Työmarkkinajärjestöt pääsivät vuosi sitten sopuun seuraavasta eläkeuudistuksesta. Lainvalmistelun on määrä valmistua kuluvan kevään aikana, ja muutosten tulla voimaan asteittain kuluvan vuoden puolivälistä alkaen.

Uudistuksessa ei kajota eläkeikiin tai eläkkeiden karttumiseen: Ilmarisen toimitusjohtaja Mikko Mursulan mukaan kyse on eläkejärjestelmän pohjaa vahvistavasta sijoitusuudistuk- sesta.

– Tavoite on parantaa eläkevarojen sijoitustuottoja mahdollistamalla korkeampi riskitaso. Historian valossa osakkeista saatava tuotto on parasta. Riskikin toki kasvaa osakepainon noustessa, mutta hallitusti, hän sanoo.

Perusasiat ovat ja pysyvät

Eläkeuudistuksen yhteydessä on sovittu yksityisen alojen työeläkemaksun jäädyttämisestä nykyiselle 24,4 prosentin tasolle vuosiksi 2026–2030. Yhtälö on yksinkertainen: mitä paremmin yksityisen sektorin noin 180 miljardin euron työeläkevarat tuottavat, sen vähemmän yritysten ja palkansaajien eläkemaksuihin kohdistuu nousupaineita.

Uudistuksen on arvioitu alentavan TyEL-maksuun kohdistuvia nousupaineita keskimäärin noin 1,5 prosenttiyksikköä. Mursulan mukaan eläkevarojen sijoitustuottojen paraneminen on ensiarvoisen tärkeää ikääntyvässä ja heikon syntyvyyden Suomessa.

– Tarvitsemme lisää työllistäviä yrityksiä ja työssä olevia ihmisiä jo huoltosuhteen heikkenemisen takia. Korkea työllisyysaste ja sijoitusten parempi tuotto vähentävät painetta nostaa työeläkemaksuja.

Inflaatiovakauttaja hillitsee

Ainoa etuuksiin suoraan vaikuttava elementti uudistuksessa on inflaatiovakauttaja. Sen tarkoitus on pitää eläkkeiden indeksikorotukset kurissa tilanteessa, jossa reaalipalkat laskevat.

Mekanismi hillitsee työeläkkeisiin tehtäviä vuotuisia indeksikorotuksia, mikäli kuluttajahinnat nousevat palkkoja nopeammin kahden vuoden tarkastelujaksolla. Inflaatiovakauttaja on sidottu työeläkeindeksin ja palkkakertoimen kehitykseen; sen on määrä olla voimassa vuodesta 2030 alkaen.

Mursulan mukaan muutaman vuoden takaiset inflaatiopiikit ovat harvinaisia, joten hän uskoo inflaatiovakauttajan tulevan sovellettavaksi suhteellisen harvoin.

– Se on kuitenkin hyvä olla olemassa eläkejärjestelmän vakauden kannalta. Jokainen ymmärtää, että eläkkeet eivät voi nousta palkkoja nopeammin ilman, että eläkkeiden rahoitus vaarantuu.

Excel ei toimi joka paikassa

Inflaatiovakauttaja on vuoden 2005 eläkeuudistuksen elinaikakertoimen ja vuoden 2017 uudistuksen elinajan- odotteen kaltainen elementti, johon eläkejärjestelmä reagoi automaattisesti.

Mursulan mielestä sellaisia tarvitaan, mutta eläkejärjestelmän kestävyys ja uudistukset eivät voi nojata pelkästään Excelin ja siihen syötettyjen numeroiden varaan. Ihmisen keho ja mieli asettavat työn tekemiselle omat rajansa.

– Excel ei vaan toimi. Numeroiden valossa on toki tarpeen puhua eläkeiän nostosta, mutta työelämässä pitää tapahtua paljon asioita ennen kuin se on mahdollista, Murusla sanoo.

– On luonnollista ja loogista, että ihmisen työkyky heikkenee noin 60 ikävuoden paikkeilla. Jos aiomme edelleen pidentää työuria ja jatkaa työelämässä nykyistä pidempään, myös työelämän, ei vain eläkejärjestelmän, on muututtava.

Mursulan mukaan tarvitaan työ- kykyä ja -valmiuksia ylläpitäviä ja parantavia toimia, työaikajoustoja, huomiota työn kuormittavuuteen ja niin edelleen. Kun ottaa huomioon syntyvyyden laskun, työvoimapula on väistämättä edessä.

– Tarvitsemme kaikki resurssit käyttöön. Se on laaja, koko työelämää koskeva haaste, joka ei syyllisiä etsimällä ratkea, hän painottaa.

Isänmaata ei ole unohdettu

Julkisen talouden ongelmien keskellä poliitikkojen mielenkiinto kääntyy herkästi työeläkerahastojen miljardeihin euroihin. Niistä toivotaan pientä pesämunaa, milloin mihinkin.

Mursulalta heruu ymmärrystä poliitikkojen tuskalle, mutta tärkeämpää on lakiin kirjattu vaatimus sijoittaa eläkevaroja tuottavasti ja turvaavasti.

– Ilmarisen noin 66 miljardin sijoituksista viidennes on kotimaassa. Joukossa on listaamattomia ja listattuja yrityksiä, luotonantoa, osa menee kasvurahastojen kautta. Sijoitukset on hajautettu sekä maantieteellisesti että toimialoittain.

Työeläkeyhtiö antaa myös aikaa ja apua listautumista miettiville yrityksille.

– Käymme yhdessä ajatuksella asioita läpi, sparraamme ja puntaroimme listautumisen hyötyjä. Osakeannit ovat yleensä sparraukseen käytettyyn aikaan verrattuna pieniä, mutta signaali ja muu hyöty sitäkin suurempi, Mursula kertoo kymmenisen vuotta sitten aloitetusta toiminnasta.