Savonia-ammattikorkea- koulun rehtori Mervi Vidgren arvostaa Hämeen ammattikorkeakoulun tutkijoiden tekemää selvitystä osaamisen kehittämisestä ja jatkuvasta oppimisesta. Sen merkittävään otokseen mahtuu paljon työelämässä olevia insinöörejä ja tradenomeja, joten siihen voi perustaa tietojaan.

Vidgrenin mielestä työelämä tarvitsee osaajia, vaikka yhteiskunnassa puhutaan enemmänkin koulutettavien määrästä kuin laadusta ja osaamisesta. Kuitenkin ammattikorkeakoulujen resurssit ovat puolittuneet viimeisen vuosikymmenen aikana.

– Työelämä ei tarvitse kolmen vartin insinöörejä, Vidgren kärjistää.

Sen tähden hän iloitsee, että sekä insinöörien että tradenomien mielestä perustutkinto on tarjonnut ammatillisesti kunnollista osaamista, kuten tuore tutkimus osoittaa.

Työelämässä tarvitaan yhä enemmän esimerkiksi ratkaisukeskeisyyttä ja kriittistä ajattelukykyä. Vidgren on tyytyväinen myös siihen, että geneeriset taidot nousivat selvityksessä vahvasti esille.

– Tyytyväisyys ylempään ammattikorkeakoulututkintoon on vastannut siihen tarpeeseen, minkä tähden ne aikoinaan luotiin noin 20 vuotta sitten.

Työelämässä on opittu arvostamaan ylempää ammattikorkeakoulututkintoa, ja Vidgrenin mielestä iso osa sen suorittaneista haluaa jatkaa amk-tohtoritutkintoon.

Ammattikorkeakouluhistoria tuttu

Vidgren on nähnyt koko ammattikorkeakouluhistorian eri näkökulmista. Viimeiset 13 vuotta hän on ollut nykyisessä pestissään rehtorina; takana on ollut monenlaisia tehtäviä alalla.

– Aina olemme joutuneet perustelemaan paikkamme, hän muistelee.

Aikoinaan Suomeen haluttiin tuoda työelämälähtöinen korkeakoulu. Myöhemmin sen tehtäviin lisättiin mukaan tutkimus- ja innovaatiotoiminta.

– Osa tahoista ei ole halunnut antaa meille tilaa eikä kyse ole ollut yrityselämästä.

Vastustusta esiintyy edelleen.

– Samat tahot, jotka vastustivat aikoinaan ylempää ammattikorkeakoulututkintoa, vastustavat nyt ammatillista tohtoritutkintoa.

Vidgren huomauttaa, että kehitys ei ole vierasta muuallakaan Euroopassa, vaan aivan samanlaisia argumentteja on käytetty esimerkiksi Portugalissa.

Yritykset ja työelämä ratkaisevat, onko tilaa ammatillisille tohtoritutkinnoille. Vidgrenin mielestä molemmille on paikkansa, niin tiede- kuin ammattikorkeakouluista valmistuneille, ovatpa he sitten miten pitkälle kouluttautuneita.

Hyviä tuloksia vain yhdessä

Vidgren muistelee ammattikorkeakoulujen alkuaikoja. Useita eri alojen opistoja laitettiin yhteen, ja otti aikansa ennen kuin niistä tuli yhtenäinen ammattikorkeakoulu.

– Ensimmäisen vuosikymmenen aikana kaikki alat kertoivat, kuinka heillä toimitaan. Ajan myötä yhteyksissä on lähennytty, ja eri alat ovat löytäneet toisiaan.

Vidgren perää ammattikorkeakouluja toimimaan niiden lakiin kirjoitettujen perusteiden mukaan, joissa korostetaan työelämälähtöisyyttä, mikä erottaa ne tiedekorkeakouluista.

Ammattikorkeakoulujen opettajilla on työelämän kokemuksen ohella vahva pedagoginen osaaminen. Opiskelijat tekevät työelämän harjoittelujen lisäksi lukuisia projekteja, jotka ovat aitoja työelämän tilanteita.

– Opiskelijaprojektit ovat isoja panoksia yrityksille, jos ne osaavat ottaa irti niistä.

Lakisääteistä tutkimusta

Ammattikorkeakouluista tuli täysivaltaisia korkeakouluja tki-toiminnan myötä.

Vidgrenin mielestä aivan lapsen kenkiin on kuitenkin jäänyt tki-rahoitus. Toiminta kirjattiin ammattikorkeakoululakiin, mutta siihen ei ole annettu rahoitusta.

– Suomella pitää olla veturiyrityksien lisäksi pk-yrityksiä, jotka voivat kehittyä ja kasvaa, Vidgren sanoo.

Juuri ne kaipaavat tukea ammattikorkeakoulujen taidoista.

– Teemme soveltavaa tutkimusta emmekä uteliaisuuslähtöistä. Meillä on aina taustalla yritykset tai organisaatiot.

Rehtori kaipaa keskustelua

Vidgren ihmettelee, miksi yliopistot omistavat ammattikorkeakouluja. Yhtä hyvin ammattikoulut voisivat omistaa ne.

– Miksi olemme ajautuneet siihen, että yliopistot omistavat ammattikorkeakouluja, Vidgren pohtii.

Hän toivoo, että tätä omistajasuhdetta harkitaan kunnolla, jotteivat ammattikorkeakoulut ajaudu yliopistojen kandikouluttajiksi.