Julkisen sektorin eri tehtävissä on tulossa lakkoja ja muita työtaistelutoimia huhtikuussa.

Neuvottelukierros edelleen käynnissä

Jo aikaisin viime syksynä alkaneet työehtosopimus- neuvottelut jatkuvat yhä, tällä hetkellä lähinnä julkisella sektorilla.

TEKSTI: Kirsi Tamminen ja KUVA: Shutterstock

Lehden painoon mennessä julkisen sektorin neuvottelut kuntasektorilla ovat katkenneet. Edellinen työehtosopimus päättyi helmikuun lopussa, eikä edes valtakunnansovittelijan johdolla neuvotteluissa päästy eteenpäin.

Tiedossa on lakkoja kunta-alalla huhtikuussa. Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO sekä JHL ja Jyty ovat lakkovaroituksilla ilmoittaneet työtaistelutoimien aloittamisesta siinä tapauksessa, että työ- ja virkaehtosopimusratkaisuun Kunta- ja hyvinvointi- työnantajien kanssa ei päästä.

Lakon ulkopuolelle on rajattu työtehtävät, joiden tekemättä jättäminen aiheuttaisi vaaraa ihmisen hengelle, terveydelle tai omaisuudelle. Jos viranhaltijoiden osalta lakkoja siirretään, siitä ilmoitetaan Insinööriliiton sivuilla erikseen.

Mikäli lakot toteutuvat, Insinööriliitto järjestää omille lakkoon osallistuville jäsenilleen tilaisuuden kullakin paikkakunnalla.

Myös yliopistosektorilla edellinen työehtosopimuskausi päättyi. Maaliskuun loppuun mennessä uutta sopimusta ei saatu aikaan.

Energia-alalle työehtosopimus

Uusi työehtosopimus sovittiin 28.2.2024 asti. Alan neuvottelukierros oli hankala.

– Neuvottelujen tuloksena saimme neuvoteltua yleiskorotuksen paremmalle tasolle kuin teknologiateollisuuden sopimuksessa, kertoo Insinööriliiton juristi, energia-alan sopimusalavastaava Klas Laitinen.

– Jollei työpaikalla paikallisesti sovita jotain muuta, niin kesäkuun alusta lukien palkat nousevat yleiskorotuksena vähintään prosentin.

Yrityskohtaisena eränä on 0,8 prosenttia, jonka jakautumisesta työnantaja voi päättää. Luottamusmiehellä on oikeus saada tietoa yrityskohtaisen erän jakautumisesta.

Palkkaratkaisun lisäksi työehtosopimukseen tuli uutena asiana lisäpöytäkirja etätyöstä. Lisäpöytäkirjassa korostetaan työnantajan velvollisuutta toimia tasapuolisesti, kun se päättää, miten etätyötä kyseissä yhtiössä järjestetään.

Lisäksi työehtosopimuksessa on jatkuvan neuvottelun periaate, mikä on liittojen välinen, joten sillä ei ole suoraa vaikutusta työpaikoilla.

Marko Rissanen,henkilöstöjohtaja, DNA OyjMarko Rissanen,henkilöstöjohtaja, DNA Oyj

Joko sinä olet vapaa?

Työ, mitäs se taas tarkoittikaan? En ole insinööri, joten päätin tarkistaa – ja Wikipediassahan se on:

– Työ (W) on fysikaalinen suure. Se on energian vaihtoa eri kappaleiden tai eri energiamuotojen välillä.

Työn SI-yksikkö on joule (J). Se on siis tarkasti sidottu kansainväliseen yksikköjärjestelmään. Mutta entäpä jos työn ei tarvitsisi ollakaan sidottua?

Fysiikan käsitteenä työn määritelmä on muuttumaton (W=F*s). Ihmisen toimintana se on kuitenkin jatkuvassa muutoksessa. Uskon itse asiassa työn muutoksen olevan yksi suurimmista digitalisaation ilmentymistä, joita poikkeusaika on kiihdyttänyt. Erityisesti muutos koskee asiantuntijarooleja, kuten insinöörejä.

Tulevaisuuden asiantuntijatyötä määrittelee vapaus. Ei ole tärkeää, missä ja milloin työ tapahtuu, kunhan tavoitteisiin päästään ajoissa ja yhdessä. Keinot työn toteuttamiseksi voi päättää tiimin kesken, sillä parhaat ideat syntyvät, kun on tilaa ajatella. Siksi suhtaudun innolla uudenlaisiin työtapoihin, ja näin tekee onneksi myös työnantajani DNA.

Työnteon vapaus on ollut yksi yriteksemme menestystarinoita jo 10 vuoden ajan. Moni johtaja ehkä pelkää työtehon laskevan, jos valvontaa höllätään. Ironista kyllä, todellisuudessa vapauden isoimmaksi riskiksi on noussut liika työnteko. Mielenkiintoisen tehtävän ääressä on saatettu istua verkkareissa aamusta iltaan ja unohdettu syödä. Näin ei tietenkään saa olla. Jaksamisen tukeminen ja yhteisöllisyyden ylläpito ovat merkittävimpiä asioita, joihin vapauteen uskovan työnantajan kannattaa henkilöstön osalta keskittyä.

Meillä keinoja vapaan työn tukemiseksi kehitetään jatkuvasti. Yksi uusimmista keinoista on työnantajalupauksemme: DNA on inhimillinen ja omanlainen työpaikka. Jos lupaus ei arjessa toteudu, työntekijällä on oikeus nostaa asia esille. Etukäteen sovitulla prosessilla varmistamme, että epäkohtiin puututaan.

Voimme osoittaa, että vapaan työnteon malli toimii. Työhyvinvointi ja -tyytyväisyys sekä taloudellinen suoriutumisemme ovat kasvaneet vuosikymmenen aikana merkittävästi. Kysymykseni kuuluukin, joko teidän työpaikallanne vallitsee vapaus – ja jos ei, niin miksi?

KUVA: Tomi Parkkonen