Teknologiateollisuus ry ilmoitti maaliskuun lopussa uudesta, työmarkkinatoimintaa koskevasta strategiastaan. Järjestö irtautuu valtakunnallisista työehtosopimusneuvotteluista, joita varten on perustettu uusi työnantajaliitto Teknologiateollisuuden työnantajat ry. Sen tehtävä on jatkossa mahdollisesti solmia teknologiateollisuuden aloille yksi tai useampia valtakunnallisia työehtosopimuksia.

Ilmoitus asiasta tuli kaikille palkansaajille, varmaan myös maan hallitukselle, täytenä yllätyksenä. Miksi työnantajaliitto lähtee rikkomaan nykyistä sopimusjärjestelmää aikana, jolloin vakautta erityisesti tarvitaan? Vastausta kysymykseen ei meillä ulkopuolisilla ole, mutta arvuutella voimme.

Insinööriliiton jäseniä on kolmessa Teknologia- teollisuus ry:n kanssa solmitussa työehtosopimuksessa: teknologiateollisuuden, suunnittelu- ja konsulttialan ja tietotekniikan palvelualan sopimusaloilla. Jos yhdelläkin alalla yleissitovuus lakkaa, paikallisen sopimisen mahdollisuudet vähenevät nykyisestä. Tämä ei liene työnantajan tavoite ottaen huomioon, kuinka paljon he ovat sen perään viime vuosina huudelleet.

Tavoite saattaa olla myös palkkojen alentaminen paikallisen sopimisen kustannuksella, koska tuottavuuden parantamistahan työnantajat loppupeleissä paikallisella sopimisella tavoittelevat. Tavoitteeseen voi päästä myös kuluja leikkaamalla. Jos yleissitovuus poistuu, poistuvat myös kaikille työehtosopimuksissa sovitut yleiskorotukset.

Tämä on ollut jo pitkään työnantajan julkinen tavoite. Yksilön, maan hallituksen ja suomalaisen yhteiskunnan kannalta tässä on monia ongelmia. Ansiotuloverotuksella kerätyt rahat vähenevät, eläkkeet pienenevät, ostovoima ja samalla palvelualojen työllisyys heikkenee. Samaan aikaan yrityksen omistuksesta riippuen ainakin osa yrityksen korkeammasta tuotosta jää verottamatta, kun tulos raportoidaan emoyhtiössä Suomen ulkopuolella. Vaikea siis nähdä, että teknologiateollisuus on tässä isänmaan asialla, kuten väittävät.

Jos yleissitovuus aloilla pysyy, Teknologiateollisuus ry:n hakema muutos ei voi toteutua. Yritysten on noudatettava yleissitovaa työehtosopimusta eivätkä näin ollen voi sopia paikallisesti toisin. Tätä tuskin työnantajat tavoittelevat: miksi nähdä vaivaa, jos ei tavoittele muutosta? Voiko työnantajien seuraava askel olla tavoitella sellaisia lakimuutoksia, jotka mahdollistavat nykyistä laajemman paikallisen sopimisen yleissitovuudesta riippumatta?

Avoimia kysymyksiä on paljon. Mitä tapahtuu luottamusmiesjärjestelmälle, onko työehtosopimuksilla jälkivaikutusta, pitääkö työsopimuksia muuttaa, mitä tapahtuu työehtosopimusten takana oleville työehdoille? Varmaa on, että olemme muutoksessa jäsentemme tukena ja turvana.