Polttomoottorilla kulkevien autojen valmistus saattaa loppua maailmasta vuoteen 2030 mennessä. Useat valmistajat ovat ilmoittaneet keskittyvänsä sähköautoihin.

Lisäksi Valmet Automotive suunnittelee akkutuotantoa Saloon. Muutoksesta huolimatta Suomessa koulutetaan yhä insinööreille polttomoottoritekniikkaa.

– Keskusteluja polttomoottoritekniikan opetuksen lopettamisesta on käyty, mutta päätöksiä ei ole tehty, kertoo Metropolian oppimisjohtaja Tapani Martti.

Polttomoottorit ja hiilivoimalat ovat esimerkkejä teknologioista, jotka katoavat ennen kuin nykyään opiskelevat ehtivät eläkkeelle. Tekniikan kehitys pakottaa työelämässä olevat insinöörit oppimaan uutta kaiken aikaa, jotta he voivat vaihtaa tehtäviään uransa varrella.

Ammattikorkeakoulujen opetuksen sisältövalinnat ovat ikään kuin ennusteita siitä, mihin tulevaisuudessa insinöörejä työmarkkinoilla tarvitaan.

– Nämä ovat päätöksiä, joiden osumisesta oikeaan tiedetään aina vasta jälkikäteen, Martti huomauttaa.

Tehtävät digitalisoituvat

Teknologiateollisuuden viimevuotinen osaaja- ja osaamistarveselvitys esitteli noin 30 uutta tehtävää, jotka yleistyvät vuonna 2021. Niiden joukossa on eritasoisia tehtäviä, jotka liittyvät tekoälyyn, robotteihin, järjestelmiin, asiakastietoihin, mallintamiseen, massadataan ja virtuaalitodellisuuteen.

Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta julkaisi viime vuonna Suomen sata uutta mahdollisuutta 2018–2037 -vision. Sovelton muutosjohtaja Risto Linturi ja Aalto-yliopiston dosentti Osmo Kuusi esittivät arvionsa 200 uudesta ammatista pitkällä aikavälillä. Moni tulevaisuuden ammateista liittyy tekniikkaan. Joukossa mainitaan nanopintainsinööri ja nanokuituinsinööri, jotka kehittävät uudenlaisia materiaaleja.

Oman alan erikoisosaamisen lisäksi tekniikan ammattilaiset joutuvat tulevaisuudessa opettelemaan insinöörin yleisiä taitoja.

– Koodaaminen on varmaan sellaista osaamista, jota kannattaisi olla jokaisella insinöörillä, Tapani Martti uskoo.

Pelkkä tekniikan osaaminen ei riitä insinöörille, joka kilpailee työstä automaation ja robottien kanssa. Ihmisen on osattava entistä enemmän työelämätaitoja, joihin kuuluvat luova ajattelu, monimutkaisten tilanteiden tulkitseminen ja ihmissuhdetaidot.

Työn abstraktiotaso kasvaa entisestään. Ennen insinöörit joutuivat laskemaan käsin suunnittelemiensa koneiden ja rakennelmien ominaisuudet ja tarvittavat osat. Nykyään insinöörin on käytettävä ohjelmistoja, jotka suorittavat laskemisen.

Lyhytnäköisyys haittaa

Ammattien muutokset vaativat yhteis- kunnan tukea. Tilanne on kestämätön, jos useita insinöörejä menettää työnsä ja osaaminen on vanhentunut täysin.

Ilman tukea jatkuvan oppimisen kannustimet ovat heikot. Ruuhkavuosia elävä insinööri on työnantajalleen tuottava ja voi saada omiin tarpeisiinsa kohtuullista palkkaa.

– Tässä tilanteessa halua osaamisen kehittämiseen on liian harvoilla. Jos tilanne jatkuu pitkään, kuilu tarvittavan osaamisen hankkimiseen voi olla liian suuri, Martti varoittaa.

Kehitys pahentaa eriarvoistumista. Työelämässä tarvitaan yhä enemmän erityisasiantuntijoita ja yksinkertaisten työtehtävien tekijöitä, mutta vaativuudeltaan keskitason tehtävät vähenevät automatisoitumisen myötä.

– Tähän asti teollisissa vallanku- mouksissa ratkaisu on ollut se, että töitä on jaettu uudestaan, jotta lähes kaikille on löytynyt jotakin mielekästä tekemistä.

Insinööriys monipuolistuu

Uusien ammattien syntymiselle ei ole yksiselitteistä mittaria. Työnantajat keksivät kaiken aikaa uusia tehtävänimikkeitä, kun taas koulutuksen puolella trendinä on ollut pienten koulutusohjelmien yhdistäminen isommiksi kokonaisuuksiksi.

– Työnantajat haluavat, että tutkinnot säilyvät samannimisinä, jotta he tietävät, mitä osaamista saa tietyllä tutkinnolla, kertoo Lahden ammattikorkeakoulun tekniikan alan johtaja Silja Kostia.

Kostia ei ennusta minkään alan loppua tai syntymistä vaan sitä, että insinööriys muuttuu aiempaa monipuolisemmaksi.

– Kun käy teollisuuden kanssa keskustelua, siellä nousevat esiin esimerkiksi talousosaaminen ja johtamisosaaminen eli muita taitoja kuin ne kovat substanssiosaamiset.

Aluksi opiskelijat keskittyvät yleisiin insinöörin taitoihin, ja loppuvaiheessa he erikoistuvat omaan alaansa.

– Todennäköisesti trendi jatkuu, että tulee yhä isompia kokonaisuuksia, joiden alla voidaan tuunata osaamista, jota työelämä kaipaa.