Kaukokirjoitinverkon kulta-aika oli liittymien määrällä mitaten 1980-luku. Suomessa huippu saavutettiin vuonna 1985, jolloin meillä oli käytössä 8 500 kaukokirjoitinliittymää.

Tietokoneet olivat yleistyneet yrityksissä 1970-luvulla, mutta ne olivat vain harvoin yhteydessä yrityksen ulkopuoliseen maailmaan. Myös telefax teki vasta tuloaan. Se oli otettu Yhdysvalloissa käyttöön 1960-luvulla.

Varsinkin japanilaiset pitivät faksista, koska visuaalisena tiedonsiirtovälineenä se helpotti japanin ja kiinan kaltaisilla kielillä kirjoitettujen viestien lähettämistä.

Pelkän tekstin siirtämisessä kaukokirjoitin eli telex oli kuitenkin yhä ylivoimainen. Telex oli alkanut yleistyä 1930-luvun Saksassa, ja Siemens oli Euroopassa laitteiden ylivoimainen markkinajohtaja.

Tuttu syntymäpäiväonnitteluista

Suomessa rikottiin tuhannen telex-tilaajan raja vuonna 1963. Posti- ja lennätinlaitoksen näytön paikka oli Helsingin Ety-kokous kesällä 1975, jonne rakennettiin kymmenillä kaukokirjoittimilla varusteltu lehdistöhuone. Jo samana keväänä oli juhlittu 5 000. kaukokirjoitinasiakasta.

Kuluttajalle tavallisin kohtaaminen teleksin kanssa oli kauniille paperille tulostettu sähkösanoma, jotka PTL toimitti kaukokirjoittimilla.

Teleksin toimintaperiaate on yksinkertainen. Tietoverkon kautta siirrettiin mekaanisella kirjoituskoneella lyötyjä merkkejä lähettäjältä vastaanottajalle.

Sähkökirjoituskoneen ääntä muistuttava nopea renkutus tuli tutuksi kaikille, jotka työskentelivät kaukokirjoittimen läheisyydessä. Takavuosina äänimaisema oli myös Ylen radiouutisten tunnuksessa.

Reikänauha nopeutti lähettämistä

Faksiin verrattuna kaukokirjoittimella oli yksi oleellinen etu: reikänauhatallennus.

Jos viesti olisi lähetetty samaan aikaan, kun sitä kirjoitettiin, se olisi varannut sekä lähettäjän että vastaanottajan kirjoittimen pitkäksi aikaa, ja viesti olisi mennyt perille samaan tahtiin kuin sitä näppäillään.

Kun lähetettävä viesti tallennettiin ensin reikänauhalle ja lähetettiin sitten kirjoittimen reikänauhanlukijalta, pitkäkin teksti meni nopeasti perille.

Jos vastaanottajan kirjoitin tallensi saamansa viestit reikänauhalle, niitä saatettiin helposti jakaa eteenpäin.

Reikänauha on 18-millimetristä paperinauhaa, jolle lyödään sokeainkirjoitusta muistuttavaa reikäsarjaa, joka koostuu viidestä rivistä. Kukin reikävariaatio vastaa yhtä merkkiä.

Reikänauhaa on käytetty muuallakin kuin kaukokirjoittimissa, esimerkiksi musiikin soittamiseen posetiivilta tai automaattipianolta. Myös koulujen välituntikellot ohjelmoitiin reikänauhalla.

Suomessa kaukokirjoitinliikenne päättyi 2005 sähköpostin vietyä markkinat.

Mutta kaukokirjoittimista ei tarvitse enää puhua menneessä aikamuodossa.

Saksalaiset teleksien ystävät perustivat internetin yli toimivan kaukokirjoitinverkon i-telex.net, jossa on useita kymmeniä käyttäjiä eri puolilta maailmaa, Suomestakin.