Työterveyslaitoksen tutkija Fanni Moilasen tuore väitöstutkimus tuo kestävyysmurrosten tutkimukseen työntekijöiden äänen. Tulokset osoittavat, että työntekijöiden osallisuus kestävämpien työkäytäntöjen kehittämisessä hyödyttää niin työntekijöitä, organisaatiota kuin ympäristöä.

Moilanen tarkastelee väitöskirjassaan kestävyysmurroksia työntekijöiden näkökulmasta. Tutkimus kuvaa, miten työntekijät voivat osallistua muutokseen ja mitä työpaikoilla voidaan tehdä murrosten vauhdittamiseksi.

Kestävyysmurroksella tarkoitetaan muutosprosessia, jonka tavoitteena on ekologisesti kestävä yhteiskunta, joka turvaa hyvän elämän myös tuleville sukupolville.

– Kestävyysmurroksen on arvioitu edellyttävän muutoksia monilla yhteiskunnan osa-alueilla, mutta työelämä on saanut tutkimuksessa vain vähän huomiota, Moilanen sanoo.

Lisää tietoa työntekijöistä

Moilasen tutkimus tuottaa uutta tietoa työelämästä ja kestävyysmurroksista, sillä ilmastonmuutoksen ja vihreän siirtymän vaikutuksista työntekijöihin on toistaiseksi ollut vain vähän edustavaa kyselytietoa.

– Kestävyysmurrokset työelämässä eivät tarkoita vain työpaikkojen syntymistä tai katoamista, vaikka tämä näkökulma on yhteiskunnallisessa keskustelussa keskiössä, Moilanen sanoo.

Kestävyysmurrokset voivat myös muuttaa työntekijöiden työtapoja ja vaatia uusien taitojen oppimista.

– Vaikka työ nähdään usein vakiintuneita toimintatapoja ylläpitävänä, työn muutos ja työntekijöiden osallisuus muutoksessa ovat keskeisiä kestävyysmurrosten toteutumisessa.

Kestävämmät tavat lisääntyvät

Osa suomalaisista työpaikoista on jo siirtynyt kohti kestävämpiä toimintatapoja, ja muutoksia tapahtuu myös toimialoilla, joita on kestävyysmurroksia koskevassa tutkimuksessa tarkasteltu vähemmän.

– Pienet muutokset työpaikoilla voivat tukea laajempia kestävyysmurroksia. Työntekijät osallistuvat muutoksiin esimerkiksi tunnistamalla ympäristöhaasteita, ehdottamalla ratkaisuja ja toimimalla muutosten toteuttajina, Moilanen havainnollistaa.

Tutkimuksen mukaan työntekijöiden aloitteet kestävämpien työkäytäntöjen kehittämiseksi voivat hyödyttää sekä organisaatioita, työntekijöitä että ympäristöä. Vaikka osa työntekijöistä ja organisaatioista on jo ottanut askeleita kohti kestävämpiä toimintatapoja, kaikki eivät vielä osoita kiinnostusta aiheeseen.

Moilasen mukaan on mahdollista, että työnantajat eivät vielä täysin tunnista työntekijöiden osallisuuden hyötyjä kestävyysmurroksissa. Kestävyysmurrosten laajamittainen toteutuminen vaatii siksi lisää tukea myös työpaikkojen ulkopuolelta, esimerkiksi päättäjiltä, työmarkkinajärjestöiltä ja muilta sidosryhmiltä.

– Työntekijöiden näkökulma kestävyysmurroksiin tarjoaa arvokasta lisätietoa sekä päätöksentekijöille että tutkimukselle, Moilanen painottaa.