Yritykset päättävät, valitsevatko ne yrityskohtaisen sopimisen vai valtakunnallisen työehtosopimuksen.
Yritykset päättävät, valitsevatko ne yrityskohtaisen sopimisen vai valtakunnallisen työehtosopimuksen.

Sopimisen palikat uuteen järjestykseen

Syksyn työmarkkinakierrokseen tuli lisää sähköä, kun Suomen suurimpiin työmarkkinatoimijoihin kuuluva Teknologiateollisuus ry ilmoitti irtaantuvansa yleisistä työehtosopimuksista.

Teknologiateollisuudessa otettiin askel kohti yritys- ja työpaikkakohtaista sopimista, kun Teknologiateollisuus ry kertoi pari viikkoa sitten, että se ei tulevaisuudessa sovi enää valtakunnallisista työehtosopimuksista. Järjestö keskittyy jatkossa niiden yritysten tukemiseen, jotka haluavat sopia työehdoista työntekijöiden kanssa.

Valtakunnallisten työehtosopimusten neuvottelemisesta ja sopimisesta teknologiateollisuuden aloille vastaa jatkossa uusi yhdistys, Teknologiateollisuuden työnantajat ry. Teknologiateollisuuden uuden strategian mukaisesti yritykset voivat itse valita, haluavatko ne jatkossa sopia työehdoista valtakunnallisella työehtosopimuksella vai yrityskohtaisesti.

Teknologiateollisuuden työnantajat ry aloittaa toimintansa elokuussa. Nähtäväksi jää, kuinka paljon alan yrityksiä uuteen järjestöön liittyy, mutta joka tapauksessa se vastaa jo ensi syksynä edessä olevista sopimusneuvotteluista.

Maltti on valttia

Insinööriliiton edunvalvontajohtaja Petteri Oksa suhtautuu työmarkkinoilla syntyneeseen uuteen tilanteeseen rauhallisesti.

– Totta kai tällainen ilmoitus laittaa työmarkkinasopimisen palikoita uuteen järjestykseen. Avoimia kysymyksiä on enemmän kuin varmoja vastauksia, mutta sellaista työmarkkinatoiminta usein on. Tavoitteena on sopia teknologiateollisuuteen ylemmille toimihenkilöille edelleen valtakunnallisia työehtosopimuksia, hän sanoo.

Oksan mukaan Teknologiateollisuus ry:n yllättävän ratkaisun vaikutukset selviävät vasta tulevaisuudessa. Vielä on liian aikaista spekuloida esimerkiksi yleissitovuuden kohtalolla, kun ei tiedetä, kuinka suuren suosion uusi työnantajayhdistys saavuttaa yritysten keskuudessa.

– Teknologiateollisuus tuntuu edelleen vannovan vientivetoisen työmarkkinamallin nimeen. Heidän oman ratkaisunsa jälkeen tätä on vaikea ymmärtää. Se on niin kuin yrittäisi laittaa neliön muotoista kalikkaa ympyränmuotoiseen reikään. Julkisuudessa huudetaan koordinaation perään, mutta kulisseissa tehdään töitä sen vaikeuttamisen eteen, Oksa sanoo.

– Minusta tuntuu, että Teknologiateollisuudelle tuli ikään kuin hätä ja kiire reagoida jotenkin Metsäteollisuuden lokakuiseen ilmoitukseen irtisanoutua kokonaan yleisistä työehtosopimuksista. On vaikea nähdä, että ratkaisu on loppuun saakka ja kaikkine vaikutuksineen harkittu, hän jatkaa.

Pöytä on puhdas

Työsuhdeasiantuntija Minna Anttonen on YTN:n pääneuvottelija tietoalalla, joka on yksi kolmesta Teknologiateollisuus ry:n kanssa työehtosopimuksista sopineesta sopimusalasta. Anttosen mukaan syksyä ja neuvottelukierrosta kohti mennään osin vanhoilla pohjilla.

– Totta kai nyt pitää kuunnella entistä tarkemmin ja herkällä korvalla kenttää, mitä yrityksissä tapahtuu. Jo nyt on alan yrityksistä tullut viestiä, että jäsenille on tarjottu uusia työsopimuspohjia, vaikka tilanne ei ole miksikään muuttunut.

Anttosen mukaan uutta työehtosopimusta lähdetään aina neuvottelemaan ikään kuin puhtaalta pöydältä. Neuvottelujen pohjalla on toki päättynyt työehtosopimus, mutta molemmat osapuolet asettavat muun muassa neuvottelutavoitteita siitä riippumatta.

– Tulevalla neuvottelukierroksella pöytä on sananmukaisesti puhdas ja ainakin neuvotteluosapuoli uusi, hän sanoo.

Akavalaisen yksityisen sektorin neuvottelujärjestö YTN on Teknologiateollisuus ry:n suurin työehtosopimuskumppani. Kolmen yleissitovan työehtosopimuksen piirissä on yhteensä noin 160 000 ylempää toimihenkilöä ja asiantuntijaa.