insinööriliitto 100 vuotta

Insinööri valvoi Tampereen sähkölaitoksella toukokuussa 1933.
Insinööri valvoi Tampereen sähkölaitoksella toukokuussa 1933.

Joukko kasvoi muutamasta kymmenestä kymmeniin tuhansiin

Insinööriliitto on kasvanut pienen tekniikkaan koulutetun joukon ammattillis-aatteellisesta yhdistyksestä insinöörien ammattikunnan edunvalvojaksi ja keskeiseksi suomalaiseksi vaikuttajajärjestöksi.

Vuodesta 1954 Insinööriliittona tunnettu järjestö perustettiin Tampereella paikallisen talouskoulun tiloissa 5. päivä huhtikuuta 1919. Tuolloin pidettyyn kokoukseen oli saapunut paikalle neljäkymmentä Tampereen teknillisessä opistossa (TTO) opiskellutta henkilöä.

Heidän tavoitteenaan oli saada oma yhdistys opistosta valmistuneille. Tämä joukko päättikin yksimielisesti perustaa yhdistyksen, jonka nimeksi tuli Tampereen Teknilliset. Jäseneksi siihen pääsivät yhdistyksen johtokunnan suostumuksella henkilöt, jotka olivat ammattiaineissa suorittaneet TTO:n täydellisen kurssin.

Mikäli alkuperäiset suunnitelmat olisivat toteutuneet, Insinööriliitto olisi tosiasiassa viettänyt satavuotisjuhliaan jo vuonna 2018. Tilanne suomalaisessa yhteiskunnassa kuitenkin esti tämän.

Tampereen Teknillisten perustamista valmisteltiin vuodesta 1917 lähtien, jolloin yhdistykselle laadittiin säännöt ja perustamiskokoukselle määriteltiin ajankohta seuraavan vuoden alkuun.

Aikeet kuitenkin raukesivat, kun Suomi ajautui kohti sisällissotaa loppuvuodesta 1917. Noin vuosi sodan päätymisen jälkeen Tampereen Teknilliset saatiin lopulta perustettua.

TOIMINNASSA MYÖS edunvalvontaA

Yhdistyksen perustamissäännöissä tehtäväksi määriteltiin ”toimia Tampereen teknillisen opiston käyneiden yhdyssiteenä sekä avustaa heitä teollisuutemme ja tekniikkamme kehityksen seuraamisessa ja sen ohella valvoa jäsentensä etua”.

Käytännössä Tampereen Teknilliset syntyi ennen kaikkea TTO:sta valmistuneille yhteistoimintaa järjestäväksi ja henkilösuhteita ylläpitäväksi yhdistykseksi, joka huolehti myös jäsenistön teknillisestä sivistyksestä.

Yhdistyksen tapahtumat tarjosivat jäsenille säännöllisen kokoontumispaikan, jossa keskusteltiin tekniikasta ja ajankohtaisista aiheista. Lisäksi urheiltiin sekä harrastettiin muuta sosiaalista toimintaa.

Tekniikkaa koskevien esitelmien ja alustusten, jäsenlehdessä julkaistujen artikkeleiden ja tekniikan aikakauslehtien lainauspalvelun avulla ylläpidettiin taas jäsenkunnan ammatillisista osaamista.

Insinööriliito muuttui varsinaiseksi insinöörien ammattikunnan edunvalvontajärjestöksi vasta 1970-luvulta lähtien. Kuitenkin jo Tampereen Teknillisten perustamissäännöissä jäsenistön etujen valvominen nostettiin yhdeksi yhdistystoiminnan pääkohdista.

Koko Insinööriliiton historian ajan järjestön tehtävä onkin ollut edistää jäsenistön asiaa työelämässä.

Tutkinnosta ei virallista oppiarvoa

Jäsenten edut nostettiin Tampereen Teknillisten toimintaohjemaan, sillä etenkin kaksi epäkohtaa haittasivat työllistymistä 1910-luvun lopulla. TTO:ssa suoritettu tutkinto ei johtanut viralliseen oppiarvoon eikä antanut pätevyyttä valtion virkoihin, toisin kuin esimerkiksi teollisuuskoulujen ja Teknillisen korkeakoulun tutkinnot.

Nuo seikat olivat jääneet määrittelemättä 1911 annetussa asetuksessa, jonka pohjalta uudenlaista tekniikan keskikoulua edustanut TTO perustettiin.

Keitä teknillisestä opistosta valmistuu ja mihin tehtäviin näiden tekniikan osaajien oli mahdollista hakeutua? Nuo olivat tärkeimmät kysymykset, joiden puolesta Tampereen Teknilliset alkoi työskennellä.

Vaikuttamisen harjoitettelua

Jäsenistön asioiden ajamisessa Insi- nööriliiton ensivuosikymmenet olivat vaikuttamistoiminnan aikaa. Vaikuttamistoiminta oli kirjallisten aloitteiden laatimista, erilaisten suunnitelmien kommentointia, asioiden ajamista henkilösuhteita hyväksikäyttäen sekä osallistumista valtiollisten suunnittelukomiteoiden työhön.

Minkään tyyppiset painostuskeinot eivät vielä pitkään aikaan kuuluneet järjestön repertoaariin. Yhdistykselle, jonka jäsenmäärä oli alhainen ja jolla ei vielä ollut resursseja tai erityistä vaikutusvaltaa suomalaisessa yhteiskunnassa, tämä oli käytännössä ainut tie.

Insinööriliiton 1900-luvun alkupuolen toimintaa jäsenistön hyväksi voi luonnehtia aktiiviseksi, mutta vielä tehottomaksi. Kyse oli moni osin vielä järjestötyön harjoittelusta.

Ensimmäinen suuri tavoite saavutettiin kuin joululahjana vuonna 1943. Tuolloin joulukuun 17. päivä tasavallan presidentti Risto Ryti vahvisti insinöörin oppiarvon kuuluvan teknillisen opiston suorittaneille. Tämä tarkoitti, että insinöörien ammattikunnan asema oli Suomessa vihdoin virallistettu.