BITTIKATTAUS
Markkinavalvontaa yhdenmukaistetaan
Markkinavalvontaan liittyvät laajat lakimuutokset ovat voimassa huhtikuusta lähtien. Muutoksilla modernisoidaan markkinavalvontaa vastaamaan yritysten toimintaympäristön muutoksia, kuten aiempaa monimutkaisempia toimitusketjuja ja verkkokauppaa.
Uudistuksella päivitetään markkinavalvonta vastaamaan EU:n markkinavalvonta-asetusta.
Valvonnan tavoitteena on varmistaa, että tuotteet eivät vaaranna kuluttajien terveyttä ja turvallisuutta, ympäristönsuojelua, työterveyttä- ja turvallisuutta tai yleistä turvallisuutta ja että ne täyttävät niille asetetut vaatimukset.
Erityisesti verkkokaupan markkinavalvonta helpottuu uudistuksen myötä. Lisäksi tiettyjen markkinavalvonta-asetuksessa määriteltyjen velvoitteiden laiminlyönnistä on mahdollista määrätä sanktioita.
Tulli toimii ulkorajavalvonnasta vastaavana viranomaisena. Uudistuksen myötä viranomaisten toimivaltuudet ja valvonta yhdenmukaistuvat. Kun soveltamisala laajenee, markkinavalvontalaki vaikuttaa myös entistä useamman viranomaisen toimintaan.
Suurin osa tuotteista kuuluu jatkossakin Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin valvonnan piiriin.
25%
Insinööriliiton työmarkkinatutkimuksen mukaan neljännes insinööreistä työsken- telee suunnittelutehtävissä.
Matkailu mahdollistuu myös sairastaville, kun sähköinen resepti leviää useisiin maihin.Sähköinen resepti parantaa hoitoa kansainvälisesti
Rajat ylittävät sähköiset terveyspalvelut varmistavat, että potilaat voivat liikkua vapaasti EU-maiden välillä ja saada korkeatasoista terveydenhoitoa myös toisessa maassa. Rajat ylittävällä sähköisellä reseptillä asioitaessa tieto toimitetusta lääkkeestä välittyy myös asiakkaan asuinmaan Reseptikeskukseen.
Jos esimerkiksi Suomessa määrätyt lääkkeet loppuvat kesken ulkomaanmatkan, asiakas voi hakea lääkkeet oleskelumaansa paikallisesta apteekista suomalaisella reseptillä. Samoin pidemmän ulkomaanmatkan aikana asiakas voi ostaa lääkkeensä paikallisesta apteekista sen sijaan, että ostaisi kaikki lääkkeet etukäteen Suomesta.
Direktiivin perusteella EU-alueella on aloitettu rajat ylittävien sähköisten terveyspalveluiden edistäminen. Tällä hetkellä kehitystyö keskittyy rajat ylittävän sähköisen reseptin ja sähköisen potilastietojen yhteenvedon valmisteluun ja asteittaiseen käyttöönottoon.
Suomi ja Viro ovat ensimmäisiä maita, joissa on otettu käyttöön sähköinen eurooppalainen lääkemääräys eli rajat ylittävä resepti.
Tällä hetkellä rajat ylittävän reseptipalvelun on ottanut käyttöön myös Kroatia ja Portugali. Uusia maita on tulossa mukaan palvelun piiriin vaiheittain.
kuva: Shutterstock
Uutta laitosta kaavaillaan Kotkan hyötyvoimalaitoksen yhteyteen.Kotkaan suunnitellaan vedyn ja kaasun tuotantoa
Kotkan Energia ja Nordic Ren-Gas selvittävät yhdessä vihreää vetyä ja uusiutuvaa metaania tuottavan laitoksen toteutettavuutta. Suunnitellun investoinnin kokonaissumma on noin sata miljoonaa euroa.
Kaavailtu laitos on elektrolyysiteholtaan yli 40 megawattia. Kaasutuotannon raaka-aineet ovat hiilidioksidi, vesi ja uusiutuva sähkö. Hiilidioksidi otetaan talteen Kotkan Energian hyötyvoimalaitoksen savukaasuista, ja uusiutuva sähkö hankitaan kotimaisista tuulivoimapuistoista. Prosessista syntyy puhdasta nesteytettyä kaasupolttoainetta.
Toteutuessaan laitos tuottaa puhdasta kaasua määrän, joka vastaa 600 raskaan ajoneuvon vuosittaista käyttöä. Uusi laitos aiotaan yhdistää Ren-Gasin kaasupolttoaineiden tuotantoverkostoon.
Kotkan Energia saa tulevalta laitokselta hukkalämpöön perustuvaa, hiilidioksidivapaata kaukolämpöä, joka vähentää polttoon perustuvaa kaukolämmöntuotantoa.
Hankkeen luvitus, tekninen esisuunnittelu ja rahoitusjärjestelyt aloitetaan, kun toteuttavuusanalyysin tulokset ovat valmiina ja ne puoltavat hankkeen edistämistä. Kotimainen uusiutuva kaasu parantaa Suomen huoltovarmuutta ja edistää vihreää siirtymää.
kuva: Kotkan Energia
Digitaalisen euron kansallinen seurantaryhmä aloitti työnsä
Suomen Pankki kutsui eurojärjestelmän digitaalisen euron hankkeeseen liittyvän kansallisen seurantaryhmän. Seurantaryhmän jäseniksi on kutsuttu mukaan maksamisen palvelujen tuottajien ja pankkisektorin edustajia sekä viranomaistahoja.
Ryhmän tarkoituksena on välittää tietoa digitaalisen euron hankkeen etenemisestä sekä keskustella digitaaliseen keskuspankkirahaan liittyvistä kysymyksistä. Ryhmän puheenjohtajana toimii digitaalisen euron valmistelusta Suomen Pankissa vastaava johtokunnan jäsen Tuomas Välimäki.
Euroopan keskuspankin neuvosto päätti viime kesänä käynnistää digitaalista euroa koskevan hankkeen. Päätöstä edelsi laaja esiselvitys.
Maksaminen ja rahoitusala digitalisoituvat nopeasti, ja digitaalisen euron hankkeen tavoitteena on varmistaa, että kansalaisille on tarjolla keskuspankkirahaa jatkossakin myös muussa kuin setelien muodossa.
Viime lokakuussa käynnistynyt tutkimusvaihe kestää kaksi vuotta. Sen aikana hahmotellaan digitaalisen euron mahdollista toteutusmallia ja selvitetään muun muassa juridisia kysymyksiä sekä digitaalisen euron vaikutuksia markkinoihin.
Mielenterveyden tuen työkalupakille kieliversiot
Viime syksynä julkaistu Mielenterveyden tuen työkalupakki on nyt saatavilla myös ruotsiksi ja englanniksi. Työkalupakin tehtävä on huolehtia siitä, että työelämän käytössä on riittävästi keinoja ja menetelmiä mielenterveyden tukemiseen ja teemaan liittyvän osaamisen vahvistamiseen.
Työkalupakkiin kuuluu testin, pelin ja laskurin kaltaisia toiminnallisia työkaluja sekä koulutusta. Monet osiot on käännetty ruotsiksi ja englanniksi. Työkalut ovat maksuttomia.
Työkalut on suunniteltu tukemaan mielenterveyttä erityisesti siinä vaiheessa, kun organisaatioissa on mahdollista löytää ennaltaehkäiseviä ratkaisuja. Työkalut on suunnattu työpaikkojen ja työterveyshuoltojen käyttöön.
– Kieliversioita työkaluista on kovasti toivottu ja iloksemme voimme nyt tarjota niitä saataville, projektipäällikkö ja johtava asiantuntija Pauliina Mattila-Holappa Työterveyslaitoksesta sanoo.
Työterveyslaitoksen toteuttama työkalupakki kuuluu sosiaali- ja terveysministeriön käynnistämään Työelämän mielenterveysohjelmaan.
■ Lue lisää: mielityö.fi
Kehittämisfoorumin työ jatkuu
Kuntoutuksen koulutuksen ja tutkimuksen kehittämisfoorumin työskentely jatkuu koulutus- ja tutkimustyöryhmissä. Työryhmät vastaavat ohjausryhmän niille laatimiin opetus- ja kulttuuriministeriön tehtäviin ja kysymyksiin.
Koulutustyöryhmän tehtävänä on tehdä ehdotuksia perustutkintokoulutuksen ja sitä täydentävän koulutuksen rakenteen kehittämiseksi. Ryhmä nimeää kuntoutuksen osaamistarpeita ja kuvaa osaamisprofiileja. Ryhmässä myös arvioidaan jatkuvan oppimisen jatkumoa sekä kuntoutuksen koulutuksen tutkimusta ja tehdään kehittämissuosituksia.
Koulutustyöryhmän puheenjohtajana toimii yliopistolehtori Pirjo Vuoskoski Jyväskylän yliopistosta ja hänen tukihenkilönään toimii yliopettaja Ira Jeglinsky-Kankainen Arcadasta. Koulutustyöryhmässä on kolme alatyöryhmää. Tutkintorakenne ja osaamisprofiilit -työryhmää johtaa yliopettaja Marja-Leena Lähteenmäki Tampereen ammattikorkeakoulusta. Jatkuvan oppimisen työryhmää johtaa erityisasiantuntija Anu Kippola-Pääkkönen Lapin ammattikorkeakoulusta.
Tutkimustyöryhmän tehtävänä on laatia ehdotus kuntoutuksen tutkimusstrategiaksi. Työryhmässä myös arvioidaan kuntoutuksen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa. Ryhmä tekee kehittämisehdotuksia eri koulutusorganisaatioiden roolien ja vastuiden selkeyttämisestä kuntoutuksen koulutuksessa ja TKI-toiminnassa.
Maaliskuussa Insinööriliitto järjesti ulkoliikuntapäivän Helsingissä Paloheinän liikuntapuistossa. Liiton jäsenistö perheineen nautti kauniista talvipäivästä.
kuva: Milla Pennanen
petterin PALSTA
Petteri Oksa, johtajaJunista ja palkkaratkaisuista
Ajattele junaa. Veturia ja sen vetämiä vaunuja. Se on toimiva kokonaisuus, joka etenee raiteillaan. Tuottaa tuloksia, eli liikkuu haluttuun suuntaan ja saapuu päämäärään.
Mieti sitten sopimuksen palkkaratkaisua. Siinä on ratkaisunsa, jotka vievät eteenpäin. Liikkuu haluttuun suuntaan ja tuottaa tuloksia. Varsin toimivia molemmat.
Ajatellaan nyt tilannetta, jossa junan kulusta vastaa kaksi osapuolta. Toinen näistä on kovasti innostunut uudistamisesta ja uudistumisesta. Tarjoavat uutta veturia ja ovat miettineet uusia vaunujakin. Kovasti ovat kiiltäviä ja hienoja, ainakin tämän osapuolen mielestä. Perustelevat, että tämä hoitaisi homman muuttuneissa oloissa. Ovathan toisetkin varmasti huomanneet, että raiteet ovat muuttuneet pomppuisiksi ja säät huonontuneet. Siis uudistetaan, menee vielä paremmin.
Toiset ovat epäileviä, että toki, uudistaminen kuulostaa hyvältä. Mutta mitäs, kun näyttää, ettei uudessa junassa ole mitään hätäjarrua. Ei voi pysäyttää, jos menee liian lujaa ja osa matkustajista tippuu kyydistä.
Eikä ole mahdollista palata vanhaan, hyväksi koettuun ja luotettavaan, kun juna on vaihdettu. Perustelevat, että jos kuitenkin mietittäisiin ihan yhdessä, millainen uusi juna tarvitaan – jos tarvitaan ollenkaan.
Sama pätee palkkaratkaisuihin. Työnantaja sanoo, että pitää uudistaa. He sanovat, että yleiskorotukset pitää heittää romukoppaan. He sanovat, että ei valtakunnallisilla sopimuksilla olisi tarvetta sopia palkoista ollenkaan. Että olisi uutta ja kiiltävää tarjolla. Menisi paljon kovempaa kuin vanha malli.
Kaikilla palkansaajilla pitää olla näkymä siihen, että palkat korjautuvat edes inflaation perässä. Nykyiset mallit tätä tuottavat edes jotenkin. Siksi jos jotain uutta halutaan, se pitää suunnitella ja pohtia yhdessä.
Nyt toisella osapuolella on kova halu uudistaa ja tunkea oma ajatuksensa läpi. Toimivuudesta, hätäjarruista ja paluumahdollisuuksista piittaamatta.
Palkansaajien näkemys työmarkkinoista myönteinen
Palkansaajien näkemykset työmarkkinoista olivat varsin myönteisiä toisen koronavuoden lopulla, kertovat Työolobarometrin 2021 ennakkotiedot. Yli 80 prosenttia palkansaajista koki työkykynsä olevan hyvä suhteessa työn fyysisiin ja henkisiin vaatimuksiin.
Henkisesti raskaana työtään piti 64 prosenttia. Ylemmistä toimihenkilöistä näin ajatteli 72 prosenttia. Työuupumusta ja haitallista stressiä kokevat eniten 35–44-vuotiaat. Kuormituksesta huolimatta yli 80 prosenttia palkansaajista koki työkykynsä olevan hyvä suhteessa työn fyysisiin ja henkisiin vaatimuksiin.
Pandemia-aikana palkansaajien osallistuminen työnantajan tarjoamaan koulutukseen on vähentynyt. Viime syksynä vain 40 prosenttia palkansaajista oli osallistunut työnantajan kustantamaan koulutukseen. Muussa opiskelussa notkahdusta ei näy. Ohjatusti opiskeli 31 prosenttia, itsenäisesti 55 prosenttia ja verkkomateriaalien avulla 51 prosenttia palkansaajista.
Työolobarometrin mukaan etätyöstä on tullut tavanomainen työnteon tapa etenkin toimihenkilöiden työssä. Viime syksynä jopa viidennes palkansaajista teki etätyötä päivittäin. Etätyötä tekevistä kolme neljästä koki pystyvänsä keskittymään etätyössä paremmin kuin toimistolla, ja 81 prosenttia arvioi etätyön olevan tuotteliasta.
Uutisia seurataan pääosin näytöltä
Ukrainan sota on korostanut oikean tiedon saannin tärkeyttä maailmalta. Insinööri-lehti kysyi Insinööriliiton uutiskirjeessä, mikä on tärkein uutislähde jäsenille.
Tärkein media ovat verkkouutiset, ja tv tulee toisena. Kolme neljästä tukeutuu ensisijaisesti niihin. Perinteinen radio ja paperilehti ovat harvalle tärkein lähde. Sosiaalisen median merkitys on myös kohtuullisen vähäinen. Vain pieni osa pitää tärkeimpänä lähteenään ulkomaista mediaa.
Kyselyyn vastasi 828 liiton jäsentä.