KOKO selvisi hyvin viime vuodesta

KOKO-kassan jäsenten työllisyystilanteen heikkeneminen tasoittui viime vuoden aikana. Viime vuosi alkoi kuitenkin erittäin vilkkaana: tammikuussa kassaan saapui 10 prosenttia enemmän hakemuksia kuin joulukuussa 2024, ja jäsenistön työttömyysaste nousi 4,4 prosenttiin.

Viime vuoden aikana ansiopäivärahahakemuksia saapui yhteensä 157 720 kappaletta, mikä on pari prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Hakemusmäärät pysyivät edelleen korkeina verrattuna vuoteen 2023, jolloin hakemuksia saapui hieman yli 102 500. Ensihakemuksia saapui 14 200 kappaletta.

KOKOn jäsenistön keskimääräinen työttömyysaste oli 3,9 prosenttia eli samalla tasolla kuin vuonna 2024. Työttömyysaste oli korkeimmillaan tammikuussa ja matalimmillaan kesäkuussa. Vuoden aikana kassaan saapui 235 liikkuvuusavustushakemusta ja 606 muutosturvarahahakemusta eli hieman enemmän kuin edellisenä vuonna.

Vuonna 2025 KOKOn etuusmaksatus oli yhteensä 232 miljoonaa euroa, mikä on 13 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2024. Lasku johtuu suurelta osin etuustasoa alentaneista lakimuutoksista. Vuonna 2024 etuusmaksatus oli 245 miljoonaa euroa, mikä on KOKOn historian korkein maksatus.

Nuoret käyttävät mielestään liikaa älylaitteita

Teksti: Kirsi Tamminen Kuva: Mostphotos

Enemmistö nuorista aikuisista käyttää älylaitteita enemmän kuin haluaa ja on yrittänyt vähentää niiden käyttöä. Noin kaksi kolmesta ajattelee, että ruutuajan vähentäminen parantaa heidän hyvinvointiaan.

Kahdeksan kymmenestä nuoresta aikuisesta arvioi sosiaalisen median käytön olevan merkittävä syy ikäryhmänsä lisääntyneeseen pahoinvointiin. Lisäksi puolet nuorista aikuisista arvioi älylaitteiden käytön heikentäneen heidän keskittymiskykyään.

Tulokset käyvät ilmi Mistä lääkkeet someajan pahoinvointiin? -tutkimuksesta, jossa selvitettiin 18–30-vuotiaiden suomalaisten kokemuksia älylaitteiden ja sosiaalisen median vaikutuksista hyvinvointiin.

Tutkimuksen on toteuttanut E2 Tutkimus yhteistyössä työeläkeyhtiö Elon ja Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS:n kanssa.

Monia tapoja hillitä käyttöä

Yleisimpiä keinoja hallita älylaitteiden käyttöä ovat ilmoitusten poistaminen tai hiljentäminen, älylaitteiden käytön tauottaminen työ- tai opiskelupäivien aikana, some- ja pelisovellusten poistaminen sekä puhelimen jättäminen toiseen huoneeseen.

Pysyvät muutokset ovat silti monille vaikeita. Sosiaalinen paine, työn vaatimukset ja palveluiden digitalisoituminen vetävät takaisin ruudulle.

Suurin osa nuorista aikuisista käyttää sosiaalista mediaa vähintään kolme tuntia päivässä ja yli kolmannes yli viisi tuntia päivässä.

– Jo maltillisellakin someajan vähennyksellä aikaa jäisi enemmän esimerkiksi työntekoon, opiskeluun ja yhdessäoloon läheisten kanssa, sanoo tutkimuspäällikkö Ville Pitkänen E2 Tutkimuksesta.

Älylaitteista myös hyötyä ja iloa

Toisaalta älylaitteilla ja sosiaalisella medialla on myös runsaasti myönteisiä vaikutuksia: älylaitteet viihdyttävät, helpottavat yhteydenpitoa ja sujuvoittavat arkea.

Työelämässä mukana olevista nuorista aikuisista moni kokee saavansa somen kautta työtä tukevaa tietoa ja inspiraatiota.