Kiinteistöalan yritys irtisanoi yksikönpäällikkönä työskennelleen insinöörin pian neljä vuotta sitten tuotannollis-taloudellisilla perusteilla. Insinööri katsoi, ettei hänelle tarjottu vastaavaa tehtävää työnantajan palveluksessa, vaikka sellainen oli avoinna. Riita meni ensin käräjille ja eteni hovioikeuteen.

Hovioikeudessa kiisteltiin insinöörille irtisanomisen jälkeen postitetusta kirjeestä. Kirjeessä oli ollut työpaikkailmoitus. Työnantaja väitti, että ilmoituksen mukana oli ollut post-it-lappu, jossa työntekijää kehotettiin hakemaan työpaikkaa. Irtisanotun mukaan tällaista lappua ei ollut.

– Lappu oli uskomaton selitys, joka annettiin, kun ei muuta keksitty. Yt-neuvotteluiden aikana työpaikkaa olisi voitu tarjota minulle suoraan kasvotusten, irtisanottu kertoo Insinööri-lehdelle.

Oikeus katsoi, että työnantajalla ei ollut antaa näyttöä post-it-lapusta, eikä sellainen olisi muutenkaan riittänyt aktiiviseksi osoitukseksi työn tarjoamisesta.

Itä-Suomen hovioikeus ratkaisi riidan työntekijän eduksi. Samalla se kumosi aiemman käräjäoikeuden ratkaisun. Hovioikeus tuomitsi työnantajan maksamaan insinöörille korvaukseksi vuoden eli reilun 90 000 euron palkan.

Työnkuva sopi osaamiseen

Työntekijä irtisanottiin toukokuussa 2017. Samassa kuussa yritys haki Pohjois-Suomeen yksikönpäällikköä. Työnantaja postitti työpaikkailmoituksen irtisanotulle insinöörille noin viikko irtisanomisen jälkeen.

– Kirjeestä ei käynyt ilmi, kuka sen oli lähettänyt tai mikä oli sen tarkoitus. Yt-neuvotteluista oli viikko, ja minut oli irtisanottu. Olin lamaantunut, masentunut ja pettynyt, insinööri kuvailee tilannetta.

Työntekijä oli aiemmin toiminut yhtiössä Itä-Suomen yksikönpäällikkönä. Koska työntekijä olisi soveltunut haettuun työtehtävään, hän kuului uudelleensijoittamisvelvollisuuden piiriin ja työnantajan piti tarjota tehtävää tälle.

– Minua hämmensi se, että kun minut irtisanottiin, samaan aikaan haettiin henkilöä tehtävään, jota olin tehnyt 20 vuotta. Tuli sellainen kuva, ettei minua haluttu tehtävään.

Kumpikaan osapuoli ei ottanut toiseen yhteyttä työpaikkailmoituksesta.

Työnantaja vetosi puheluun

Osapuolet riitelivät oikeudessa post-it-lapun lisäksi siitä, oliko yrityksen toimitusjohtaja tarjonnut työpaikkaa työntekijälle kahdenkeskisissä neuvotteluissa jo aiemmin ja jos oli, oliko työntekijä kieltäytynyt työpaikkatarjouksesta.

Työnantaja väitti, että toimitusjohtaja oli tarjonnut puhelun aikana yksikön päällikön tehtävää.

Työnantaja muutti kertomustaan puhelimessa tarjotusta työpaikasta, kun irtisanottu esitti oikeudessa tallenteen puhelusta. Puhelussa työnantaja oli irtisanonut työntekijän.

Oikeus totesi, että käänne heikensi yhtiön väitteen uskottavuutta työtarjouksesta. Työnantajan olisi oikeuden päätöksen mukaan pitänyt ymmärtää, että työntekijän suhtautuminen tarjottuun työpaikkaan on voinut muuttua sen jälkeen, kun hänet irtisanottiin.

Oikeus vaati selvää tarjousta

Hovioikeus katsoi, ettei yhtiö tarjonnut työntekijälle työtä työsopimuslaissa edellytetyllä tavalla. Yhtiöllä ei siksi ollut ollut perustetta työntekijän työsopimuksen irtisanomiselle.

Työnantajan olisi pitänyt ilmoittaa selvästi, että työpaikan hakeminen oli vaihtoehtona irtisanomiselle. Työnantajan olisi pitänyt kysyä aktiivisesti työntekijän kiinnostusta työpaikkaan.

Irtisanotulle oli perustellusti voinut syntyä vaikutelma, että hänen ei haluttu jatkavan yhtiön palveluksessa. Hän ei voinut ilman saatetta mieltää työpaikkailmoituksen sisältänyttä kirjettä työnantajan työtarjoukseksi.

Liiton tarjoama apu tarpeen

Insinööriliiton lakimies Tuomas Oksanen avusti insinööriä oikeuskäsittelyssä. Hänen mukaansa liiton jäsenelle tarjoamalla ilmaisella oikeusavulla oli ratkaiseva merkitys siihen, että käräjäoikeuden tuomiosta lähdettiin valittamaan hovioikeudelle.

Hovioikeuden päätös on tullut nyt lainvoimaiseksi yli kolmen vuoden odotuksen jälkeen.

– Se oli raskas rupeama. Koko oikeuskäsittelyn ajan mietin, mikä siinä oli taustalla, että minusta haluttiin eroon. En voi kenellekään toivoa samaa, insinööri sanoo.

Insinööri halusi pysyä jutussa nimettömänä. Hän oli työskennellyt saman työnantajan palveluksessa lähes 30 vuotta. Hän on edelleen työttömänä.

Työnantajat kavahtavat hänen ikäänsä, kun se tulee ilmi työhaastattelussa. Hän täyttää tänä vuonna 61 vuotta.