Yksi harvoista Argentiinassa työskentelevistä suomalaisista on insinööri Jaakko Hämeenniemi. Talous- katastrofin keskellä painivassa maassa hän työskentelee Wärtsilän Etelä-Amerikan tukitoiminnoissa.

Kauhajoella varttunut Hämeenniemi valmistui vuonna 2006 Seinäjoen ammattikorkeakoulusta pääaineenaan mekatroniikka. Pesäpalloa muttei painia harrastanut nuori mies sai puheil- laan hänet houkuteltua hakemaan Wärtsilän palvelukseen.

– Olin ajatellut kokeilla ulkomaantyötä, ja Wärtsilä tarjosi siihen hyvän mahdollisuuden. Ensimmäinen ulkomaankeikka oli Aruban saarella Venezuelan edustalla, Hämeenniemi kertoo.

– Vanhemmat ja kokeneemmat työkaverit auttoivat, enkä kokenut varsinaista kulttuurišokkia.

Voimalaitoksia lähelle ja kauas

Alkuun Hämeenniemen ulkomaankomennukset suuntautuivat Eu- rooppaan, esimerkiksi Italiaan ja etäämmälle kuten El Salvadoriin Väli-Amerikkaan, Burkina Fasoon Afrikkaan ja Bangladeshiin. Suomen lähialueet kuten Ruotsi ja Baltia tulivat työn kautta tutuiksi jo ennen Wärtsilää. Kaukokeikat kestivät yleensä 3–6 kuukautta.

Käänteentekeväksi hänen elämälleen muodostui Brasilian-reissu vuosina 2010–2011, koska hän tapasi siellä tulevan vaimonsa.

– Tutustuin brasilialaisen tuttavan tuttavaan paikalliseen kiinteistönvälittäjään. Heti ei menty naimisiin, mutta toisella komennuksella samaan maahan vaihdoimme kihlasormukset, Hämeenniemi muistelee.

Perhe on kasvanut 4-vuotiaalla tyttärellä ja 1,5-vuotiaalla pojalla. He ovat asuneet myös Suomessa, ensin Kauhajoella ja sitten Vaasassa. Miten brasilialaisrouva viihtyi pimeässä ja kylmässä Pohjolassa?

– Oikein hyvin viihtyi. Hän sanoi kaipaavansa täältä Suomeen, koska siellä kaikki toimii niin kuin pitää, Hämeenniemi sanoo.

Perheen on tarkoitus palata Suomeen, kun Argentiinan-komennus noin vuoden kuluttua päättyy.

Tiimityötä laajalla alueella

Tiiminjohtajana työskentelevä Hämeenniemi on tällä hetkellä ainoa suomalainen Wärtsilän työntekijä Argentiinassa. Hänen johtamaansa tukiorganisaatioon kuuluu kaksi suomalaista – Panamassa ja Dominikaanisessa tasavallassa – sekä yksi amerikkalainen New Orleansissa.

– Pidämme yhteyttä tietokoneilla. Tiimimme tehtävänä on auttaa paikallista huolto- ja korjaustiimiä. Tai jos on pakko, silloin ratkaisemme ongelmia itse. Paikalliset saavat ongelmista noin 60 prosenttia selväksi, ja me hoidamme loput.

Hämeenniemen mielestä työskentely ulkomaankomennuksella on kuin taistelua etulinjassa. Konttorilla Suomessa työskentely muistuttaa enemmän taustajoukoissa vaikuttamista.

– Ja kyllä perheellisen täytyy miettiä vähän työaikojakin. Vaasassa pääsee aika säännöllisesti kotiin neljän jälkeen. Täällä tehdään yleensä töitä niin kauan kunnes ongelma on ratkaistu, Hämeenniemi vertaa.

Työtavat vaihtelevat

Kun Hämeenniemi on työskennellyt sekä Etelä-Amerikan suurimmassa valtiossa Brasiliassa että toiseksi suurimmassa Argentiinassa, on pakko kysyä työnteon tavasta. Eroaako työkulttuuri pohjoisemmassa Brasiliassa ja eteläisemmässä Argentiinassa?

– Kyllä eroaa, sanoo Hämeenniemi ja asettelee sanansa huolellisesti.

– Brasiliassa työntekijät yrittävät aina, vaikka eivät ihan asiaa osaisikaan. Argentiinassa taas yritys on vähäisempää. Täällä ei ole oikein taipumusta työntekoon, työntekijöitä saa hoputtaa ja kannustaa, jotta tulosta syntyisi.

Tiiminvetäjä neuvoo Brasiliaan tai Argentiinaan töihin lähtevää insinööriä pitämään mieltä avoimena, sillä kulttuurisokki voi olla alkuun iso.

– Kärsivällisyyttä tarvitaan aina. Ja kannattaa tutustua paikalliseen kulttuuriin. Helpottaa paljon, jos oppii paikallisten ihmisten tavan ajatella ja työskennellä, Hämeenniemi vinkkaa.

Raha auttaa valinnassa

Ulkomaantyö oli vastavalmistuneelle Jaakko Hämeenniemelle haave, joka toteutui.

– Kyllä tämä on enemmän vain työtä, joka varmaankin loppuu, kun lapset tulevat kouluikään. Mutta koskaan ei voi tietää.

– Ja kyllähän täällä maksettava kotimaan palkkaa parempi korvaus vaikuttaa valintaan, Hämeenniemi sanoo.

Argentiinassa on 44 miljoonaa asukasta, joista Buenos Airesissa asuu 15 miljoonaa. Maalla on rikkaat luonnonvarat, mutta talous on vuoden 2008 jälkeen ollut jatkuvassa kriisissä.

Maa on saanut 2018 kansainväliseltä valuuttarahastolta IMF:ltä 50 miljardin Yhdysvaltain dollarin lainan talouden vakauttamiseksi. Maan valuutan, peson, arvo on laskenut jatkuvasti.