Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n neuvottelupäällikkö ja Insinööriliiton edunvalvontajohtaja Petteri Oksa sanoo, että korona-aikana työmatkailu on yhä enemmän polarisoitunut.

Matkojen tarvetta punnitaan tarkkaan uusien työtapojen yleistyttyä, mutta myös terveyden ja työturvallisuuden takia sekä ympäristösyistä.

– Kun koronapandemia iski Suomeen toden teolla viime vuoden maaliskuussa, valtionhallinnon työmatkoista katosi 90 prosenttia. Rahassa mitattuna säästöä on tullut noin 100 miljoonaa euroa, valtiovarainministeriön ylijohtaja Juha Sarkio kertoo.

Hän huomauttaa, että kaikkea työtä ei voi tehdä valtiolla etänä tai matkustamatta. Kaikki eivät valtionhallinnossakaan voi tehdä töitään etänä verkon kautta.

– Kun aluehallintovirasto tarkistaa palvelutaloa tai päiväkotia, on mentävä paikalle. Perinteiset kokoukset, seminaarit ja työryhmät ovat pääasiassa jääneet pois, Sarkio selvittää.

Valtionhallinnossa on valmistumassa uusi valtion matkustusstrategia, jossa luodaan suuntaviittoja tulevaisuuden työmatkustamiselle. Sarkio arvelee, että työmatkailu ei palaa entiselleen.

– Uuden matkustusstrategian mukaan työmatkojen välttämättömyyttä on harkittava entistä tarkemmin. Lisäksi työmatkat ohjataan tekemään ympäristöystävällisillä tavoilla.

Työelämän muutoksiin oli valtionhallinnossa alettu valmistautua jo hyvissä ajoin ennen kuin korona yllätti. Sarkio kertoo, että lähes kaikilla työntekijöillä on valtiolla työkännykkä ja läppäri sekä nettiyhteys. Hänen mukaansa kokousten pitäminen on onnistunut hyvin etänä.

– Päivittäiset työmatkatkin vähenevät jatkossa, kun entistä enemmän työ voidaan tehdä työntekijän itsensä valitsemassa paikassa, Sarkio sanoo.

Ennen insinööreillä paljon matkoja

Valmet on suomalainen yhtiö, jolla on liiketoimia ympäri maailmaa. Tämä on tarkoittanut suomalaisillekin insinööreille paljon matkustamista ja pitkiä lentoreissuja.

Ennen koronapandemiaa Valmetin kestävän kehityksen johtaja Laura Puustjärvi kertoi, että yhtiön lentomatkojen määrä oli pysynyt viime vuodet suurin piirtein samana. Valmet tosin oli samaan aikaan kasvanut yritysostojen myötä.

Puustjärven mukaan lentomatkailun vähentäminen on osa yrityksen kehittämistä ympäristöystävällisemmäksi. Lentomatkojen merkitys Valmetin kokonaispäästöissä on kuitenkin hänen mukaansa ollut mitättömän pieni.

Tiukka harkinta ennen reissua

Valmetin ulkoisen viestinnän johtaja Antti Ylitalon mukaan työmatkoja tehdään korona-aikana erittäin harkiten ja vain välttämättömistä syistä.

– Koronapandemia on Valmetillakin romahduttanut työmatkustamisen, kun maat ovat laittaneet voimaan matkustusrajoituksia ja asiakkaat ovat rajoittaneet pääsyä tiloihinsa, Ylitalo kertoo.

– Työmatkoja on pyritty tekemään vain välttämättömien asiakasvastuiden hoitamiseksi, ja silloinkin matkustus on vaatinut tarkan riskiarvioinnin ja esimiehen hyväksynnän.

Koronakriisin aikana on menty mahdollisuuksien mukaan paikan päälle tekemään asiakkaiden tehtaisiin ja laitoksiin huoltotöitä.

– Osa näistä töistä on luokiteltu yhteiskunnan kannalta kriittisiksi, Ylitalo selventää.

– Vaativammat myynti- ja muut asiakasneuvottelut edellyttävät myös asiakkaan tapaamista henkilökohtaisesti, varsinkin jos kyseessä on uusi asiakkuus.

Ylitalon mielestä useista suunnittelupalavereista saadaan kasvokkain enemmän irti kuin etänä, jos vain koronarajoitukset mahdollistavat tapaamisen. Sisäisiä kokouksiakin halutaan mahdollisuuksien mukaan järjestää kasvokkain sitouttamisen vuoksi.

Tuskin Valmetillakaan palataan enää entisiin matkustusmääriin.

– Olemme oppineet uusia toimintatapoja, joista moni jää käyttöön myös pandemian jälkeen, Ylitalo sanoo.

Valmet on pandemian aikana esimerkiksi saanut lähes pelkästään etäyhteyksien avulla käyntiin pehmopaperi- koneen Pohjois-Amerikassa. Lisäksi etäyhteyksillä on järjestetty asiakkaille pilottilaitosten testiajoja ja mahdollisuuksia tehdä vierailukäyntejä toisten asiakkaiden tehtailla.

Kahtiajakoa matkustamisessa

Petteri Oksa nostaa esiin, että työmatkustaminen ylemmillä toimihenkilöillä on polarisoitunutta. Korona-aikana kahtiajako on vain vahvistunut.

– He, jotka matkustavat, matkustavat vielä enemmän. Jos jotain pitää huoltaa, niin on matkustettava. Kauppaa pitää joskus kulttuurisista tai teknisistä syistä tehdä paikan päällä.

Koronapandemian aikana matkoja on pitkään siirretty ja on tehty vain välttämättömimmät. Kun pandemia on venynyt, huolto- ja asennustöiden tarve on kasvanut.

– Korona-aikana turhia työmatkoja ei varmastikaan tehdä, Oksa arvioi.

– Matkustamisen kuormitukseen on tullut lisänä vielä huoli terveydestä. Työnantaja ei huoletta lennätä työntekijöitä, kun nämä voivat joutua karanteeniin.

Oksa uskoo, että pandemiankin jälkeen työmatkojen tekeminen on edelleen vahvasti polarisoitunutta. Alakohtaisiakin eroja näkyy selvästi. Työmatkoista tulee myös aikaisempaa merkityksellisempiä.

– Metsäalalla on varmasti enemmän pitkiä matkoja, kun siellä on työtä Etelä-Amerikassa ja Kiinassa asti. Palvelu- ja finanssialoilla varmaan on vähemmän matkoja, Oksa sanoo.