Hallitusohjelman mukaan tuulivoiman osuutta Suomen energiatuotannosta kasvatetaan.

Elvytysrahalla vauhtia talouskasvuun

Maan hallitus esitteli maaliskuussa alustavat suunnitelmansa siitä, miten Suomi aikoo käyttää EU:n elvytysrahat.

TEKSTI: Kirsi Tamminen ja KUVA: Shutterstock

Suomi on saamassa Euroopan unionin 750 miljardin euron elvytyspaketista kokonaisuudessaan noin 2,9 miljardia euroa lähivuosina.

Elvytysrahalla EU pyrkii saamaan EU-maiden talouskasvuun vauhtia koronakriisin jäljiltä. Jäsenmaiden pitäisi käyttää rahaa investointeihin, jotka työllistävät sekä edistävät ilmastopäästöjen vähentämistä ja digitaalisuuteen siirtymistä.

Valtiovarainministeri Matti Vanhasen mukaan painopiste on enemmän uudistamisessa kuin elvytyksessä.

– Hallitus tavoittelee kestävän kasvun ohjelmalla sekä ympäristön että ihmisten kannalta monia myönteisiä vaikutuksia. Päästöt vähenevät, kilpailukykymme paranee ja arki paranee koko maassa.

Suomi suuntaa rahoja erityisesti neljään teemaan: vihreään siirtymään, digitalisaatioon, työllisyysasteen ja osaamistason nostamiseen sekä sote-palveluihin.

Ilmastoteknologia edellä

Vihreään siirtymään rahoista ohjataan puolet. Hankkeet sisältävät esimerkiksi investointeja vetyteknologiaan ja aurinkovoiman kaltaiseen puhtaaseen energiatuotantoon. Tavoitteena on saada liikkeelle mahdollisimman paljon investointeja ilmastoystävälliseen teknologiaan.

Digitalisaatioon rahoituksesta ohjataan 25 prosenttia, Iso summa varataan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopanostuksiin. Sama rahoitus voi edistää useampia teemoja samaan aikaan.

Hallitus laskee, että elvytysrahojen avulla saadaan liikkeelle valtavat investoinnit.

– Yksityisellä sektorilla on paljon ideoita, tekniikoita ja hankkeita, joilla päästötavoitteet voidaan saavuttaa. Nyt julkinen valta auttaa, että tavoitteet voidaan myös saavuttaa, Vanhanen sanoo.

Hallitus on kuunnellut teollisuutta, jolla on jo valmiita suunnitelmia hiilipäästöjen vähentämiseen. EU-rahaa pannaan hankkeisiin, joita yritykset ovat jo suunnitelleet valmiiksi.

Ilmastokuormitusta vähentävien tekniikkojen uskotaan parantavan kilpailukykyä ja kasvattavan taloutta. Osa rahasta taas menee täysin toisenlaisiin tarkoituksiin kuten terveydenhoidon kantokyvyn ja työllisyyden parantamiseen.

Hyötyä taloudelle ja ympäristölle

Insinööriliiton ekonomisti Paavo Hurri pitää hallitukselta tullutta elpymispakettia hyvänä. Hän on samaa mieltä rahan suunnitellusta käytöstä. Erityisesti tki-rahoitukselle suunniteltu summa on tärkeä hoitaa kuntoon, sillä Suomessa sen määrä on laskenut.

– Tki-rahoitus pitää sisällään paljon muutakin kuten koulutuksen ja osaamisen, joita on pidettävä edelleen hyvällä tasolla.

Hurri näkee osaamiseen ja teknologiaan liittyvät asiat merkityksellisinä. Hänen mukaansa tki-investointien vaikutukset eivät näy nopeasti eikä mistään datasta voi eritellä, mikä johtuu juuri tki:sta.

– Nämä ovat monimutkaisia juttuja. Pitkällä aika- välillä teknologian kehittyminen, sen hyödyntäminen ja osaaminen yhdistyvät tuottavuuteen ja talouskasvuun vahvasti, Hurri sanoo.

Komissio seuraa jäsenten suunnitelmia

Yksittäisten hankkeiden rahoituksesta päätetään vasta myöhemmin. Alustavien suunnitelmien mukaan niihin kuuluu esimerkiksi nopeiden nettiyhteyksien tuominen alueille, joissa kaupallinen tarjonta ei riitä.

Huhtikuun ajan maat hiovat suunnitelmiaan komission kanssa, ja huhtikuun loppuun mennessä kaikkien maiden pitäisi esittää komissiolle valmiit suunnitelmansa, mihin ne käyttävät rahat ja mitä niillä saavutetaan.

EU-maat hyväksyvät kesän kuluessa yhdessä kunkin maan suunnitelman.