Energia-ala muuttuu koko ajan, sanoo sähkötekniikan insinööri Jiri Jääskeläinen. Esimerkiksi uusiutuvat energialaitokset ja akkuvarastot muuttavat tekemistä jatkuvasti.

– Isoimmat muutokset liittyvät verkon saneeraustarpeisiin ja niistä johtuviin keskeytysajoihin, esimerkiksi säävarausinvestointeihin, Jääskeläinen kuvaa.

– Viimeisenä parina vuotena muutoksia ovat tuoneet totuttuun verkkoon uudet tuotantolaitokset, kuten tuuli- ja aurinkopuistot.

Insinöörin mielestä muutokset ja uudistukset haastavat osaltaan myös alan organisaatioita, joiden täytyy sopeutua niihin. Yhtiöillä on lisäksi resurssipulaa niin asentajista kuin asiantuntijoistakin.

Pitkä kokemus sähköalalta

Jo peruskoulussa tekniikka ja sähköiset laitteet kiinnostivat. Jääskeläinen muistelee, että pikkupoikana hän purki ja kokosi uudelleen erilaisia laitteita.

Peruskoulun jälkeen kiinnosti sähköala, jota hän lähti opiskelemaan sähköasentajan perustutkintoa ammattikouluun.

Ura lähti liikkeelle 2000-luvun alussa sisäsähköasennuksilla. Hän siirtyi asentajaksi tehdasoloihin ja keikkatöihin ympäri Suomea. Hiljalleen työnkuva muuttui osa-aikasuunnitteluun, minkä myötä Jääskeläinen päätyi aikuisopiskelijaksi Mikkelin ammattikorkeakouluun, joka on nykyään Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk.

Jääskeläinen opiskeli työn ohessa ja valmistui insinööriksi vuonna 2014.

– Jatkuvan kouluttautumisen taustalla on halu kehittyä, Jääskeläinen kertoo.

Jatko-opinnot uuden työn kera

Vajaa kolme vuotta sitten Jääskeläinen aloitti Järvi-Suomen Energialla rakennuttamisen projektipäällikkönä. Saman aikaan työpaikan vaihdoksen kanssa hän aloitti LUT-yliopistossa jatko-opinnot, joiden on määrä valmistua tänä vuonna.

– Nykyisessä työssäni parasta on, kun saan isoja, pitkiä hankkeita kunnialla valmiiksi, insinööri kertoo.

– Tiedämme, että olemme onnistuneet, kun sähköverkko paranee, ja ihmisten kokemat sähkökeskeytysajat ovat lyhentyneet.

Tavallisessa arkipäivässä työ on monipuolista, mikä sisältää esimerkiksi työmaakokouksia, ratkottavia haasteita sekä selvittelyä ja työmaan kokonaiskustannusten hallintaa. Isossa osassa on lisäksi niin ohjeistusten kuin koko urakan seurantaa, Jääskeläinen listaa.

Kuukausittain hän kiertää tarkastus- ja valvontatehtävissä maastossa. Metsässä saattaa tavata paikallisia, sähköä ostavia asiakkaita, jotka voivat olla huolissaan vaikka metsän tulevaisuudesta. Heidän kanssaan on keskusteltava ystävällisesti, vaikka tilanteet ovat välillä hankalia.

Konsernilla pitkä historia

Järvi -Suomen energia oy:n historia ulottuu Suur-Savon sähkö -konsernin alkuaikoihin eli 1940-luvulle. Jo silloin tavoitteena oli sähköverkon rakentaminen ja kehittäminen alueella.

Vuonna 1995 sähkötoiminta eriytettiin omaksi yhtiöksi, joka huolehti energian jakelusta Päijänteen itäpuoleisella Järvi-Suomen alueella.

– Asiakkaita on noin 102 000 ja hallinnoitavaa sähkönjakeluverkkoa meillä on 28 500 kilometriä, Jääskeläinen kertoo avainlukuja.

– Iso maaseutuyhtiö, hän kehuu.

Häiriöt sähkönjakelussa voivat kehittyä suuriksi nopeasti ja ennustamatta, mikä on hieman yllättänyt Jääskeläisen. Jotta ne saadaan hallintaan, vaaditaan paljon organisaatiolta ja kumppanuusketjulta. Useimmiten ne liittyvät säähän.

– Vaikka nykyisin hyvin ennustetaan säätä, se voi silti yllättää ja tuulla vaikka eri suunnasta, mihin ei ole osattu varautua.

Työ palkitsee arjessa

Jääskeläisen mielestä haastavimmat työt ovat myös palkitsevimpia, kun ne saadaan onnistumaan.

– Työ on palkitsevaa, kun vikojen korjaamisella saa palautettua ihmisille sähköt. Tai verkon saneerauksen jälkeen voi todeta, että myrskystä huolimatta sähköt pelaavat, hän kuvailee.

Hän kaipaa alalle lisää näkyvyyttä. Sähköverkkoalaa ja siellä työskentelevien ammattiylpeyttä pitää insinöörin mielestä nostaa: pelkkä raha ei ratkaise.

– Useat sopimuskumppanit hakevat insinöörejä, Jääskeläinen kertoo.

Esimerkiksi sisätöihin tottunut asentaja voi vieroksua työskentelyä verkkoalalla, joka on lähes aina ulkotyötä, mutta eri tavalla palkitsevaa.

Alan pitää Jääskeläisen mukaan löytää ne alan ulkopuolella viihtyvät.

– Alan vaihtajilla ikä ei ole ongelma. Vanhempanakin voi kouluttautua, Jääskeläinen vinkkaa.

Hänen mielestään esimerkiksi tietotekniikan alalta olisi helppo siirtyä sähköverkkoalalle.

– Oli minkä alan insinöörikoulutus takana, muun muassa projektijohtamisen taustat ovat kunnossa.