BITTIKATTAUS
Kuntavaalit siirtyvät kesään
Kuntavaalit siirrettiin koronapandemian takia kesäkuuhun. Varsinainen vaalipäivä on 13.6. Ennakkoäänestys on kotimaassa 26.5.–8.6.
Insinööriliiton puheenjohtaja Samu Salon mukaan liiton tavoite on saada ammattikunnan osaaminen koko yhteiskunnan käyttöön.
– Uskon, että kunnissa syntyy parempia päätöksiä, jos niiden tekemiseen osallistuu erilaisella osaamisella ja näkökulmilla varustettuja ihmisiä. Kunnallinen päätöksenteko tarvitsee nykyistä enemmän insinöörejä ja tekniikan ammattilaisia, Salo sanoo.
Kunnissa tehtävät päätökset vaikuttavat siihen, miten ihmisten arkinen elämä sujuu kotipaikkakunnalla. Kunnat vastaavat suurelta osin muun muassa elinympäristön tilasta, infrastruktuurista, liikenteestä sekä alueellisesta talous- ja työllisyyskehityksestä. Moni asia on sellainen, joihin liiton jäsenkunnalla on annettavaa.
Insinööriliiton tavoite on kasvattaa IL-taustaisten ehdokkaiden ja valituksi tulleiden määrää kuntavaaleissa.
Liiton jäsenet ehtivät vielä kertoa ehdokkuudestaan helatorstaihin mennessä.
■ Ilmoittaudu: www.ilry.fi/ilmoitaehdokkuudestasi
240 €
Insinööriliiton tuoreen työmarkkinatutkimuksen mukaan insinöörien meriittikorotuksen suuruus on keskimäärin 240 euroa.
Kestävän kehityksen taidot jokaiselle
Ammattikorkeakoulut ovat hyväksyneet yhteisen kestävän kehityksen ja vastuullisuuden ohjelman. Sen tavoitteena on kestävä, vastuullinen ja hiilineutraali ammattikorkeakoulu vuoteen 2030 mennessä.
– Ammattikorkeakoulujen tehtävä on rakentaa yhdessä työ- ja elinkeinoelämän kanssa globaalisti parempaa tulevaisuutta. Osaamisen avulla pystymme siirtymään kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa, linjaa ohjelman valmistelua johtanut rehtori Turo Kilpeläinen.
Ohjelman ytimessä ovat ammattikorkeakoulujen kädenjäljen vahvistaminen ja hiilijalanjäljen pienentäminen.
– Ammattikorkeakoulujen 30 000 vuosittaisella valmistuvalla opiskelijalla, 200 miljoonan euron TKI- volyymillä ja 9 500 henkilötyövuodella on valtava merkitys yhteiskunnan tulevaisuutta rakennettaessa, Kilpeläinen korostaa.
Ammattikorkeakoulujen koulutusta kehitetään siten, että jokaisella valmistuneella opiskelijalla on kyky edistää kestävää kehitystä ja torjua ilmastonmuutoksen kielteisiä vaikutuksia yhteiskunnassa.
– Ohjelman toteuttaminen tarkoittaa konkreettisia muutoksia ammattikorkeakoulujen opetukseen, työelämäyhteistyöhön ja innovaatiotoimintaan.
kuva: Shutterstock
Etätyö lievensi kriisitunnelmia
Koronaviruspandemia on lisännyt palkansaajien pelkoa työn menettämisestä. Etätyö, lomautusten käyttö ja yrityksille luodut tukitoimet ovat kuitenkin lieventäneet palkansaajien irtisanomisen pelkoa aiempiin talouskriiseihin nähden. Tiedot käyvät ilmi Työolobarometrin ennakkotiedoista, joissa verrataan vuotta 2020 edelliseen vuoteen.
Etätyö yleistyi selvästi vuodesta 2019. Viime vuonna palkansaajista lähes puolet oli tehnyt etätyötä, ja moni teki etätyötä aiempaa useammin. Valtaosa etätyötä tehneistä oli tyytyväisiä etätyön sujumiseen koronatilanteen aikana.
Pandemia lisäsi työmäärää lähes kolmanneksella ja vähensi noin joka kuudennella palkansaajalla. Työmäärä lisääntyi erityisesti naisilla, toimihenkilöillä ja kunta-alan palkansaajilla.
Työpaikoilla toteutui nopea digiloikka. Uusia työmenetelmiä otettiin käyttöön, ja sähköisiä työtiloja ja pikaviestintävälineitä työssään käyttävien osuus kasvoi selvästi edellisestä vuodesta. Muutos näkyy kaikilla sektoreilla ja sosioekonomisissa ryhmissä.
Koulutukseen osallistuminen ja koulutukseen käytettyjen työpäivien määrä väheni. Aikaisempaa useampi palkansaaja opiskeli verkkomateriaalien avulla korona-aikana.
kuva: Barbro Wickström /Mostphotos
Kuluttajilla vahva usko omaan talouteen
Tilastokeskuksen mukaan kuluttajien luottamusindikaattorin neljästä osatekijästä vain arvio kuluttajan oman talouden nykytilasta parani maaliskuussa helmikuuhun verrattuna. Odotus omasta taloudesta vuoden kuluttua pysyi ennallaan.
Sen sijaan vastaava odotus Suomen taloudesta heikkeni selvästi. Kuluttajien aikeet käyttää rahaa kestotavaroiden hankintaan vuoden sisällä vähenivät maaliskuussa hieman.
Kuluttajien odotus oman taloutensa kehityksestä seuraavan vuoden aikana oli hyvin valoisa, ja rahankäyttöaikeita kestotavaroihin ilmeni melko paljon. Sitä vastoin odotus Suomen taloudesta oli vaihteeksi ankeahko. Arvio oman talouden nykytilasta edusti maaliskuussa pitkän ajan keskimääräistä tasoa.
Kuluttajien odotus myös yleisen työttömyystilanteen kehityksestä Suomessa synkkeni. Työllisten eli palkansaajien ja yrittäjien näkemys omakohtaisen työttömyyden tai lomautuksen uhasta kyselyhetkellä pysyi suunnilleen ennallaan mutta apealla tasolla.
Ehdota Akavan yrittäjäpalkinnon saajaa
Akavan yrittäjäpalkinto myönnetään vuosittain tunnustuksena ansioituneelle yrittäjälle tai ammatinharjoittajalle. Tavoitteena on tuoda esille yrittäjyyden suurta merkitystä suomalaiselle yhteiskunnalle, talouskasvulle ja työllisyydelle.
Palkinnon saaja voi olla akavalainen yrittäjä, akavalaisen jäsenjärjestön yksi tai useampi jäsen tai muu henkilö tai ryhmä, joka on toiminut merkittävällä tavalla akavalaisen yrittäjyyden hyväksi tai sen toimintaedellytysten parantamiseksi.
Ehdotuksessa voi nostaa esiin esimerkiksi yritystoiminnan kehityksen, yrittäjämyönteisiin asenteisiin vaikuttamisen, hyvän johtamisen ja työhyvinvoinnin kehittämisen sekä vastuullisuuden ja eettisten arvojen huomioimisen.
Vapaamuotoiset ehdotukset perusteluineen lähetetään yrittäjäpalkintotyöryhmän sihteerille, Anu Tuoviselle (anu.tuovinen@akava.fi) 10. toukokuuta mennessä. Ehdotukset käsitellään luottamuksellisena. Akavan hallitus päättää palkinnonsaajasta yrittäjäpalkintoryhmän ehdotuksesta sekä palkinnon antamisen ajankohdasta.
■ Lue lisää: www.akava.fi/yrittajapalkinto
Ammattikorkeakoulutuksen läpäisy aiempaa nopeampaa
Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan ammattikorkeakoulutuksen suorittaminen on nopeutunut.
Vuonna 2019 ammattikorkeakoulutuksen läpäisi aiempaa useampi. Läpäisyaste kertoo, kuinka monta prosenttia koulutuksen aloittaneista on läpäissyt koulutuksen tarkastellun opiskeluajan puitteissa.
Tavoiteajassa ammattikorkeakoulutuksen läpäisi 57 prosenttia aloittaneista, kun vuonna 2015 tavoiteajassa läpäisseiden osuus oli 47 prosenttia aloittaneista. Tavoiteajassa koulutuksen läpäisseiden osuus on kasvanut 10 prosenttiyksiköllä viidessä vuodessa.
Ammattikorkeakoulututkinnon suoritti viidessä ja puolessa vuodessa 65 prosenttia koulutuksen aloittaneista. Kun aloittamisesta oli kulunut kuusi ja puoli vuotta nousi läpäisyaste 68 prosenttiin.
Ammattikorkeakoulutuksen läpäisyssä on suuret erot sukupuolen välillä. Miehistä tutkinnon suoritti neljässä ja puolessa vuodessa 41 ja naisista 71 prosenttia, jolloin läpäisyasteiden välinen ero oli 30 prosenttiyksikköä.
Miesten läpäisysaste nousi 54 prosenttiin ja naisten 76 prosenttiin, kun opintojen aloittamisesta oli kulunut viisi ja puoli vuotta. Läpäisyasteiden ero oli tällöin 22 prosenttiyksikköä.
Seitsemässä ja puolessa vuodessa miehistä valmistui 61 prosenttia ja naisista 78 prosenttia, jolloin läpäisyasteiden erotus oli 17 prosenttiyksikköä.
kuva: Shutterstock
Insinööriliiton padelverkosto lähti liikkeelle maaliskuussa kuudella eri paikkakunnalla. Jäsenillä on mahdollisuus pelata suosittua liikuntalajia viikottain, toki koronarajoitusten puitteissa.
kuva: Erkki Salonen
petterin PALSTA
Petteri Oksa, johtajaHevosenpää oven takana
Yleinen kuva sopimisesta on peräisin Kummi- setä-elokuvista. Siihen liittyy tehty tarjous, josta toinen ei voi kieltäytyä. Tarjous on kuin oven taakse jätetty hevosenpää, jolla on gangsterielokuvissa oma merkityksensä.
Sopiminen tarkoittaa siis sitä, että heikomman osapuolen pitää hyväksyä tarjous pullikoimatta. Kuulostaa äkkiseltään sanelulta. Oven taakse jätetyllä hevosenpäällä voi toki joskus saada neuvotteluissa voiton, mutta kestävää sopimista sanelulla ei luoda.
Jos ja kun halutaan laadukasta työelämää ja tehdystä työstä oikeudenmukaista palkkaa kaikille, tarvitsemme pitkäjänteistä sopimista.
Syksyllä alkavalla neuvottelukierroksella mitataan taas kestävyyttä. Työehtosopimukset ovat katkolla. Työmarkkinoiden rakennemuutos etenee, asiantuntijat ovat monella alalla suuri tai jopa suurin työntekijäryhmä.
Syksyn työmarkkinaratkaisut eivät kuitenkaan välttämättä synny asiantuntijanäkökulmasta. Insinööriliiton tahto ja tavoite on, että tulevissa työmarkkinaratkaisuissa asiantuntijatyön näkökulma ja painoarvo kasvavat ja vastaavat heidän merkitystään työelämässä.
Koronakriisi on kohdellut toimialoja ja yrityksiä eri tavoin. Siitä huolimatta yleinen talouden vire ei ole kovin huono. Inflaatiokin on heräilemässä. Tämä tarkoittaa, että ostovoiman kehityksen turvaavien palkankorotusten saavuttaminen ei ole helppoa.
Sellaisille on kuitenkin tilausta erityisesti kriisin jälkeisessä ajassa. Palkansaajien ostovoima on parasta talouden voiteluainetta.
Digiloikka tuo mukanaan uusia haasteita, uutta sovittavaa. Monipaikkainen työ ja etätyö asettavat uusia vaatimuksia muun muassa vakuutusturvan ja yhdenvertaisen työaikakohtelun osalta. Myös jaksamisen ja työhyvinvoinnin asioissa on taatusti edistettävää. Varmasti sopimusaloilla nousee omia, alakohtaisia kysymyksiä.
Paljon on siis sovittavana, mutta epäilen, että toisella osapuolella on liikaa se hevosenpää mielessään. Tavoitteena on kuitenkin mahdollisimman hyvät sopimukset.
Oikaisu: Kotkamillsin investointi tehtiin jo vuonna 2015
Insinööri-lehdessä 1/2021 kerrottiin Kotkamillsin myynnistä Mayr-Melnhofille vuonna 2020. Otsikolla ”Ulkomaiset yritykset kahmivat kotimaisia kultakaivoksia” julkaistussa jutussa viitattiin vanhaan investointiin virheellisesti uutena.
Jutussa luki, että viime vuonna tehdyn kaupan jälkeen Kotkamills investoi 180 miljoonaa euroa paperikoneen muuttamiseksi kartonkikoneeksi. Tämä investointi toteutui kuitenkin jo edellisen, vuonna 2015 tehdyn yrityskaupan jälkeen.
Yritysten vastuullisuusohjelmat ovat vielä harvinaisia
Yhä useamman yrityksen toimintaa ohjaa vastuullisuusohjelma, jolla yritys pyrkii rajoittamaan haitallisia vaikutuksia esimerkiksi ympäristöön tai yhteiskuntaan. Ohjelmat ovat kuitenkin vielä harvinaisia, tai ne tunnetaan huonosti.
Insinööri-lehti kysyi Insinööriliiton uutiskirjeessä, miten jäsenet näkevät yritysvastuun omalla työpaikallaan. Suuri osa ilmoitti, ettei ollut kuullut sellaisesta. Noin neljännes suhtautui vastuullisuuteen skeptisesti.
Toisaalta 43 prosenttia uskoo, että vastuullisuus tervehdyttää yritysten toimintaa tai tuo niille kilpailuetua. Gallup-kysymykseen vastasi 371 jäsentä.
Neuvottelupyyntö kunta-alalle
Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO on jättänyt paikallisen neuvottelupyynnön samanaikaisesti lähes 400 kuntatyöpaikalla.
Pyynnön myötä koronaneuvottelujen piirissä on arviolta 130 000:ta kunnissa tai kuntayhtymissä työskentelevää palkansaajaa.
Paikallisen neuvottelupyynnön kohteena ovat koronan aiheuttaman ylimääräisen työn ja vastuun korvaaminen sekä koronakuormituksen hallinta.
Toiminnanjohtaja Maria Löfgren JUKOsta muistuttaa, että koronan aiheuttamat erityiset olot kyetään parhaiten arvioimaan siellä, missä työt tehdään.
– Edistääksemme paikallista sopimista toteutimme pyynnön yhtä aikaa jokaisella edustamallamme kuntatyöpaikalla. Neuvottelupyyntö koskee kaikkia niitä työpaikkoja, joissa koronakuormasta ei ole vielä neuvoteltu tai sovittu paikallisesti.
Löfgren kertoo, että luottamusmiehet ovat arvioineet työpaikkansa tilanteen ja laatineet neuvottelupyynnön sen mukaan.
– Mukana on joustavia työaikajärjestelyjä, tavanomaista suurempia työaikakorvauksia tai rahallisia kertaeriä. Kannusteet henkilöstölle ovat keskeinen keino auttaa jaksamaan poikkeuksellisen ajan yli.