BITTIKATTAUS
Työsuojeluvalvonta on eriytynyttä
Työpaikat eivät ole Suomessa yhdenvertaisessa asemassa, koska työsuojeluvalvonta on alueellisesti eriytynyttä johtuen valvontaa toteuttavista itsenäisistä työsuojelun vastuualueista. Aki Lappeteläisen tuoreessa väitöstutkimuksessa arvioidaan työsuojeluhallinnon ja sen sidosryhmien dokumenttien ja haastattelujen avulla työsuojeluvalvonnan kehitystä 1970-luvulta lähtien. Työsuojeluhallinnon sidosryhmät, työmarkkinakeskusjärjestöt olivat sekä tutkimuksen kohteita että omalta osaltaan sen tukijoita.
Tarkastuskertomuksiin perustuva alueellisen valvonnan vertailu osoittaa, että työsuojeluvalvonta on eriytynyt vastuualueittain. Työsuojelutarkastajat antavat velvoitteita työpaikan turvallisuuspuutteista alueellisesti eri tavalla, joten työnantajia ei kohdella tasapuolisesti.
Tutkimus on hallinnon evaluaatio- ja toimeenpanotutkimusta, jota työsuojeluhallinnosta ei ole tehty tieteellisesti 2000-luvulla.
Lappeteläisen mielestä tulokset auttavat työsuojeluhallinnossa käynnissä olevaa yhdentymiskehitystä. Hän katsoo, että työsuojeluun pitää perustaa Pohjoismaiden malliin keskusorganisaatio, joka määrittelisi työpaikkojen valvontaan yhtenäiset menettelytavat.
20%
Insinööriliiton työmarkkinatutkimuksen mukaan viidennes tekniikan ammattilaisista työskentelee projektipäällikkönä.
Huolehti itsestäsi etätyössä
Koronavirusepidemian aikana tehdään paljon etätyötä kotona. Työterveyslaitos ohjeistaa, kuinka työ sujuu kotona mahdollisimman hyvin.
Valmistaudu etätyöpäivään samoin kuin mihin tahansa työpäivään. Pane työvälineet kuntoon edellisenä iltana ja tarkista seuraavan päivän aikataulut. Pidä kiinni rutiineista. Siirry aamulla työmoodiin esimerkiksi käymällä aamu- lenkillä.
Sovi etätyönä tehtävistä töistä esimiehesi kanssa ja pidä tiimisi tietoisena tekemisistäsi. Pysy tavoitettavissa esimerkiksi puhelimitse tai sähköpostitse. Varmista, että saat kotona kaiken tarvitsemasi tiedon.
Ole aloitteellinen. Suunnittele, mitä aiot saada tehtyä päivän aikana. Laadi tehtäväluettelo, jonka perusteella voit seurata edistymistäsi. Ilmoita tarvittaessa esimiehellesi ja ryhmäsi työtovereille, mitä teet. Jos et pysy aikataulussasi, informoi esimiestä tilanteesi muutoksista.
Huolehdi siitä, että kotona on riittävän rauhallista ja mukava työskennellä. Säädä työergonomia kuntoon ja vaihda asentoa useasti päivän aikana. Rytmitä työpäiväsi. Pidä ruokatunti ja taukoja niin kuin toimistossa. Jos väsähdät, liiku.
Lopeta työsi ajallaan. Huolehdi omasta hyvinvoinnistasi ja palautumisesta. Jos sinulla on huolia, jaa ne esimiehellesi tai ota yhteyttä työterveydenhuoltoon. Älä tee sairaana töitä.
Biokaasulaitos tuottaa hiilidioksidia, joka voitaisiin sitoa rakennustuotteisiin.Hiilidioksidista kaavaillaan polyuretaanin raaka-ainetta
VTT kokeilee yrityskumppaneidensa kanssa polyolien valmistusta biomassasta. Tavoitteena on tehdä hiilidioksidin talteenotosta taloudellisesti kannattavaa jo nykyisessä markkinatilanteessa.
Kaksivuotisessa Beccu-hankkeessa selvitetään bioenergian tuotannossa syntyvän hiilidioksidin käyttämistä erikoiskemikaalien raaka-aineena. Hiilidioksidista ja vedystä voidaan valmistaa polyoleja, joita käytetään polyuretaanituotteiden, kuten eristelevyjen ja vaahtoliimojen raaka-aineena.
Hankkeessa kehitetään prosessikonsepti jalostusketjulle biomassan energiakäytöstä kemikaalien valmistukseen asti. Konseptista voidaan edetä teollisen mittakaavan laitosinvestointeihin.
– Polyuretaanituotteiden asema rakennusteollisuuden eristeissä kasvaa maailmanmarkkinoilla. On tärkeää, että niissä käytettyjä fossiilisia raaka-aineita voidaan jatkossa korvata bio- ja kierrätyspohjaisilla raaka-aineilla osana suomalaisen kemianteollisuuden kestävyystavoitteita ja markkina-aseman vahvistamista, sanoo Henri Nieminen Finnfoamilta.
Jos prosessi osoittautuu teknisesti ja taloudellisesti järkeväksi, prosessi voi parhaimmillaan tuottaa negatiivisia päästöjä eli tuotteet voivat toimia hiilinieluina.
Yksinyrittäjille toimintatukea
Yksinyrittäjät voivat hakea 2 000 euron tukea kunnilta koronavirustilanteessa. Tukea myönnetään yksinyrittäjän toiminnan harjoittamisesta johtuvien menojen kattamiseen.
Tukea voi hakea yksin taloudellista toimintaa harjoittava Suomessa toimiva päätoiminen yrittäjä. Yksinyrittäjäksi määritellään yrittäjä tai ammatinharjoittaja, jolla ei ole palveluksessaan palkattua työvoimaa, mukaan lukien freelanceryrittäjät.
Avustuksen myöntämisen ehtona on yksinyrittäjän osoittama merkittävä heikentynyt taloudellinen tilanne ja liikevaihdon alenema koronaviruksen takia 31.12.2019 jälkeen.
Avustusta voidaan maksaa 1.3.–31.8. välillä aiheutuneisiin kustannuksiin. Harkinnanvarainen tuki on määräaikainen, ja sitä voi hakea 30. syyskuuta saakka.
Tietotekniikkapalvelujen vienti kasvoi
Tilastokeskuksen mukaan palveluvienti kasvoi viime vuoden ennakkotietojen mukaan 14 prosenttia verratessa edelliseen vuoteen. Televiestintä-, tietojenkäsittely- ja tietopalvelut kattoivat 41 prosenttia koko palveluviennistä. Kyseisen erän viennin kasvu jatkui voimakkaana.
Tietotekniikkapalveluiden viennin 1,3 miljardin euron kasvu oli suurempi kuin palveluiden viennin kasvu yhteensä, mikä oli 0,8 miljardia euroa.
Televiestintä-, tietojenkäsittely- ja tietopalveluiden viennin sekä muiden liike-elämän palveluiden viennin kehitys ovat eriytyneet toisistaan viimeisen kahden vuoden aikana. Vuoden 2017 viimeisellä vuosineljänneksellä televiestintä-, tietojenkäsittely- ja tietopalveluiden vienti oli 1,9 miljardia euroa ja muiden liike-elämän palveluiden vienti kaksi miljardia euroa.
Kahdessa vuodessa televiestintä-, tietojenkäsittely- ja tietopalveluiden vienti on kasvanut voimakkaasti samalla, kun muiden liike-elämän palveluiden vienti on laskenut. Vuoden 2019 viimeiselle neljännekselle televiestintä-, tietojenkäsittely- ja tietopalveluiden vienti oli kaksi kertaa suurempi kuin muiden liike-elämän palveluiden vienti.
Työttömyysetu myös tutkinto-opiskelijoille
Osa TE-toimistoista edellyttää koronaviruspandemian vuoksi lomautetuiksi tai irtisanotuiksi tulleita opiskelijoita eroamaan tutkinto-opinnoistaan työttömyysetuuden myöntämisen ehtona.
Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvoston Arene pitää linjausta kohtuuttomana opiskelijoiden, korkeakoulujen ja yhteiskunnan kokonaisedun kannalta. Koronaviruksen talousvaikutukset eivät poista osaajapulaa Suomesta.
Arene vaatii, että koronaviruksen vuoksi lomautettujen tai irtisanottujen tutkinto-opiskelijoiden opinnot pitää katsoa sivutoimisiksi, jotta opiskelijoilla on oikeus työttömyysturvaan ilman tutkinto-opinnoista eroamista.
Työttömyysturvalaki mahdollistaa, että tukea hakevaa henkilöä ei pidetä päätoimisena opiskelijana opiskeluaikaisen vakiintuneen työssäolon tai yritystoiminnan harjoittamisen perusteella.
Arenen mielestä TE-toimistoille on määriteltävä yhteiset linjaukset opintojen sivutoimisuuden tulkinnasta, jotta opiskelijat eivät joudu eriarvoiseen asemaan riippuen heidän asuinmaakunnastaan.
Ammattikorkeakouluissa on 80 000 työn ohessa tutkintoa suorittavaa opiskelijaa. Viime keväänä neljännes ammattikorkeakoulututkintoon johtavista aloituspaikoista oli tarjolla monimuoto- ja verkkototeutuksina järjestettävissä tutkinto-ohjelmissa, jotka ovat erityisesti suunnattu töiden ohessa suoritettaviksi opinnoiksi.
Ylempää ammattikorkeakoulututkintoa suorittavista opiskelijoista 87 prosenttia on töissä opintojen ohella. Valtaosalle heistä korkeakouluopinnot ovat sivutoimisia, töiden ehdoilla tehtävää oman ammatillisen asiantuntijaosaamisen kehittämistä.
Keskieläke 1 716 euroa kuukaudessa
Suomalaisten keskimääräinen kuukausieläke nousi ensimmäistä kertaa yli 1 700 euron. Se on noussut reaalisesti lähes 200 euroa vuosikymmenessä. Lähes 40 prosentilla eläke jäi alle 1 250 euron kuukaudessa.
Miesten keskieläke oli 1 937 euroa kuukaudessa ja naisten 1 533 euroa eli reilun viidenneksen vähemmän. Yli 3 000 euron eläkkeitä sai kuusi prosenttia eläkkeensaajista. Heistä selkeä enemmistö on miehiä.
Kasvusta huolimatta lähes 40 prosentilla eläke jäi alle 1 250 euron kuukaudessa. Heistä kaksi kolmesta on naisia. Yli 3 000 euron eläkkeitä sai kuusi prosenttia eläkkeensaajista. Heistä selkeä enemmistö on miehiä.
Eläkkeensaajien osuus kasvoi kaikissa muissa maakunnissa paitsi Uudellamaalla. Suomen suurimmat eläkkeet maksettiin Uudellamaalla, jossa asuvat saivat keskimäärin 2 035 euron kuukausieläkkeen.
Kaikki muut maakunnat jäivät alle maan keskiarvon. Keskimäärin pienimmät eläkkeet maksettiin maatalousvaltaisessa Etelä-Pohjanmaan maakunnassa.
Tiedot perustuvat Eläketurvakeskuksen ja Kelan yhteistilastoon.
petterin PALSTA
Petteri Oksa johtaja
Kriisistä selvitään sopimalla
Mietin, haluanko kirjoittaa mitään koronaviruksen aiheuttamasta kriisistä. Moni on varmasti täynnä koko tilannetta ja ainakin kommentteja tai analyyseja. Tulin siihen lopputulokseen, että muuta vaihtoehtoa ei kuitenkaan ole. Poikkeuksellinen aika vetää huomiota puoleensa.
Poikkeuksellinen aika vaatii myös poikkeuksellisia keinoja. Kriisi alleviivaa sitä, millainen vahvuus Suomella on sen sopimiseen perustuvissa työmarkkinoissa. Sopimisen kauneus on juuri siinä, että se avaa osapuolille mahdollisuuden toimia nopeasti.
Työmarkkinakeskusjärjestöt reagoivat – liittoja konsultoiden – pikaisesti ja tekivät esityksen maan hallitukselle siitä, mitä kriisitilanteessa pitäisi tehdä. Esitys sisälsi niin lomautusaikojen lyhentämistä kuin toisaalta työttömyysturvan vahvistamista. Irvileuka huomauttaisi, että sopiminen olisi tässäkin ollut vahvempi ratkaisu. Nyt tehtiin esitys sopimuksen sijaan, kun yksi keskusjärjestö siellä työnantajapuolella ei enää sääntöjensä puolesta voi mistään sopia.
Lainsäädännön pyörät ovat hitaita. Kriisioloissakin paljon hitaampia kuin sopimukset. Siksi liitot sopivat nopealla aikataululla, päivissä, määräaikaisia muutoksia työehtosopimuksiin. Näillä muutoksilla tuotiin lomautuksiin lisää joustoja tässä äkillisessä tilanteessa.
Kriisin pitkittyessä sopimuksissa on jo valmiiksi elementtejä, joiden varassa voidaan yritysten toimintaa tarvittaessa helpottaa. Palkankorotukset ovat useimmiten ensisijaisesti paikallisesti sovittavia. Näin ollen pahassa tilanteessa oleva yritys pystyy työntekijöidensä kanssa sopimaan alemmista korotuksista. Kaikissa sopimuksissamme on myös nk. kriisilausekkeet, joilla voidaan hakea työsuhteiden ehtoihin joustoja, jotta työpaikat säilyvät.
Vaihtoehtoja on paljon, ilman että mitään uutta on tarve sopia. Uuttakin voidaan sopia, reiluuden ja vastavuoroisuuden periaatteella. Kriisistä selvitään sopimalla.
Työnantajat keskittyvät ennaltaehkäisyyn
Valtio on rajoittanut ihmisten liikkumista ja kokoontumista koronaviruksen vuoksi. Insinööriliitto kysyi uutiskirjeessään, miten työpaikoilla on varauduttu koronavirukseen.
Lähes puolet työnantajista on ryhtynyt tartuntojen ennaltaehkäisyyn työpaikalla ja -matkoilla. Kymmenes on puuttunut myös vapaa-ajan tekemisiin. Viidennes on tyytynyt laatimaan ohjeistuksen toimista, jos tartuntaa epäillään.
Kyselyyn vastasi 1 430 uutiskirjeen lukijaa. Kysely esitettiin päivää ennen ensimmäisiä Sanna Marinin hallituksen esittämiä liikkumis- ja kokoontumis- rajoituksia.
Pasilan juna-asema Helsingissä hiljeni jo maaliskuun puolivälissä. Junavuorojen peruuttaminen yltyi, kun ihmiset siirtyivät koteihinsa etätöihin ja Uusimaa eristettiin muusta maasta.