Insinööriliiton ja Tekniikan akateemiset TEKin tekemä kyselytutkimus liittojen alle 35-vuotiaille jäsenille osoittaa, että nuorten työelämätietoisuudessa on parantamisen varaa. Monille vastaajille oli muun muassa epäselvää, miten työehdot määräytyvät. Osa nuorista esimerkiksi uskoo virheellisesti, että palkallinen vanhempainvapaa, sairaan lapsen hoito tai sairausloman palkka määräytyvät työlainsäädännöstä työehtosopimuksen sijaan. Sen sijaan tutkimukseen vastanneet nuoret tiesivät kohtuullisen hyvin minimipalkkojen ja yleiskorotusten tulevan työehtosopimuksista.

Tiedon lisääminen ei tässä tapauksessa lisää tuskaa. Päinvastoin: mitä paremmin nuoret tuntevat työelämän lainalaisuudet, sen paremmin he kykenevät vaikuttamaan omaan, vuosikymmeniä kestävään työuraansa. Nuoret ovat itse avainasemassa siihen, millainen on tulevaisuuden työelämä. Puutteellisilla tiedoilla varustettuna he voivat olla rakentamassa itselleen huonoa työelämää. Vain tietämällä työehtojen määräytymisen niihin voi ottaa kantaa ja vaikuttaa omaan tulevaisuuteensa.

Tutkimus antaa ajattelemisen aihetta myös tutkimuksen tilaajille. Tulosten perusteella voi perustellusti väittää, että osa tekniikan alalle valmistuvista aloittaa työuransa ja allekirjoittaa kenties ensimmäisen työsopimuksensa, jos ei kevyillä, niin ainakin puutteellisilla perustiedoilla. Jos ja kun suomalainen koululaitos ei kykene antamaan nuorille hyviä työelämän valmiuksia ja tietoja, palkansaajajärjestöjen on kyettävä paikkaamaan tätä puutetta. Tämä on juuri nyt erityisen tärkeää, kun suomalainen työmarkkinajärjestelmä on murroksessa.

Työnantajat haluavat siirtää työehdoista sopimisen yhä enemmän yritystasolle. Paikallisesta sopimisesta on tullut työmarkkinoille taikasana, joka ratkaisee lähestulkoon kaikki työelämän ongelmat työttömyydestä työvoimapulaan. Tutkimuksen mukaan nuoret eivät kuitenkaan ole nielleet tarjottua paikallisen sopimisen koukkua noin vain. Paikallisen sopimisen tarpeellisuus tunnustetaan, mutta aivan kaikkeen sen ei katsota soveltuvan. Vastanneiden nuorten keskuudessa työlainsäädäntö, työehtosopimukset ja työpaikan luottamusmies ovat edelleen arvossaan. Vastaajat kokevat – aivan oikein – että paikallisessa sopimisessa työantaja on vahvempi neuvotteluosapuoli.

Nuorilla on kuitenkin vakaa usko siihen, että työelämä kehittyy tulevina vuosina parempaan suuntaan. Muun muassa työajan lyhentymiseen uskoo lähes puolet vastaajista. Se on hyvä, sillä työelämässä tarvitaan sekä luottamusta omiin kykyihin että uskoa parempaan tulevaisuuteen. Parempi työelämä ei kuitenkaan synny tyhjästä. Tutkimus nuorten keskuudessa osoittaa, että ammattiliitoilla on siinä työssä edelleen kysyntää ja tehtävää.