Pelkästään raakaluvuilla tarkasteltuna eroa mediaanipalkoissa on siis 590 euroa; naisten palkka on 86 prosenttia miesten palkasta. Usein palkkaeroja selitetään erilaisella koulutusalaraken- teella. Naisten osuus vaihtelee eri koulutusalojen välillä paljonkin: bio- ja elintarviketekniikkaa sekä ympäristötekniikkaa opiskelleista yli puolet on naisia, kun taas miehet ovat yliedustettuina kone- tai sähkötekniikan aloilla.

Kyseisillä aloilla työllisyystilanne ja sitä kautta palkkataso on erilainen. Kun koulutusalarakenteen vaikutus on otettu huomioon, sukupuolen yhteys palkkaan on edelleen tilastollisesti merkitsevä.

Vastavalmistuneilla samat tulot Palkkataso nousee yleensä työuran edetessä. Vaikutus perustuu ennen kaikkea työkokemuksen kertymiseen, ei niinkään pelkkään ajan kulumiseen.

Vastavalmistuneilla insinööreillä sukupuoli ei selitä palkkaeroa: molempien sukupuolten mediaanipalkka asiantuntijatehtävissä pääkaupunkiseudulla on tasan 3 000 euroa kuukaudessa.

Työvuosien kertyessä selittämätön ero naisten ja miesten keskipalkoissa kasvaa. Kun valmistumisesta on kulunut yli 25 vuotta, selittämätön palkkaero on kasvanut kuuteen prosenttiin.

Johtotehtävät näkyvät palkassa

Merkittävin yksittäinen palkkaa selittävä tekijä on asemataso. Ylemmän keskijohdon tehtävistä maksetaan keskimäärin 19 prosenttia ja alemman keskijohdonkin tehtävistä kahdeksan prosenttia paremmin kuin asiantuntijatehtävistä.

Toisaalta toimihenkilöiden palkkataso jää keskimäärin 18 prosenttia asiantuntijan palkkatasosta.

Miehet työskentelevät naisia useammin ylimmän johdon ja keskijohdon tehtävissä; naiset taas miehiä useammin asiantuntija- ja toimihenkilötehtävissä. Keskijohdossa työskentelee miehistä neljännes, kun naisista vastaavissa tehtävissä työskentelee 15 prosenttia.

Miesten palkat ovat naisten palkkoja korkeammat kaikilla asematasoilla, mutta suurimmat palkkaerot ovat ylimmän johdon ja johdon tehtävissä.

Toki myös eri työtehtävistä maksetaan eri palkkaa. Suunnittelutehtävät ovat insinööritehtävistä matalimmin palkattuja. Jos johtamisen ja strategisen suunnittelun tehtävät jätetään huomioimatta, paras palkkataso on myynti-, markkinointi- ja ostotehtävissä. Se on keskimäärin noin kuusi prosenttia suunnittelutehtäviä parempi.

Tehtävien välillä on pieniä sukupuolieroja: erityisesti it-alan tehtävissä sekä käyttö- ja ylläpitotehtävissä miehet ovat yliedustettuna, mutta erot eivät ole erityisen suuria.

Naiset töissä julkisella sektorilla

Palkkatasoa ennustavat myös yrityksen toimiala ja työnantajan henkilöstömäärä. Miehet työskentelevät naisia useammin teollisuudessa, kun taas kunnissa tai kuntayhtymissä työskentelevät suhteellisesti enemmän nais- insinöörejä.

Julkisella sektorilla insinöörin euro on tiukemmassa kuin yksityisellä sektorilla. Yksityisellä sektorilla parasta palkkaa maksetaan tietotekniikan palvelualan yrityksissä, jossa keskimääräinen palkkataso on noin 12 prosenttia kuntasektoria parempi.

Teollisuuden palkat ovat keskimäärin kuusi prosenttia kuntia paremmat. Lisäksi mitä enemmän henkilökuntaa työnantaja työllistää, sitä paremmaksi keskimääräinen palkkataso nousee. Myös työpaikan sijainti vaikuttaa palkkatasoon paljon: keskimäärin palkkataso muualla Suomessa jää pääkaupunkiseudusta 9−12 prosenttia.

Palkka monen tekijän summa

Muita palkkaan vaikuttavia tekijöitä ovat työsuhteen laatu, matkustaminen sekä tulospalkkauksen piiriin kuuluminen. Suurin osa sekä nais- että miesinsinööreistä työskentelee tois- taiseksi voimassa olevissa työsuhteissa, mutta määräaikaisissa tehtävissä työskentelee noin kolme kertaa useammin nainen kuin mies.

Määräaikaisissa tehtävissä palkka- taso jää keskimäärin noin yhdeksän prosenttia toistaiseksi voimassaolevista työsuhteista.

Usein ylemmillä toimihenkilöillä korvaus työajan ulkopuolella matkustamisesta on sisällytetty peruspalkkaan, mikä näkyy myös palkkaluvuissa. Paljon matkustavat tienaavat siis keskimäärin paremmin kuin ne, joiden työtehtävät eivät edellytä matkustamista.

Miehet matkustavat työasioissa naisia enemmän, keskimäärin 24 päivää vuodessa. Naisille matkapäiviä kertyy keskimäärin 12.

Sukupuolen vaikutus säilyy

Aiemmin esitetyt tekijät ovat merkittäviä palkkatason määräytymisen kannalta. Kuitenkin kun nämä tekijät on otettu huomioon, sukupuolen tilastollisesti merkitsevä yhteys säilyy yhä.

Naisten palkka on viisi prosenttia miesten palkkaa matalampi, kun koulutusalan, asematason, työssäkäyntialueen, toimialan, työnantajan henkilöstömäärän, tehtävien, työsuhteen laadun, matkustamisen, tulospalkkauksen piirissä olemisen sekä valmistumisesta kuluneen ajan vaikutukset on vakioitu.

Toisaalta mallissa ei pystytä ottamaan huomioon esimerkiksi vuorottelu- tai perhevapaiden vaikutusta. Selittämätön ero on kuitenkin sama kuin 10 vuotta aiemmin kerätyn työmarkkinatutkimuksen palkka-aineistossa; kuluneen kymmenen vuoden aikana naisen euro on pysynyt 95 sentissä.