Tekoälysuorittimet yleistyvät työpaikoilla, kun organisaatiot uusivat työntekijöidensä tietokoneita. Samalla tekoäly muuttuu entistä piilevämmäksi ominaisuudeksi, vaikka se vaikuttaa entistä useampaan asiaan työpäivän aikana.

NPU (Neural Processing Unit) eli hermoverkkosuoritin on apusuoritin, joka on integroitu tietokoneen keskussuorittimeen (CPU, Central Processing Unit). Apusuoritin on optimoitu tekoälysovellusten energiatehokkaaseen ajamiseen.

Toistaiseksi näyttää siltä, että tietokoneiden rauta on kehittynyt nopeammin kuin niiden tarve. Tekoälybuumi on tehnyt tekoälysuorittimista myyntivaltin ilman, että siitä on vielä suurta merkitystä tietokoneen peruskäytössä.

Yleistyminen alkoi puhelimista

Ensimmäinen tekoälysuoritin ilmestyi Huawein Kirin 970 -älypuhelimeen jo vuonna 2017. Komponentti nopeutti kuvantunnistusta monikymmenkertaisesti verrattuna siihen, että puhelin olisi käyttänyt keskusyksikköä prosessin suorittamiseen.

Tietokoneisiin prosessorivalmistaja Intel toi tekoälysuorittimen vuonna 2023. Nykyään apusuorittimet ovat tavallisia uusissa myynnissä olevissa eri valmistajien mobiililaitteissa ja tietokoneissa.

Työkoneista kannettavat tietokoneet pysyvät käytössä tavallisesti 4–5 ja pöytäkoneet 5–6 vuotta. Vaikka tekoälysuorittimia on monessa uudessa yrityskäyttöön tarkoitetussa tietokoneessa, koko laitekannan päivittyminen vie vuosia.

Palaverit sujuvat sutjakkaasti

Tekoäly tuonee ensimmäisenä mieleen tekstipohjaisen keskustelupalvelun, mutta suurimmaksi osaksi tekoäly toimii työaseman taustaprosesseissa. Tällaisia tehtäviä ovat esimerkiksi Teams-palaverien kuvantunnistus ja puheenselkeytys, joita tarvitaan muun muassa äänen keinotekoiseen parantamiseen ja henkilön taustan erottamiseen kuvasta.

Olennaista tekoälysuorittimessa on se, että se suorittaa laskentaa työkoneella eikä pilvessä. Erillinen suoritinyksikkö säästää perinteisen keskusyksikön resursseja ja vähentää tietoliikenteen tarvetta, joten kone toimii aiempia sujuvammin.

Vaikka tietokoneessa olisi tekoälysuoritin, se ei tarkoita, etteikö työntekijä käyttäisi tekoälypalveluita myös verkon kautta. Moni tuttu palvelu, kuten Chat GPT tai Copilotin selainversio, eivät pyöri omalla koneella apusuorittimesta huolimatta.

Kriittisiin erityistehtäviin tekoälysuoritin voi olla tietoturvallinen ratkaisu, jos sen avulla voidaan välttää tiedon siirtäminen verkkoon ja sen käsittely ulkoisilla palvelimilla.

Hyöty ei vastaa hypeä

Pelkkä raudan olemassaolo ei riitä prosessien tehostamiseen, vaan tekoälysuorittimen hyödyntäminen vaatii ohjelmistoa, joka osaa käyttää sitä. Ohjelmia, jotka osaavat hyödyntää uusia apusuorittimia, ovat ainakin kuvankäsittelyohjelma Photoshop, toimisto-ohjelmiin upotettu Copilot ja etäpalaveriohjelma Zoom. Sekä MacOS että Windows osaavat järjestelmätasolla hyödyntää tekniikkaa, ja ainakin joissakin Linuxeissa on järjestelmätason valmius hyödyntää apusuorittimia.

Työnantajat joutuvat punnitsemaan, kannattaako uusista suorituskyvyistä maksaa – siis kuinka tärkeää on nähdä etäpalaverin osallistujat pikselin tarkkuudella.

Tiettyjen toimialojen organisaatioiden toimintaan voi kuulua myös varsinaisia tekoälyyn liittyviä työtehtäviä tai erityisiä tietoturvavaatimuksia, jolloin tekoälyprosessien ja erityisohjelmistojen ajamiseen uudenlainen suoritin on olennaisen tärkeä.

Tavallisen toimistorotan tai peruskuluttajan ei kannata välttämättä odotella liikoja tekoälyprosessoreita hehkuttavista myyntipuheista, ainakaan heti.