Digitaalinen infrastruktuuri vilahtaa Sanna Marinin hallituksen parisataasivuisessa ohjelmassa muutamissa ympäripyöreissä lauseissa. Hallitusohjelmasta syntyy kuva, että tietoliikenneyhteydet ovat melkeinpä unohdettu.

Liikenneministeri Timo Harakka sanoo syyksi, että Suomi on monella mittarilla kehityksen huipulla.

– Meillä on jo kansainvälisesti vertailtuna hyvätasoinen ja turvallinen internetyhteys 99 prosentilla väestöstä, Harakka antaa esimerkin.

Ministeristä saa työhuoneellaan Eteläesplanadilla itseluottamusta uhkuvan kuvan. Sille on saatava vaalikauden aikana katetta, sillä saavutuksista huolimatta liikenne- ja tietoliikenneyhteyksissä on parantamisen varaa.

Tieverkon korjausvelaksi on laskettu 2,8 miljardia euroa, ja tienpitomäärärahoihin on luvassa 300 miljoonan euron tasokorotus. Takamatkasta huolimatta Harakka uskoo, että liikenne- ja viestintäministeriö saa toteutettua hallitusohjelman tavoitteet.

– Meidän momentillamme liikkuu merkittävä summa rahaa, ja olemme merkittävin pykälätehdas. Meillä on paljon tehtävää ja siihen resurssit.

Mikrotoimijoille tulee tilaa

Viidennen sukupolven mobiiliverkon kehittämiselle on Suomessa maailmanluokan puitteet. Suuryritysten lisäksi maassa on raivattu tilaa startupeille avaamalla 5g-verkosta alueellisia ja väliaikaisia taajuusalueita mikro-operaattorien käyttöön. Kesällä tulee huutokauppaan 26 gigahertsin taajuusalue.

– Tämä mahdollistaa uudenlaisia liiketoimia ja digitaalista vientiä eli suomalaista radioinsinööritaitoa parhaimmillaan, Harakka kehuu.

Elinkeinoelämä tarvitsee nopeaa internetyhteyttä ympäri Suomea ja yhtenäistä digitaalista markkina-aluetta koko Eurooppaan. Yhteyksien parantamiseksi on suunnitteilla kaapeli Koillisväylää pitkin Kiinaan. Se voi tuoda palvelinkeskuksia Lappiin.

– Tämä on mahdollisuus tuoda Pohjois-Suomeen yksi elinkeino lisää.

Ratahankkeet painottuvat

Valmisteilla on 12-vuotinen liikennejärjestelmän selonteko vuosille 2020–2031, joka määrittää isoja liikennehankkeita vaalikausien yli. Selonteko on parlamentaarinen eli sen suunnitteluun osallistuvat kaikki eduskuntapuolueet, ja siksi sillä on Harakan mukaan tuki vaalituloksista riippumatta.

Harakalle mieluisin liikennehanke on aiemmin Lapin halki kaavailtu Jäämeren rata. Se toteutuu kiertoreittiä. Kemistä sähköistetään 20 kilometriä rataa Ruotsin Haaparantaan, josta ratayhteys jatkuu Jäämeren rannalle Norjan Narvikiin.

– Olisi kiva, jos meillä olisi liikennettä Jäämereltä Kiinaan ja Kiinasta Jäämerelle. Radan voisi vaikka nimetä liikenneministerin mukaan, Harakka virnistää.

Hankeyhtiöt suunnittelevat

Hallitus on tuomassa hankeyhtiöitä etenkin rautatieliikenteen kehittämiseen. Ainakin Turun tunnin junan ja Helsingistä Tampereelle vievän Suomi-radan suunnittelemiseksi on perusteilla hankeyhtiöt. Hankkeisiin odotetaan yksityistä rahoitusta.

– Infrahankkeet ovat nähdäkseni hyvin houkuttelevia. Ne tuottavat varmasti, vaikka tuotto voi olla pieni. Sellaisia kohteita pääomat etsivät.

Hankeyhtiöiden perustaminen on herättänyt keskustelua tulevaisuuden valtio-omistuksista. Harakan mielestä yhtiöittäminen ja elinkaarimallien käyttäminen liikennehankkeissa ei horjuta julkista valtaa.

– Valtion rooli tulee olemaan merkittävä siitä huolimatta, että on muita rahoitusmalleja. Valtion intressi omistajana ja alullepanijana on ilmeinen.

Päästövähennykset työllistävät

Liikenteen päästöjä pitää vähentää, mikä vaatii teknistä kehitystä. Harakka on ylpeä siitä, että liikenne- ja viestintäministeriötä koskevat hallitusohjelmatavoitteet tuottavat viiden vuoden aikana 14 000 henkilötyövuotta nykyistä enemmän.

Työpaikkoja syntyy muun muassa matkaketjujen kehittämisessä. Ihmiset voivat kulkea räätälöidysti yhdistelemällä eri kulkumuotoja, kuten julkisia liikennevälineitä, kimppakyytejä ja leasinghybridejä.

– Pitää olla niin hyvä joukkoliikenne ja matkaketju, että ihmisten on houkuttelevaa luopua kaupungissa autosta ja maaseudulla kakkosautosta.

Harakka itse ajaa Nissan Leafilla ja kertoo miettivänsä ratissa, miksi enää liikutaan fossiilisilla polttoaineilla.

– Lähden siitä, että jatkossa työsuhdeautot ovat puhtaita ajoneuvoja ja että työmatkavähennykset kannustavat voimakkaasti joukkoliikenteen käyttöön.