Suurista kaupungeista Lahtea koettelee monta haastetta: Työttömyys pysyy sitkeässä, ja kaupungin asukkaiden koulutustaso on maan alhaisimpia. Ihmisiä syntyy vähemmän kuin kuolee.

Yksi valopilkku kuitenkin näkyy. Euroopan komissio on valinnut Lahden vuoden ympäristöpääkaupungiksi. Asema osoittaa isoja jo tehtyjä toimia ympäristön hyväksi ja pitkälle tulevaisuuteen ulottuvia suunnitelmia.

Ympäristöpanostusten perimmäinen päämäärä on kuitenkin muualla. Lahti taistelee kaupunkina muuttajista.

– Tämä on kaupunkien välistä kilpailua siitä, mitkä kasvavat ja mitkä eivät. Lahden kasvu on siitä kiinni, muuttaako tänne väkeä, sanoo ympäristöpääkaupunkivuoden johtaja Milla Bruneau.

Ympäristöohjelma tuo Lahdelle kansallista ja kansainvälistä näkyvyyttä, mikä houkuttelee yrityksiä, osaajia ja asukkaita. Muuttoliikettä odotetaan etenkin pääkaupunki- seudulta.

Kivihiili vaihtui uusiutuvaan

Ympäristöpääkaupunki on nimitys, jonka EU:n komissio myöntää vuosittain yhdelle jäsenmaan kaupungille. Hakijoita on kymmeniä, ja vaatimukset ovat tiukat. Lahti on 12. nimityksen saanut kaupunki ja selvästi joukkonsa pienin.

– Jos me pystymme näin kunnianhimoisiin toimiin, ne ovat skaalattavissa isompiinkin kaupunkeihin, Bruneau sanoo.

Iso tavoite on ilmastonmuutoksen hillitseminen. Lahti tavoittelee hiili- neutraaliutta vuoteen 2025 mennessä. Koko maan tavoite on olla hiilineutraali vasta kymmenen vuotta myöhemmin.

Neutraaliuden kaupunki aikoo saavuttaa vähentämällä päästöjä 80 prosenttia vuoden 1990 tasosta. Loput päästöt kaupunki hyvittää lisäämällä hiilinieluja. Tähän vuoteen mennessä päästöistä on leikattu 70 prosenttia.

Iso käänne tapahtui kaksi vuotta sitten, kun Lahti lopetti kivihiilen käytön kaukolämmön tuotannossa ensimmäisenä suurena kaupunkina. Kaupunki tuottaa lämpöä nyt jätteenpolttolaitoksella ja biovoimalaitoksella, joka hyödyntää puutuoteteollisuuden sivuvirtoja, kuten sahanpurua, kantoja ja kuorijätettä.

Päijät-Hämeen jätehuollon alueen jätteestä kierrätetään nykyään 46 prosenttia ja poltetaan 52 prosenttia. Noin yksi prosentti päätyy enää loppusijoitettavaksi. Viimeinen prosenttikin on määrä kierrättää vuoteen 2050 mennessä.

Auto vie keskustaan

Liikenne on energiaremontin jälkeen suurin päästölähde, johon kaupunki voi vaikuttaa. Julkinen liikenne kulkee tulevaisuudessa sähköllä ja kaasulla. Lahti ottaa heinäkuussa käyttöönsä 17 sähköbussia, mistä syntyy väestöön suhteutettuna maan suurin sähköbussikanta.

Kaupunkilaisia houkutellaan vihreisiin kulkuvalintoihin muun muassa Citicap-sovelluksella, joka laskee käyttäjän liikkumisvalintojen aiheuttamat päästöt.

– Se tekee päästökaupasta henkilökohtaista, kun se normaalisti toimii valtion ja yrityksen tasolla, Bruneau selittää.

Siitä huolimatta yksityisautoilua ei rajoiteta edes keskustassa.

– Jos me suljemme yksityisautoilun mahdollisuudet, se ei elävöitä keskustaa. Meillä on sekä–että-malli, Bruneau luonnehtii.

Päästöjä ja jätettä vähennetään myös muualla. Kujalan jätekeskuksessa kehitetään kiertotalouden ekosysteemiä, jossa toisen yrityksen sivuvirrat käytetään toisessa yrityksessä raaka-aineena. Rakennusteollisuus lisää purkujätteen kierrätystä ja puusta rakentamista.

– Politiikalla ei voida pakottaa kierrättämiseen, vaan ratkaisujen on synnyttävä yhdessä yritysten kanssa niin, että ne ovat liiketoiminnallisesti järkeviä.

Työtä saa heti

Ympäristökaupungin tavoitteet tuovat kaupunkiin uusia työpaikkoja. Hyvän kuvan tarvittavista osaajista saa, kun tutustuu listaan ympäristökaupunkivuoden yrityskumppaneista.

– Yhden yrityksen kasvuprosentti oli viime vuonna lähes tuhat. Kuka tahansa sähköinsinööri saa heiltä heti töitä, kun kävelee ovesta sisään.

Kaupungissa on vahvoja yritysklustereita vilja-alan, vähähiilisen rakentamisen ja sähköisen liikenteen yritysten kesken. Bruneau povaa kaupunkiin työntekijän markkinoita.

– Yritykset kilpailevat osaajista. Ikäluokat ovat aiempaa pienempiä, ja nuoret pääsevät valitsemaan, mihin menevät töihin. Sillä on valtava merkitys, millaiset arvot yrityksellä on.