Asiantuntijarinki aloittaa

Insinööriliitto haluaa olla tekniikan alan kysymyksissä ohittamaton asiantuntija ja sen tähden perustaa asiantuntijaverkoston. Liitto haluaa tarjota väylän asiantuntemuksen käytölle ja nostaa liiton roolia tekniikkaan ja tekniseen alaan liittyvissä kysymyksissä.

Liitto saa välillä viranomaisten lausuntapyyntöjä hyvin teknisistä yksityiskohdista, joihin toimistossa ei ole asiantuntemusta. Verkosto voi jatkossa vastata niihin.

Verkosto voi synnyttää näkemyksiä esimerkiksi kysymyksiin, miten liitto ratkaisee tekoälyn tulevaisuuden Suomessa tai miten digitalisaation pitää edetä työ- elämässä.

Insinööriliiton jäsenistössä on paljon teknistä osaamista ja innostuneisuutta siihen. Jäsenille asiantuntijarinki antaa lisäarvoa siinä, että he pääsevät käyttämään myös teknistä osaamistaan. Samalla insinöörien ja muiden tekniikan ammattilaisten ääni kuuluu tekniikan kysymyksissä vielä vahvemmin.

Liitto kutsuu mukaan kaikkia asiantuntijoina itseään pitävät jäsenet, jotka ovat tekniikasta innostuneita. Syyskuun 21. päivänä on aloitusseminaari Heurekassa Vantaalla. Kun ilmoittautuu heti verkostoon, pääsee mukaan suunnittelemaan seminaaria. Verkosto toimii pääosin sähköisellä alustalla ja aloitusseminaariinkin on mahdollista osallistua etänä.

■ Liity mukaan: asiantuntijaverkosto@ilry.fi

Eurovaalit koittavat toukokuussa

Suomen kansalaiset äänestävät edustajansa Euroopan parlamenttiin sunnuntaina 26. toukokuuta.

Suomalaiset valitsevat parlamenttiin 14 jäsentä. Määrä kasvaa edellisistä vaaleista yhdellä, sillä Britannian eli Yhdistyneen kuningaskunnan eroaminen unionista lisää muiden maiden paikkoja. Yhteensä parlamenttiin valitaan 751 eurokansanedustajaa.

Euroopan parlamentin jäsenet järjestäytyvät poliittisten ryhmien mukaan eivätkä kansallisuuksittain. Poliittisen ryhmän muodostamiseen tarvitaan 25 jäsentä vähintään seitsemästä jäsenvaltiosta.

Tulevalle viisivuotiskaudelle valittavat mepit eli europarlamentaarikot päättävät ensi kaudella muun muassa siitä, jatketaanko väistyvän parlamentin kehitystyötä työehtojen ja sosiaaliturvan parantamisessa. Kuluneella kaudella parlamentti on päättänyt muun muassa perhevapaista.

Parlamentti vaikuttaa Euroopan laajuisen lainsäädännön kautta suomalaisten elämään. Yhteiset lait säätelevät lisäksi maahan- ja maastamuuttajien asemaa.

Oma Luottamusmies -palvelu uudistui

Uuden ilmeen saanut YTN:n Oma Luottamusmies -palvelu vastaa korkeasti koulutettujen tiedon tarpeeseen työelämän erilaissa tilanteissa. Myös sisällön osalta uudistuneessa palvelussa on tarjolla selkeää tietoa muun muassa palkoista, kilpailukielloista, perhevapaista, paikallisesta sopimisesta ja yt-neuvotteluista.

Jokaisen uralla tulee vastaan erilaisia muutos-, kriisi-, tai kehitystilanteita, joiden selvittämiseen tarvitsee tietoa toimintatavoista ja mahdollisuuksista. Palvelussa olevilla testeillä ja työkaluilla voi testata omaa osaamista työsopimukseen ja laittomaan irtisanomiseen liittyen sekä työpaikkakiusaamisen ja oman työssäjaksamisen tunnistamiseen.

Palvelussa on myös tietoa, mitkä työsuhteeseen vaikuttavat ehdot tulevat työlainsäädännöstä ja mistä asioista on sovittu työehtosopimuksilla. Suomalaisen työelämän pelisäännöt on kerrottu englanniksi Working in Finland -osiossa.

Palvelun tuottaneen YTN:n mukaan Oma Luottamusmies on jokaiselle ylemmälle toimihenkilölle oivallinen työelämän tietopankki ja apuväline.

■ Lue lisää: www.omaluottamusmies.fi

Keskieläke noin 1 700 euroa kuukaudessa

Keskimääräinen kokonaiseläke oli viime vuonna 1 680 euroa kuukaudessa, runsaat 20 euroa enemmän kuin vuonna 2017. Lähes 40 prosentilla eläkeläisistä eläke jäi alle 1 250 euron kuukaudessa; heistä kaksi kolmesta on naisia. Suuria yli 3 000 euron eläkkeitä sai seitsemän prosenttia eläkkeensaajista, joista selkeä enemmistö on miehiä.

Suomen suurimmat eläkkeet maksettiin Uudellamaalla ja Ahvenanmaalla. Kaikki muut maakunnat jäävät alle maan keskiarvon. Keskimäärin pienimmät eläkkeet maksettiin maatalousvaltaisessa Etelä-Pohjanmaan maakunnassa.

Suomessa on jo lähes 1,5 miljoonaa omaa eläkettä saavaa henkilöä. Kaikista Suomen 16 vuotta täyttäneistä eläkettä saavia on kolmannes. Eläkeläisten osuus on suuri etenkin Itä-Suomessa. Suomen eläkeläisvaltaisimmat maakunnat ovat Etelä-Savo, Kainuu ja Kymenlaakso.

Työkyvyttömyyseläkkeellä on noin kuusi prosenttia työikäisestä väestöstä. Heidän määränsä laski hieman edellisestä vuodesta.

Suomessa kokonaiseläkemeno viime vuonna oli 31 miljardia euroa, josta työeläkkeitä oli 28 miljardia ja Kelan eläkkeitä 2,4 miljardia.

Hae SASKin teemakoulutukseen

Kun jalkapalloilija Riku Riski ilmoitti eettisistä syistä jäävänsä pois Qatarin harjoitusleiriltä, urheilun suhde ihmisoikeuksiin nousi keskusteluun. Puutteellisissa työoloissa työskenteleviä siirtotyöläisiä kuolee Qatarin stadiontyömaille, ja ihmisoikeuksia rikotaan räikeästi myös muualla.

SASKin teemakoulutus purkaa siirtotyöhön liittyviä ongelmia ja etsii myös ratkaisuja. Koulutus avaa osallistujille siirtotyön ja ihmisoikeuksien käsitteitä, todellisuutta ja problematiikkaa, unohtamatta urheilun vaikutusta.

Filippiiniläinen vieras Ressie Fos saapuu paikalle Qatarista, jossa hän auttaa rakennuksilla työskenteleviä järjestäytymään ja parantamaan oikeuksiaan. Paneelikeskusteluun osallistuvat Fosin lisäksi Ihmisoikeusliiton pääsihteeri Kaari Mattila sekä SASKin kansainvälisten asioiden päällikkö Juha Vauhkonen.

Asiantuntemusta ohjelmaan tuo SASKin lähettiläs Heidi Saarinen, joka on selvittänyt Persianlahden siirtotyöläisten työ- ja terveysoloja. Urheilun etiikkaan tarttuu urheilutoimittaja Juha Kanerva.

Koulutus järjestetään 18.–19.5. Helsingissä. Haku päättyy 14. huhtikuuta.

■ Lue lisää: www.sask.fi

Työssäkäyvien opiskelijoiden osuus kasvoi

Tilastokeskuksen mukaan työssäkäyvien opiskelijoiden osuus kasvoi 2,5 prosenttiyksikköä vuonna 2017 edellisestä vuodesta. Yli puolet opiskelijoista kävi opintojen ohella töissä.

Työssäkäynti oli yleisintä yliopisto- ja ammattikorkeakouluopintojen yhteydessä. Yliopisto-opiskelijoista oli opintojen ohessa työsuhde 56 prosentilla ja amk-opiskelijoista 58 prosentilla.

Naiset kävivät miehiä yleisemmin opintojen ohella työssä. Ammattikorkeakoulukoulutuksessa työssäkäyvien naisten osuus oli noin 10 prosenttiyksikköä miesten osuutta korkeampi. Ammattikorkeakoulututkintoa opiskelevista naisista työsuhde oli 59 prosenttia.

Eri ikäisten työssäkäynnissä opiskelujen ohessa oli eroja. 21-vuotiaista 40 prosentilla ja 24-vuotiaista 52 prosentilla oli työsuhde. Vähintään 25-vuotiaista opiskelijoista 64 prosenttia kävi opintojen ohella töissä.

Työssäkäynti opintojen ohessa oli maan keskiarvoa yleisempää Uudenmaan, Pohjanmaan ja Varsinais-Suomen maakunnissa sekä Ahvenanmaalla.

Työpaikkatori uudistui

Insinööriliiton Työpaikkatori uudistuu ja yhdistää jatkossa entistä laajemmin tekniikan alan työpaikat ja asiantuntijat toisiinsa. Yhteistyö aikaisemman palveluntuottajan kanssa päättyy ja uuden palvelun tuottaa Duunitori.

Muutoksen myötä kirjautumisvaihe jäsensivuille poistuu ja palvelu muuttuu avoimeksi. Uusi Työpaikkatori on entistäkin käyttäjäystävällisempi ja sivusto on helpommin käytettävissä niin mobiilissa kuin tietokoneella.

Avoimien tekniikan alan työpaikkojen määrä on moninkertainen aikaisempaan verrattuna. Työpaikkatorin tarjonta laajenee muutoksen myötä entistä laajemmin koko maata paremmin palvelevaksi.

Myös opiskelijoiden Kesäduunitori siirtyy osaksi Duunitorin tuottamaa Työpaikkatoria. Kesätyöt ja harjoittelut voi lajitella näkyviin Opiskelijat ja vastavalmistuneet -näkymästä.

Avoimia työpaikkoja etsiessä voi myös myös tilata työpaikkavahdin kautta ilmoitukset itselle sopivista työpaikoista omaan sähköpostiin.

■ Lue lisää: www.ilry.fi/tyopaikkatori

IOP 2019 Helsinki alkoi maaliskuisena lauantaina Senaatintorin avajaisilla. Passiteltassa IOP-työryhmän edustajat olivat valmiina jakamassa passeja osallistujille. Passeja jaettiin likipitäen 3 000 kappaletta.