Luuppi

Otto Mäkelä pitää hacklabin varaston järjestyksessä.
Otto Mäkelä pitää hacklabin varaston järjestyksessä.

Käsillä tekeminen palkitsee

Hacklab tarjoaa mahdollisuudet nikkaroida omia esineitä ja elektroniikkaa.

Teollisuusrakennuksen kellari muodostaa sokkelon, jossa jokainen huone tervehtii omalla tuoksullaan. Laserleikkurin luona ilmassa leijailee vaneria, tulityöhuoneessa poltettu metalli ja kuivauskopissa maali. Huoneesta toiseen suhaa ihmisiä työkaluja ja komponentteja käsissään. Tämä askartelupaja on Pitäjänmäellä sijaitseva Helsingin hacklab.

– Parhaimmillaan 30 ihmistä voi pyöriä täällä samanaikaisesti. Tiistaisin tänne tullaan usein tekemään projekteja, joissa tarvitaan ihmisiä apuun, esittelee hacklabin hallituksen jäsen Otto Mäkelä.

Tiistaisissa avoimissa ovissa hän opastaa jäseniä ja vieraita 400 neliön tiloissa. Pajalla riittää työvälineitä puun, metallin ja muovin työstämiseen, kemiaan sekä erilaisiin elektro- niikkatöihin. Esineitä voi valmistaa myös tulostimilla.

Varasto täyttyy itsestään

Hacklab-toiminta levisi Suomeen Yhdysvalloista kymmenisen vuotta sitten. Kotimaan hakkeripajayhteisö muodostuu paikallisista yhdistyksistä, jotka keräävät jäsenmaksua. Helsingin hacklabissa on reilut 350 jäsentä ja vajaat sata omat avaimet tilannutta jäsentä.

Vastuutehtävänään Mäkelä huolehtii pajan varastosta. Tavarat pysyvät järjestyksessä, vaikka tekijöitä kuhisee etsimässä osia.

Tavallisesti materiaalit päätyvät pajalle ilmaiseksi. Nyt luokkahuoneen pöydillä odottaa inventointia konkurssipesästä peräisin olevia 1990-luvun elektroniikkakomponentteja.

– Kun tämä toiminta on tullut tunnetuksi, lahjoituksia on alkanut tulla.

Trukki hukkui päiviksi

Parhaillaan Mäkelä puuhaa ryhmänsä kanssa järjestelmää, joka jäljittää trukkeja isossa varastossa. Trukkeihin asennetut paikantimet ottavat yhteyttä wlan-tukiasemiin, joiden kuuluvuuden perusteella sijainti lasketaan.

– Kerran yksi trukki oli kadonnut. Joku oli jättänyt sen sivukäytävälle, jossa se oli odottanut monta päivää.

Harrastukseen uppoaa Mäkelällä kahdeksasta kymmeneen tuntia viikossa. Tiistaisin rakentelu kestää töiden jälkeen puoleen yöhön.

– Aika on kallein resurssi näissä asioissa.

Mäkelä työskentelee Tieteen tietotekniikan keskus CSC:llä sähköpostin ja tietoturvan asiantuntijana. Tietoalan jäsen istuu päivät koneen ääressä, joten hän nauttii vapaa-aikanaan käsillä tekemisestä.

– Työ ei tuota samanlaista tunnetta, että nyt minulla on valmis esine, jonka tein ihan itse.