kutsutut koronafuksit tuovat uutta energiaa ja ideoita korkeakouluyhteisöön: opiskelijayhdistysten toimintaan koulutuspolitiikasta opiskelijatapahtumiin asti.

Etäajat toivat hyvääkin. Töitä ja harjoittelujaksoja on voinut tehdä etänä toiselle puolen Suomea tai jopa ulkomaille; samalla arvostus omaa kulttuuria ja kotimaan matkailua kohtaan kasvoi. Epävarmat ajat toivat myös insinöörikansaa yhteen, mikä näkyi viime vuonna huimana jäsenkasvuna Insinööriopiskelijaliitossa ja Insinööriliitossa.

Suomen korkeakoulut aloittivat poikkeusaikojen myötä Digivisio 2030 -hankkeen. Tarkoituksena on tehdä kansallinen korkeakoulujen digitaalinen palvelualusta, joka mahdollistaa korkeakoulututkinnosta opiskelijalle joustavamman ja työnantajien tarpeisiin sopivamman Suomessa ja kansainvälisestikin. Poikkeusajat toimivat ehkä hyvänä pohjana, joka toi esille korkeakouluopinnoissa tarpeellisia kehityskohtia ja sai opiskelijat heräämään jälleen vaikuttamistyöhön.