Tehdaspatruunan mukaan nimetty Ahlströminkatu halkaisee Varkauden ytimen. Katu ylittää siltana Voimakanavan ja johtaa Stora Enson paperi- ja sellutehtaan poikki. Ilma tuoksuu kostuneelle pahville ja kantaa kumeaa ulinaa. Piiput puskevat höyrypilviä sumuiseen ilmaan.

Täällä 21 000 asukkaan Varkaudessa Tilastokeskuksen väestöennuste on karua luettavaa. Se povaa, että kaupungin asukasluku putoaa vuoteen 2040 mennessä 4 000 hengellä. Varkauden kaupunkistrategia on kuitenkin toista mieltä. Sen mukaan koko Varkauden seudun väkiluku kasvaa 62 000 asukkaaseen nykyisestä 55 000:sta.

– Seutukunnan asukasluvun kasvutavoite edellyttää tietysti sitä, että syntyy uusia työpaikkoja, selittää kaupunginjohtaja Hannu Tsupari.

Työttömyys on laskenut useita vuosia ja tippui viime vuonna 12 prosenttiin. Silti alueella on vielä kymmeniä työttömiä insinöörejä.

Vientiyrityksillä menee lujaa, ja ne investoivat uusiin tiloihin. Parhaillaan on käynnissä Aikawa Fiber Technologiesin hallilaajennus ja Andritzin konepajahallin rakennustyö.

Suunnittelu vetää rannalle

Andritzin hinnoitteluinsinööri Viivi Ylä-Viteli koostaa keskustan tuntumassa sellu- ja paperitehtaille tarjouksia haihduttamoista. Andritz toimittaa yksittäisten laitteiden ja huollon lisäksi kokonaisia tehtaita.

Ylä-Viteli valmistui energiatekniikan insinööriksi Savonia-ammattikorkeakoulusta vuonna 2017 ja siirtyi opinnäytetyöstä lähtien Andritzille. Varkaudessa yritys työllistää noin 400 henkeä. Kolmen vuoden aikana taloon on tullut uusia kollegoita.

Ylä-Vitelin lisäksi hinnoittelutiimissä on viisi henkeä, joista esimies ja osa hinnoittelijoista työskentelevät Kotkan toimistolla.

– Työskentelen päivittäin myyjien kanssa. Heistä suurin osa on Helsingissä ja loput ulkomailla. Pääosin teen töitä Skypen välityksellä.

Kansainvälisyys näkyy työssä

Ylä-Viteli on kotoisin Orivedeltä, joten muutto toiseen pieneen kaupunkiin tuntui helpolta. Täällä hän pääsee helposti ulkoilemaan ja ratsastamaan.

– Kun on isoja kansainvälisiä yrityksiä, niin täällä on vilkasta elämää eikä tämä ole ihan peruspikkukaupunki.

Andritzin toimipaikassa Navitas- nimisessä rakennuksessa toimii monta insinööritoimistoa, ja Pirtinvirran vastarannalla sijaitsee muun muassa Sumitomon toimisto.

– Meillä Varkaudessa vitsaillaankin, että kun joku vaihtaa työpaikkaa, hän vain soutaa virran toiselle puolelle.

Pomput käyvät kaupaksi

Muutaman kilometrin päässä seisoo Aikawa Fiber Technologiesin tehdas. Luottamusmies, projektipäällikkö Tarmo Karioja vastaa hankkeista, joissa toimitetaan lajittimia kuitujen erottelemiseksi maailman paperi- ja kartonkitehtaille. Toimituksista vastaavassa Capital-divisioonassa työntekijämäärä on kasvanut kymmenessä vuodessa noin 20 henkeen.

Kasvua ovat siivittäneet ”pom- put” eli suomalaisen Paul Olaf Meinanderin kehittämät POMp- ilmanpoistimet, joita käytetään paperikoneprosessin lyhyen kierron kiertovedenkäsittelyssä.

Aikawa toimii Ahlströmin vanhassa seulalevytehtaassa, joka on vaihtanut omistajaa useasti. Aikawalle toiminta siirtyi vuosina 2005–2006. Finanssikriisi johti väen vähentämiseen, mutta heitä on palkattu takaisin. Luottamusmies on seurannut kaikkien henkilöstöryhmien tuntoja.

– Silloin, kun väkeä palkattiin takaisin, oli kova yhteishenki. Haluttiin näyttää, että täällä pystytään vaikka mihin. Nyt näkee jo vähän väsymystä. Henki on yhä hyvä, mutta ärsyyn- tymiskynnys on mataloitunut, Kari- oja kuvaa.

Matkan pituus rasittaa

Projektityö on kansainvälistä, ja matkapäiviä on Kariojalla vajaat 150 vuodessa, enimmäkseen Euroopassa.

– Tässä iässä olisi mieluummin puhelimen päässä tai videoneuvotteluissa, mutta aina se ei onnistu.

Kansainvälisyydestä huolimatta Karioja pitää toiminnalle tärkeänä sitä, että yritys sijaitsee Stora Enson paperi- ja sellutehtaan vieressä. Yritykset saavat toisistaan vetovoimaa.

– Jos alihankkija on paikallinen yritys, se on aina parempi. Toimitukset ovat nopeita ja varmoja.

Varkaudessa hän kaipaa kulkuyhteyksien parantamista Helsinki-Vantaalle. Lentomatkoille pitää usein lähteä edellisen vuorokauden puolella. Kaupunki on onneksi aloittamassa lentokenttäbussikokeilun.

Pienet tuottavat paljon

Varkauden teollinen historia on kulkenut vuoristorataa. Vuonna 1820 tänne nousi Wreden masuuni. Sitä seurasivat Längmanin ja Wahlin sahaustoiminta, konepaja, telakkatoiminta ja kattilapaja. Ne eivät menestyneet kauaa, ja 1900-luvun alussa Ahlströmin suku osti ne. Walter Ahlström loi paperitehtaineen kaupungin nykyisen rakenteen.

Vasta 1990-luvun lama hajotti imperiumin, ja liiketoiminnot jakautuivat kansainvälisille yrityksille. Viime finanssikriisi koetteli ulkomaalaisten omistajien hermoja. Epätoivon hetkistä huolimatta kaupunki on yhä vilkas.

– Ajoittaiset vastoinkäymiset on pystytty kääntämään menestystarinoiksi. Paikalliset yritykset ovat mestareita innovoimaan uutta ja selviytymään haasteista, kaupunginjohtaja Tsupari sanoo.

Valtio ja Elinkeinoelämän keskusliitto EK ovat korostaneet, että yhteiskunta tarvitsee vahvaa pk-yrityssektoria. Ehkä samaa ajatusta voi soveltaa pieniin ja keskisuuriin kaupunkeihin.

– Kun katsoo seudun teollisuusyritysten osuutta Suomen viennistä, puhutaan todella merkittävistä luvuista kansantalouden kannalta. Varkauden kaltaisia kaupunkeja tarvitaan, Tsupari vastaa.