Ensimmäisenä ammattiliittona Insinööriliitto tarjoaa ennaltaehkäisevää psykologista tukea liiton jäsenille, jotka toimivat luottamushenkilöinä. Yhdessä Terveystalon kanssa toteutettavan palvelun tavoitteena on muun muassa vähentää henkilöstöedustajien kuormitusta.

Yksi palvelua käyttäneistä on yksityissektorilla toimiva luottamusmies Etelä-Suomesta, kutsuttakoon häntä vaikka Jukaksi. Hän työskentelee konsernissa, jossa on tuhansia työntekijöitä.

Luottamusmiehellä on työuraa samassa organisaatiossa 30 vuotta; hän aloitti kesätöissä insinööriopiskelijana. Tehtävät ovat vaihdelleet ja samoin asema: välillä hän on ollut asiantuntijana ja välillä esimiehenä.

Viitisen vuotta hän on ollut luottamusmiehenä, jolla on pari sataa edustettavaa. Heistä suuri osa on insinöörejä.

– Ammattiyhdistysasioita ja luottamusmiehiä ei katsottu meidän firmassa hyvällä siihen aikaan, kun aloitin tehtävässä.

Edeltäjä oli aikansa katsellut aikansa toimintaa, mutta turhautui ja lopetti, vaikka seuraajasta ei ollut vielä varmuutta. Edeltäjä kertoi, että hänet laitettiin kaikista kehityshankkeista sivuraiteille, kun hän aloitti luottamushenkilönä.

– Laitoin edeltäjälle sähköpostilla kutsun tapaamiseen, jossa hän voi opastaa minua tehtävään. Hän soitti saman tien, ja pyysi ottamaan kutsun pois, jotta kukaan ei näe sitä, Jukka kuvailee työpaikan silloista henkeä.

Palaveri toki pidettiin.

Tukea ja apua vaikeisiin hetkiin

Insinööriliiton tarjoama palvelu kiinnosti Jukkaa heti, kun siitä tuli tietoa viime syksynä. Hän muistuttaa, että työnantajat eivät sparraa luottamusmiehiä.

– Työelämässä tarvitaan ihmissuhdetaitoja eikä niitä opeteta koulun penkillä.

Luottamusmies kiittelee sparrauksesta saamaansa hyötyä: se paransi sekä omaa jaksamista että ihmis- suhdetuntemusta.

– Sain keskustella luottamuksellisesti mieltä askarruttavista asioista, ja sain neuvoja, kuinka hankalia tilanteita on hyvä käsitellä. Oppimisen kannalta keskustelut olivat hyviä.

Esimerkkeinä hankalista tilanteista hän mainitsee irtisanomisiin tai lomautuksiin johtavissa yhteistoimintaneuvottelut. Niissä on pidettävä omat tunteet hallinnassa. Vaikka omalla kohdalla ei ollut neuvotteluja päällä, hän uskoo, että ennen neuvotteluja ja niiden jälkeen tilanteiden käsittely puolueettoman asiantuntijan kanssa auttaa jaksamisessa.

Luottamusmies arvelee, että yrityksessä pitää olla niin sanottu tilanne päällä, jolloin sparrauspalvelu alkaa kiinnostaa.

– Usein koetaan, että on heikkouden merkki, jos hakee apua. Kun työnantaja tai työkaveritkaan eivät tiedä palvelusta, kynnys hyödyntää sparrausta madaltuu. Ja toki pitää olla kokemuksia pahoista tilanteista työpaikalla.

Parannuksia henkilöstön asemaan

Viimeisen muutaman vuoden aikana Jukan työnantaja on herännyt siihen, että henkilöstöä on kohdeltava paremmin.

– Nykyisellä HR-henkilöstöllä on hyviä ajatuksia ja meillä on hyvä vuoropuhelu.

Jukan mukaan operatiivisessa linjajohdossa on jäljellä vielä vanhaa armeijakulttuuria, johon sisältyy mielivaltaistakin johtamista, mutta sekään ei koske koko johtajistoa.

– Tiedonvaihto puolin ja toisin myös konsernitasolla toimii kohtuullisen hyvin ja menee parempaan päin.

Aiemmin johto ja henkilöstönedustajat eivät tavanneet, mutta nykyisin tapaamisia on säännöllisesti. Yrityksessä on useampia ylempien toimihenkilöiden luottamusmiehiä. Heidän kesken – ja muiden henkilöstöryhmien luottamusmiesten välillä – on tiivis yhteydenpito.

Luottamusmiehellä on vielä intoa jatkaa seuraavallekin kaudelle, jos tukea riittää. Vaaleja ei viime kerralla tarvinnut järjestää.

– Tunkua ei näihin hommiin ole.