Jo pienenä poikana Marko Hakulinen oli ahkera tutkimaan erilaisten laitteiden toimintaa. Purkanut ja yrittänyt kasata uudelleen.

– Mummi muisteli, että olin kaksivuotiaana ottanut vaarin uuden radion ja purkanut sen osiksi, kun silmä oli välttänyt. Vaari ei ollut tästä ollut kovin otettu, Hakulinen kertoo.

Vuonna 2008 Hakulinen valmistui Hyvinkään ammattioppilaitoksesta hienomekaanikoksi. Töiden vähyyden takia opiskelut jatkuivat aikuispuolella ajoneuvoasentajaksi.

– Ammattikoulun aikana kävi mielessä, että haen ammattikorkeakouluun, mutta silloin matematiikka ja kirjoitustaito eivät olleet vahvimpia alueita.

Töitä ei löytynyt, joten Hakulinen kävi preppaavat matematiikan kurssit ja haki jatko-opintoihin. Opiskelupaikka aukesi ensi yrittämällä Hämeen ammattikorkeakoulun Riihimäen yksiköstä vuonna 2014.

– Kotona on enemmän työkaluja rakentamiseen ja mallintamiseen kuin astiastoa. Kone- ja tuotantotekniikan linja sekä tuotekehitys pääaineena oli luontainen jatkumo, Hakulinen sanoo.

Harrastuksesta työ

Hakulinen on itse oppinut 3D-tulostimien tietäjä. Kesä ilman töitä ja kiinnostus alkuvaiheen tuotantoon ja prototyyppien tekemiseen sai Hakulisen tutkimaan alaan liittyviä opetusvideoita, blogeja ja harrastusfoorumeita.

– Koulun omat koneet olivat jatkuvassa käytössä, joten päätin ostaa opintolainalla itselleni kunnollisen 3D-tulostimen. Näin tutustuin paremmin tulostimiin sekä tekniikan mahdollisuuksiin, Hakulinen kertoo.

Nykyisin omia koneita on yksi kotona ja kaksi koululla kestävyystestauksessa. Kun valmiit osat eivät ole miellyttäneet, Hakulinen on modifioinut osat itse.

Lehtori huomasi Hakulisen kiinnostuksen ja tarjosi Hakuliselle työsopimusta 3D-laboratorioon. Sopimus kattaa kahden päivän työtunnit, mutta käytännössä Hakulinen on lähes aamusta iltaan koululla. Työ, opiskelu ja vapaa-aika sekoittuvat keskenään.

Työelämä lähestyy

Viime syksynä Hakulinen veti opiskelijoille peruskurssin kampuksen 3D-tulostimista. Kurssin tarkoituksena oli tutustuttaa opiskelijat 3D-tulostimiin, niiden käyttöön sekä tekniikkaan yleisesti. Kurssin jälkeen oppilaat jakoivat tietoa opiskelijatovereilleen.

Kevään korvalla Hakulinen sai työtarjouksen oman alansa yritykseltä. Hänellä on jäljellä vielä opinnäytetyön loppuun saattaminen ja muutamien kurssien hyväksi lukeminen, minkä jälkeen työelämä kutsuu.

Osaavat järjestötoimijat

Opiskelijoiden kevätkauden koulutukset on jälleen käyty. Osaavaa Järjestötoimintaa -koulutukset Insinööriopiskelijaliiton aktiiveille järjestettiin tänä keväänä Oulussa, Mikkelissä sekä Riihimäellä. Koulutuksiin osallistui yhteensä noin 60 opiskelijajäsentä.

Koulutuksen sisältönä on jo perinteisesti käyty läpi kokoustekniikkaa, hallituksen vastuita ja velvollisuuksia sekä yhdistystoiminnan perusteita. Oulussa maaliskuussa kouluttautunut kajaanilainen Minna Mäntykenttä on tällä hetkellä Kajaanin Insinööriopiskelijat KaIO:n hallituksessa.

– Odotin saavani koulutuksessa järjestötoiminnan lyhyttä oppimäärää, koska olen uusi toimija, ja tämä toteutui hyvin. Keskusteltiin paljon muun muassa yhdistysten tarkoituksesta ja tehtävistä, Mäntykenttä kertoo.

Koulutuksen sisältö on vuosien varrella kehittynyt palautteiden mukaan ja kokousharjoitukset ovat aina olleet koulutettavien mieleen.

– Eritoten harjoitukset, joissa itse tehdään, ja niihin liittyvä harjoituksen purku auttavat kehittymään ja kiinnittämään huomiota omaan toimintaan, Mäntykenttä sanoo.

Koulutukset järjestetään kaksi kertaa vuodessa. Seuraavat ovat 19.–20.10. Oulussa sekä 26.–27.10. Mikkelissä sekä Riihimäellä.
Teksti: Mika Kiviharju

Liity kassaan kesätöissä

Jos opiskelujen jälkeen et heti löydä työtä tai jos varmana pitämäsi työpaikka meneekin tuotannollisista syistä alta, jäät työttömäksi. Liittymällä työttömyyskassaan opiskeluaikana voit turvata itsellesi paremman työttömyysturvan.

Työttömyyskassaan voi liittyä ensimmäisestä työpäivästä lähtien. Työssäoloehdon pystyy täyttämään opiskelujen aikana tekemillä kesätöillä tai osa-aikatyöllä, jota on vähintään 18 tuntia viikossa.

Työssäoloehdon tarkastelujakso on 26 kalenteriviikkoa työssä edellisen 28 kuukauden aikana. Jaksoa voidaan pidentää jopa seitsemään vuoteen muun muassa opiskelujen tai armeijan takia.

Työttömyyskassan vaihtaminen onnistuu, kun on työsuhteessa. Jäsenyyspäivät siirtyvät vanhasta uuteen kassaan. Jäsenyys on siirrettävä uuteen kassaan kalenterikuukauden kuluessa edellisen kassan eropäivästä lukien.

Koko-kassan jäsenmaksu on 75 euroa vuodessa. Jos liittyy kassaan kesken vuoden, jäsenmaksu laskutetaan liittymiskuukaudesta alkaen. Teksti: Minna Johansson

■ Lue lisää: www.ilry.fi/kassaopiskelijalle