Turun uusi maailmanluokan konserttitalo Fuuga avaa ovensa yleisölle loppuvuodesta. Aurajoen rannalle sijoitettu rakennus herättää huomiota sulavalla muodollaan sekä puu- ja lasipinnoillaan.

Paljon uudessa rakennuksessa jää konserttivieraalta kuitenkin huomaamatta. Pintojen taakse kätkeytyy poikkeuksellisen paljon tekniikkaa.

– Kun konserttivieras astuu lämpiöstä orkesterisaliin, hän ei varmaankaan huomaa, että hän hyppää irti rakennuksen betonikuoresta kelluvaan rakenteeseen, havainnollistaa sähkön toteutuksesta vastaava projektipäällikkö Juha Laine ARElta.

Yhtiö vastaa rakennuksen perinteisten lvi-asennusten lisäksi sähköstä, sprinklereistä, esitystekniikan kaapeloinneista ja rakennusautomaatiosta.

Rakennustyöt käynnistyivät syksyllä 2023, ja talo valmistuu ensi kesänä. Tällä hetkellä valmistellaan rakennuksen sisätiloja, ja AREn toteutusvaihe on kovassa vauhdissa.

Rakennuttajana toimivan allianssin jäseniä ovat Hartela, PES-Arkkitehdit ja WSP Finland. ARE toteuttaa talotekniikan Hartelan aliurakoitsijana. Parhaimmillaan rakennuksessa on viime syksystä lähtien hyörinyt 50 arelaista.

Akustiikka on hiottu

Konserttisalista tulee akustisesti paras mahdollinen ympäristö musiikin kuuntelemiseen. Suuri konserttisali, pienempi monitoimisali sekä lukuisat harjoitushuoneet ovat huoneita huoneessa eli lepäävät pehmustettujen tolppien päällä, joilla estetään äänen johtuminen muihin tiloihin.

– Jos johdot on kiinnitetty kiinteään rakenteeseen, ne eivät saa olla kiinni kelluvassa rakenteessa – ja toisin päin. Kaikkien kittausten pitää olla elastisia, jotta ääni ei pääse siirtymään rakenteesta toiseen, Laine selittää.

Koko rakennuksen halkaisee liikuntasauma, jonka ylittäessään iv-putket ja johtotiet on kiinnitetty rakenteisiin joustavilla liitoksilla. Ne eivät välitä äänen värinää eteenpäin.

Fuugan pääsaliin mahtuu 1 300 kuulijaa ja monitoimisaliin 300 henkeä. Pääsali on suurempi kuin kaupungin vanhassa konserttitalossa mutta pienempi kuin Musiikkitalon pääsali Helsingissä.

Talossa on seitsemän kerrosta. Lämpiö, salit ja muut tilat vievät kolme ensimmäistä. Suuri sali on useiden kerrosten korkuinen. Kuudennessa kerroksessa on kattoravintola ja -terassi, ja seitsemännessä suuren salin tekniikkatila.

Laitteet vaihdetaan yläkautta

Suuren salin katossa roikkuva kanooppi on ohjattavissa ja heijastaa ääntä halutulla tavalla katsomoon. Salin sisäkatto on tehty puupohjaisista clt-elementeistä, ja yläpuolella olevasta teknisestä tilasta pystytään huoltamaan katossa roikkuvia laitteita, kuten palovaroittimia, sprinklereitä ja valaisimia.

– Näin korkeassa tilassa on pakko olla mietittynä etukäteen, miten tilan tekniikkaa huolletaan. Nyt ei tarvita sisätiloihin nostureita esimerkiksi lampun vaihtoa varten, Laine kertoo.

Suuri sali on ylhäältäpäin katsoen munan muotoinen. Kummallakin sivulla erottuvat sisäänpäin kaartuvat pystykuilujen seinät. Toisia kutsutaan muotonsa perusteella isoiksi ja toisia pieniksi silmiksi. Muodon ymmärtää, kun katsoo rakennuksen pohjapiirrosta.

– Isoissa silmissä on rappuset, jotka nousevat melkein ylös asti. Niiden yläpuolella on vain konehuone. Pienet silmät yltävät katolle saakka ja sisältävät tekniikkaa, kuten johtoja ja ilmanvaihtoa.

Salin sivuilla sijaitsevat pienet huoneet toimivat esimerkiksi harjoittelutiloina.

Akustiikkaa parantaa muun muassa se, että kaikki seinät eivät ole suorassa kulmassa toisiinsa nähden.

Ilmanvaihto litistettiin

Asentamisessa on normaalia toimitilarakentamista hankalampia tekijöitä. Tavallisesti ilmanvaihto sijoitetaan katolle, mutta täällä se on piilotettu monitoimisalin alle. Poistoilma kiertää katolta ensimmäiseen kerrokseen akustiikan vuoksi. Perinteisten pyöreiden ilmanvaihtoputkien sijaan tiloihin räätälöitiin kanttiputket, jotka käyttävät tilan normaalia tehokkaammin.

Iso osa hankkeessa työskentelevistä AREn työntekijöistä on insinöörejä. Laineen lisäksi muilla asennustiimeillä on omat päällikkönsä. Yhtiön koko osuudesta rakennushankkeessa vastaa yrityksen projektijohtaja Jesse Rehn, joka kiertää mukana haastattelu- kierroksella.

Yhtiö kommentoi allianssille ratkaisujen asennettavuutta, kustannuksia ja suunnitteluratkaisuja.

– Haastaviksi osoittautuneet rakennusratkaisut ovat edellyttäneet normaalia tarkempaa yhteensovittamista. Yhteistyöllä pyrimme varmistamaan, että työmaa pysyy sekä aikataulussa että budjetissa, Rehn kertoo.