oikeutta
Eettinen ilmoituskanava viimeistään jouluksi
Euroopan unioni hyväksyi lokakuussa 2019 niin kutsutun whistleblower-direktiivin.
Whistleblower-direktiivi velvoittaa yli 50 henkilöä työllistäviä organisaatioita järjestämään väärinkäytösepäilyjen tai -huolien ilmoitus- eli whistleblowing-kanavan viimeistään tämän vuoden joulukuussa.
Säädös koskee sekä yrityksiä että julkista sektoria sekä yli 10 000 asukkaan kuntia. Ilmoituskanavan pitää olla anonymiteetin teknisesti varmistava ja turvallinen. Direktiivi tuo erityistä suojaa ilmoittajalle eli whistleblowerille. Aiemmin käytetyt sähköpostikanavat tai intranet eivät enää riitä.
Whistleblower-direktiivi liittyy aikaisempaan EU:n liikesalaisuusdirektiiviin, joka saatettiin Suomessa voimaan liikesalaisuuslailla vuonna 2018. Lain mukaan liikesalaisuuden hankkiminen, käyttäminen tai ilmaiseminen ei ole oikeudetonta, jos liikesalaisuus on hankittu, sitä on käytetty tai se on ilmaistu yleisen edun suojaamista varten väärinkäytöksen tai laittoman toiminnan paljastamiseksi (whistleblowing).
Väärinkäytösten ilmoittajalle suojelua
Whistleblowing-ilmoituskanavan tarkoitus on ensisijaisesti suojella ilmoittajaa ja myös turvata organisaatioiden tiedonsaanti väärinkäytöksistä, jotta niihin voidaan puuttua.
Ilmoitettavat väärinkäytökset voivat olla mitä tahansa epäasiallisesta käytöksestä korruptioon, rahan pesuun, tuoteturvallisuuteen ja kaikkea siltä väliltä. Organisaatioitten mukaan odotettavissa on vaihteleva määrä erityyppisiä ilmoituksia.
Sisäisen ilmoituskanavan lisäksi on perustettava ulkoinen ilmoituskanava tai ulkoisia ilmoituskanavia, joissa ilmoitukset tehdään erikseen määriteltäville viranomaisille.
Yrityksen pitää huolehtia, että ilmoituksia voivat tehdä muun muassa yrityksen nykyiset ja entiset työntekijät sekä työnhakijat ja yrityksen osakkeenomistajat. Lisäksi yrityksen alihankkijoiden ja toimittajien palveluksessa olevilla työntekijöillä sekä yrityksen mahdollisilla vapaaehtoistyöntekijöillä ja harjoittelijoilla on oltava mahdollisuus tehdä ilmoituksia.
Ilmoituskanavan toiminnasta vastaa joko sisäisesti valittu henkilö tai yksikkö tai ulkopuolinen palveluntarjoaja.
Kielteinen nimeäminen voi haitata
Useilla yrityksillä on jo käytössä anonyymi ilmoituskanava, ja käytössä on myös hyvin erilaisia ja kekseliäitä nimiä kanavalle. Kannattaa pohtia huolella kanavan nimeä ja siitä tiedottamista.
Keskusteluissa mainitulla ilmiantokanava-nimellä tai vastaavalla on kielteinen ja kyttäyskulttuuriin viittaava kaiku. Jos organisaatiolla on jo käytössään ilmoitusjärjestelmä, on arvioitava, vastaako nykyinen toiminta direktiivin vaatimuksia.
Oikeusministeriö on perustanut työryhmän arvioimaan, onko tarpeellista säätää ilmoittajien suojelusta erillinen laki. Lisäksi työryhmä pohtii, tulisiko kansallisen soveltamisalan olla laajempi kuin direktiivissä mainittu vähimmäistaso ja mille viranomaiselle ulkoiset ilmoitukset tehtäisiin. Työryhmän toimikausi päättyy toukokuun lopussa.
Vuosiloma pähkinänkuoressa
• Lomanmääräytymisvuosi on ajanjakso (1.4.–31.3.), jonka aikana tietylle lomavuodelle kuuluvat lomat ansaitaan.
• Lomavuosi on kalenterivuosi, jonka aikana loma pidetään.
• Täysi lomanmääräytymiskuukausi on lomanmääräytymisvuoden kalenterikuukausi, jonka aikana työntekijällä on vähintään 14 työssäolopäivää tai työssäolopäivän veroista päivää.
• Täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta ansaitaan lomaa kaksi arkipäivää. Jos työsuhde on jatkunut vähintään vuoden ajan 31. maaliskuuta mennessä, on lomaa ansaittu 2,5 päivää kuukaudessa.
• Jos työsopimuksen mukaan työtä on niin harvoina päivinä, ettei kerry 14 työpäivää sisältäviä kuukausia, katsotaan täydeksi lomamääräytymiskuukaudeksi kalenterikuukausi, jonka aikana on kertynyt vähintään 35 työtuntia. Tällöin vuosilomapalkka on 9 prosenttia tai työsuhteen jatkuttua vähintään vuoden 11,5 prosenttia lomanmääräytymisvuoden palkasta.
• Lomakausi on 2.5.–30.9. Vuosiloma pidetään yleensä lomakauden aikana.
• Lomapalkka on loman ajalta maksettava palkka.
• Lomakorvaus on lomapalkan sijasta maksettava korvaus, joka maksetaan niiden ansaittujen vuosilomapäivien osalta, joita ei voida pitää varsinaisena lomana esimerkiksi työsuhteen päättyessä.
• Lomaraha on sovittu työehtosopimuksissa. Lomaraha on yleisesti 50 prosenttia vuosilomapalkasta.
• Talvilomaa on 24 lomapäivää ylittävä osuus vuosilomasta.
• Ansaitut vuosilomapäivät eivät ole työpäiviä vaan arkipäiviä. Lauantai on arkipäivä. Tämän vuoksi ansaittuja vuosilomapäiviä kuluu yksityisellä sektorilla kuusi, jos lomaa pidetään viikko.
• Työnantaja määrää lomana ajankohdan kuultuaan ensin työntekijää.
• Työnantajan on ilmoitettava loman ajankohdasta kuukautta tai erityistapauksessa vähintään kaksi viikkoa etukäteen.
• Jos sairastut ennen lomaa tai sen aikana, ilmoita asiasta välittömästi ja pyydä loman siirtoa.
• Työntekijän oikeus vuosilomapalkkaan tai lomakorvaukseen vanhenee kahden vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, jona vuosiloma olisi ollut annettava tai lomakorvaus maksettava.
Epäselvissä tapauksissa älä epäröi ottaa yhteyttä Insinööriliiton asiakaspalvelun kautta lakimiehiin.