Työmarkkinakeskusjärjestöt solmivat kilpailu- kykysopimuksen vuonna 2016. Se lienee viimeinen keskusjärjestösopimus, sillä sen jälkeen Elinkeinoelämän keskusliitto EK teki sääntömuutoksen, jonka seurauksena EK ei enää tee keskitettyjä tulopoliittisia ratkaisuja.

Kilpailukykysopimus tehtiin poikkeuksellisena aikana, jolloin Suomella oli suuria talousvaikeuksia. Silloin hyväksyttiin ensimmäisen kerran kattava sopimus, jossa leikattiin pelkästään palkansaajien etuja.

Yritysten maksutaakkaa päätettiin kilpailukyvyn nimissä alentaa siirtämällä sosiaaliturvamaksuja työnantajilta palkansaajien maksettaviksi. Sopimus edellytti myös, että työehtosopimuksiin otetaan määräykset työajan pidentämisestä 24 tunnilla ilman kustannusvaikutuksia.

Insinööriliiton edunvalvontajohtaja Petteri Oksan mielestä työnajanpidennykset pitää purkaa, sillä poikkeukselliset ajat ovat ohi.

– Työnantaja sai pidennykset poikkeusratkaisuna ilmaiseksi, joten ne pitää ilmaiseksi myös poistaa.

Työnantajan talkootunneille jyrkkä ei

Samaa mieltä Oksan kanssa on liiton jäsenkenttä. Pidennykset ärsyttävät heitäkin, joita pidennykset eivät itse asiassa koske, sillä osassa työpaikkoja sovittiin, että sopimusta ei sovelleta niiltä osin.

Ärsytystä lisää se, että työehtosopimuksella on sovittu ilmaisesta työstä. Ristiriita vallitsevan tilanteen suhteen harmittaa.

– Samaan aikaan kaikki kokevat, että talous vetää hyvin, töitä on ja osaajista on pula. Silti pitää tehdä ilmaista työtä, Oksa kuvailee.

– Kukaan ei ole sanonut, että työajanpidennykset ovat ihan sama, saati sitten, että pidetään niistä kiinni.

Pidennykset jatkuvat edelleen

Ylemmät toimihenkilöt YTN selvitti maaliskuussa muutamalla sopimusalalla luottamusmiesten kokemuksia muun muassa työajanpidennyksistä. Valta- osassa teknologiateollisuuden sekä ict-, suunnittelu- ja tietoalojen yrityksissä työajanpidennyksiä on jatkettu samalla tavalla kuin edellisenä vuonna.

Eri aloilla noin 10–15 prosentissa yrityksiä sopimus oli muuttunut merkittävästi. Alustavien tulosten mukaan muutokset ovat tehty työntekijöitä vähemmän haittaavaan suuntaan.

Jos aiemmin päivittäistä työaikaa oli pidennetty kuudella minuutilla, se oli saatettu pienentää neljään minuuttiin. Jossain yrityksissä helatorstaista oli tehty tavallinen, normaalimittainen työpäivä. Uudessa sopimuksessa helatorstai on edelleen normaalimittainen työpäivä, mutta 7,5 tunnin sijaan se vähentää 15 tuntia pidennystunneista.

Selvityksen mukaan olennaisin viesti luottamusmiehiltä kuitenkin on: työajan pidennyksistä on päästävä eroon.

Kilpailukykysopimuksen pitkä varjo

Jotta työajanpidennykset saadaan pois seuraavalla neuvottelukierroksella, Oksan mielestä jotain pitää liikahtaa Etelärannan päässä.

– Työnantajat kyllä tietävät, että pidennykset ovat lähdössä. Kysymys on siitä, että siellä yritetään maksattaa niistä tuplahinta, edunvalvontajohtaja sanoo.

– He haluavat unohtaa, että se on jo kerran maksettu palkanalennuksina. Sitähän työajanpidennys käytännössä on.

Neuvotteluasetelma on vaikea, koska työnantajilla on jyrkkä näkemys asiaan samoin kuinpalkansaajilla.

– Missä näkemykset voisivat kohdata, Oksa aprikoi.

Ratkaisu on hänen mielestään hyvin yksinkertainen, ja hän toivoo, että työajanpidennysten poisto ei vaadi painostustoimia.

– Lakaisisin tämän mielelläni punakynällä pois ja keskittyisin oikeisiin asioihin kuten työhyvinvointiin ja palkkatasoon.

Oksa kannustaa kaikkia tuomaan oman mielipiteensä asiasta työpaikkakeskusteluissa ja ilmaisemaan halunsa poistaa pidennykset. Viestiä kannattaa kertoa myös oman talon luottamushenkilöille.