BITTIKATTAUS
Ammattiopinnoista ammattikorkeakouluun
Taitaja2026-kilpailun finaalissa menestyneet ammattikoululaiset voivat hakea kilpailutulostensa perusteella suoraan ammattikorkeakouluun jatko-opintoihin. Ammattitaidon SM-kilpailumenestys voi tuoda finalistille kevään toisessa yhteishaussa ilman pääsykokeita.
Niin sanotun Taitaja-väylän kautta keväällä mukana on merkittävä osa Suomen ammattikorkeakouluista. Taitaja-finalisteille on osoitettu 13 ammattikorkeakoulusta yhteensä 161 hakukohdetta ja 360 aloituspaikkaa eri puolilla maata.
Uusi väylä vahvistaa ammatillisen koulutuksen arvostusta ja nuorten koulutuspolkujen jatkuvuutta sekä vastaa kasvavaan työvoimatarpeeseen monilla aloilla. Samalla se auttaa yhteiskunnan tarpeita kasvattaa korkeasti koulutettujen määrää.
– Ammattikorkeakoulujen ja ammatillisen koulutuksen yhteistyö Taitaja-väylän kautta on osoitus siitä, että osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan korkeakouluissa aiempaa selkeämmin, sanoo Keudan kuntayhtymän johtaja Riikka-Maria Yli-Suomu.
– Taitaja-väylän kehittäminen antaa toivottavasti yhä useammalle ammatillisessa koulutuksessa opiskelevalle kannusteen hakea ammattikorkeakouluopintoihin, Arenen toiminnanjohtaja Ida Mielityinen sanoo.
20 %
Insinööriliiton tuoreen työmarkkinatutkimuksen mukaan viidennes insinööreistä työskentelee isoissa, yli 3 000 henkeä työllistävissä yrityksissä.
Työnantajien kannattaa tukea työmatkaliikuntaa.Työmatkaliikunta edistää työkykyä
Aktiiviset työmatkatavat kuten kävely ja pyöräily edistävät työkykyä ja vähentävät sairauspoissaoloja.
Työmatkaliikunnan edistäminen on havaittu toimivaksi ja ympäristön kannalta kestäväksi strategiaksi lisätä säännöllistä liikuntaa ja siten vähentää liikkumattomuudesta aiheutuvia sairauksia.
Työterveyslaitoksen tutkijan Essi Kalliolahden väitöstutkimuksessa tarkasteltiin aktiivisten työmatkatapojen kuten kävelyn ja pyöräilyn sekä työmatkatavoissa tapahtuneiden muutosten yhteyttä työntekijöiden terveyteen ja työkykyyn.
– Työmatkaliikunnan edistäminen on havaittu toimivaksi ja ympäristön kannalta kestäväksi strategiaksi lisätä säännöllistä liikuntaa ja siten vähentää liikkumattomuudesta aiheutuvia sairauksia.
Aktiivisimmilla työmatkaliikkujilla havaittiin olevan passiivisia verrokkejaan parempi työkyky myös tutkittaessa yhteyttä objektiivisempaan mittariin eli rekisteriperusteisiin sairauspoissaoloihin.
Keskimäärin 67 kilometriä viikossa pyöräilevillä työmatkaajilla arvioitiin olevan jopa yli viisi sairauspoissaolopäivää vuodessa vähemmän verrattuna henkilöauton tai joukkoliikenteen käyttäjiin.
KUVA: Alexandr Parfenov /Mostphotos
Ensimmäistä Wärtsilän ammoniakkimoottorilla kulkevaa rahtialusta ryhdytään rakentamaan.Ammoniakkimoottori pudottaa laivan hiilidioksidipäästöt
Wärtsilän uusi moottoriratkaisu tulee käyttöön norjalaiseen Skarv Shippingille rakennettavaan rahtialukseen. Laiva rakennetaan Huanghain telakalla Kiinassa, ja siitä tulee ensimmäinen ratkaisua käyttävä uusi alus.
Ratkaisu perustuu nelitahtiseen ammoniakkimoottoriin, joka vähentää moottorin kasvihuonepäästöjä 90 prosenttia verrattuna vastaavaan dieselkäyttöiseen moottoriin.
Pelkillä polttoainetehokkuuden parannustoimilla päästöjä saataisiin leikattua yhtiön mukaan vain 23 prosenttia.
Moottorin lisäksi Wärtsilä toimittaa alukseen polttoainekaasun syöttöjärjestelmän ja pakokaasujen jälkikäsittelyjärjestelmän. Ammoniakille suunniteltu katalysaattorijärjestelmä kuuluu kokonaisuuteen.
Ammoniakki on noussut lupaavaksi polttoainevaihtoehdoksi tulevaisuudessa. Wärtsilä pyrkii sen avulla saavuttamaan Kansainvälisen merenkulkujärjestö IMO:n asettaman päästöttömyystavoitteen merenkulussa vuoteen 2050 mennessä.
Ammoniakkikäyttöinen Wärtsilä 25 -moottori on osa Wärtsilä 25 -moottorialustaa. Moottorin kehitystyö pohjautui yhtiön kokemukseen lng-käyttöisten matalapaineisten monipolttoainemoottoreiden turvallisesta operoinnista.
Uuden aluksen laitetoimitusten on määrä alkaa tämän vuoden lopulla.
KUVA: Wärtsilä
Viime vuoden konkurssiluku synkin lamavuosien jälkeen
Joulukuussa pantiin vireille 360 konkurssia, mikä on 34 prosenttia enemmän kuin vastaavaan aikaan vuotta aiemmin. Henkilöstön määrä konkurssiin haetuissa yrityksissä oli noin viidennes edellisvuotista suurempi.
Koko viime vuonna konkurssiin haettiin lähes 4 000 yritystä. Tiedot selviävät Tilastokeskuksen konkurssit ja yrityssaneeraukset -tilastosta.
– Viime vuoden konkurssiluku oli suurin sitten vuoden 1996. Edeltävään vuoteen verrattuna konkurssihakemusten määrä kasvoi 12 prosentilla, Tilastokeskuksen yliaktuaari Mira Kuussaari sanoo.
Henkilökunnan määrä konkurssiin viime vuonna haetuissa yrityksissä oli noin 14 300. Edellisen kolmen vuoden aikana konkurssiin on haettu keskimäärin 3 600 yritystä vuodessa. 2010-luvulla konkurssien vuosikeskiarvo oli noin 2 700.
– Viime vuosina konkurssiin on haettu keskimäärin pienempiä yrityksiä kuin 2010-luvulla.
Viime vuonna eniten konkurssiin haettiin rakennusalan yrityksiä.
– Rakentamisen alalla konkurssien määrä on kuitenkin jo laskenut vuonna 2023 nähdystä huipustaan. Käytännössä kaikilla muilla aloilla suunta on ollut ylöspäin, Kuussaari kuvaa.
Uusi koulutuskokonaisuus tukee työelämävalmiuksia
Turun ammattikorkeakoulun hankkeessa kehitettiin innovatiivinen koulutuskokonaisuus, joka kokoaa yhteen hyvinvointijohtamisen, osallisuuden, jatkuvan oppimisen ja työelämävalmiuksien teemat.
Koulutuskokonaisuus vahvistaa sote- ja sivistysalan ammattilaisten valmiuksia tukea ammattiin opiskelevien opiskelu- ja työhyvinvointia sekä sujuvaa siirtymistä työelämään. Se tarjoaa ammattiin opiskelevien parissa toimiville ammattilaisille käytännön työkaluja hyvinvoinnin, osallisuuden ja jatkuvan oppimisen edistämiseen.
Koulutuskokonaisuus sisältää sähköisen käsikirjan sekä konkreettiset työkalut ammattilaisille sekä kolme videota. Sen teoreettinen lisää ymmärrystä siitä, miten oppilaitosten hyvinvointi kytkeytyy työelämävalmiuksiin ja jatkuvaan oppimiseen.
Ammattiin opiskelevien hyvinvointi ja työelämävalmiudet vaihtelevat ja oppilaitosten henkilöstö tarvitsee uusia keinoja opiskelijoiden osallisuuden, motivaation ja jaksamisen tukemiseen.
Hankkeen tarkoituksena oli laatia. kokonaisuus, joka yhdistää teoreettisen ja käytännöllisen lähestymistavan hyvinvointijohtamiseen ja tekee siitä osan jokapäiväistä oppilaitostyötä.
Kuusikymppiset hakeutuvat työkyvyttömyyseläkkeelle
Työkyvyttömyyseläkehakemusten määrä on viime vuosina pysynyt vakaana. Samalla kuitenkin kuusikymppisten tekemien hakemusten määrä ja osuus on pitkällä aikavälillä kasvanut selvästi.
Eläketurvakeskuksen tuoreiden tilastojen mukaan työeläkelaitokset käsittelivät 22 000 työkyvyttömyyseläkehakemusta viime vuonna. Hakemuksia ratkaistiin noin kolme prosenttia edellisvuotta vähemmän. Myös hylättyjen hakemusten osuus väheni edellisvuodesta.
– Hylkäysten osuus ratkaisuista on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana paljon, mutta vuonna 2025 trendi pysähtyi. Hylkäysten osuus oli viime vuonna 38 pro- senttia, kun se toissa vuonna oli 40 prosenttia, tilastosuunnittelija Joonas Hautamäki kertoo.
Työkyvyttömyyseläkkeiden ratkaisujen määrä väheni viime vuonna kaikissa ikäryhmissä. Pitkällä aikavälillä yhdessä ikäryhmässä hakemusten määrä on kuitenkin kasvanut tuntuvasti.
Kuusikymppisille suomalaisille annettujen ratkaisujen määrä on yli 50 prosenttia suurempi kuin kymmenen vuotta sitten.
Vanhuuseläkeiän alaraja on noussut vuosittain vuoden 2017 eläkeuudistuksen jälkeen. Joillakin kuusikymppisillä työkyky ei välttämättä riitä uuteen eläkeikään saakka, vaan he hakeutuvat työkyvyttömyyseläkkeelle ennen vanhuuseläkettä.
Myös koululaisilla on tänä talvena mahdollisuus nauttia perinteisestä talvesta ympäri Suomea. Koululaisten ja useiden vanhempien talvilomat ovat viikolla 8–10.
KUVA: Mostphotos
Maria Mäkynen, johtajamarian
PALSTA
Asiantuntijatkin tarvitsevat mahdollisuuden kouluttautua
Jatkuva oppiminen nousee esiin lähes kaikissa puheenvuoroissa, joissa käsitellään talouskasvua, tuottavuutta, tekoälyä tai työn murrosta. Tarvitsemme osaamisen jatkuvaa kehittämistä nyt enemmän kuin koskaan. Valitettavan usein tämä laajasti jaettu toteamus jää yleiselle tasolle. Mutta miksi jatkuva oppiminen on monelle työ- ikäiselle käytännössä vaikeaa?
Osaamisen kehittämistä koskeva keskustelu painottuu koulutuspolun alkupäähän, kuten korkeakoulujen aloituspaikkoihin, vaikka työelämässä olevissa osaajissa on runsaasti potentiaalia vahvistaa osaamistasoa nopeasti ja resurssiviisaasti. Nykyisessä taloustilanteessa ja kiristyvässä globaalissa kilpailussa osaamisen vahvistaminen työpaikoilla on kriittisen tärkeää erityisesti insinöörialoilla.
Hämeen ammattikorkeakoulun tutkijoiden toteuttama Jatkuvan oppimisen poluilla -selvityksen mukaan työelämässä olevat insinöörit ja tradenomit tunnistavat vahvasti osaamisen kehittämisen tarpeen, mutta kouluttautuminen törmää työarjen rakenteisiin. Lähes puolet vastaajista ei aio opiskella seuraavan viiden vuoden aikana. Esteet liittyvät ennen kaikkea ajanpuutteeseen, työkuormitukseen ja taloudellisiin mahdollisuuksiin irrottautua opintoihin.
Aikuiskoulutustuen poistaminen on tehnyt työuran aikaisesta kouluttautumisesta monelle liian taloudellisesti riskialtista. Jos kouluttautuminen edellyttää henkilökohtaista taloudellista venymistä ja jaksamisen äärirajoille menemistä, moni jättää sen tekemättä.
Selvityksen mukaan kouluttautumiseen kannustavat parhaiten työnantajan vahva tuki tai vaatimus, työmäärän keventäminen opintojen ajaksi tai joustavat toteutustavat sekä opiskelu työajalla.
Jatkuva oppiminen ei toteudu vetoamalla yksilön vastuuseen, vaan tukevilla rakenteilla työpaikoilla. Nyt järjestelmä ei mahdollista sitä. Siksi tarvitsemme nopeasti jatkuvan oppimisen tukimuodon aikuiskoulutustuen tilalle sekä työnantajien sitouttamisen henkilökunnan osaamiskartoituksien ja osaamissuunnitelmien toteuttamiseen osana yritysten kasvusuunnitelmia.
Henkilöstön hallintoedustus yrityksen todelliseen johtoon
Palkansaajakeskusjärjestö Akavan mielestä henkilöstön hallintoedustuksen pitää jatkossa olla ainoastaan joko yrityksen hallitukseen tai todelliseen johtoryhmään. Akava pitää hyvänä, että hallintoedustuksen soveltamista laajennetaan.
Viime keväänä maan hallitus päätti laskea hallintoedustuksen soveltamisrajaa 150:sta 100 työntekijän yrityksiin. Lisäksi se linjasi, että hallintoedustus on toteuttaa hallituksessa tai johtoryhmässä.
Hallituksen lausuntokierrokselle lähtenyt esitys jättää kuitenkin mahdollisuuden järjestämistavan kiertämiseen, jolloin edustus tuskin toteutuu laajempana tavoitteen mukaisesti. Akava jätti hallintoedustusta käsitelleen työryhmän mietintöön eriävän mielipiteensä, koska työryhmän esitys ei toteuta täysin hallituksen puoliväliriihen linjausta.
Akavan erityisasiantuntija Miia Kanniston mielestä nykyiset vaatimukset hallintoedustuksen toimielimestä eivät ohjaa sen valintaa toivotulla tavalla.
– Jos lakiin jätetään mahdollisuus järjestää hallintoedustus johtoryhmiä vastaavissa toimielimissä, esimerkiksi sitä varten perustetussa laajennetussa johtoryhmässä, esityksen tavoitteena olevaa muutosta ei tapahdu.
EU kiristää otettaan rasismia vastaan
Euroopan komissio on julkaissut uuden EU:n rasisminvastaisen strategian vuosille 2026–2030. Sen tavoitteena on rakentaa Eurooppa, jossa jokainen voi elää ilman syrjintää ja osallistua täysipainoisesti yhteiskuntaan.
Ammattiyhdistysliikkeessä strategian valmistelua pidetään hyvänä, sillä se jatkaa aiemman rasisminvastaisen toimintasuunnitelman työtä ja vahvistaa EU:n arvopohjaa.
Komission mukaan rasismi on edelleen laajalle levinnyt ongelma. Tuoreen EU-tutkimuksen mukaan lähes kaksi kolmesta EU-kansalaisesta kokee rotusyrjintää omassa maassaan. Myös OECD:n raportti kertoo tilanteen vakavuudesta.
Uusi strategia puuttuu sekä yksittäisiin syrjintätapauksiin että rakenteelliseen rasismiin. Rasismi ilmenee esimerkiksi työelämässä, asumisessa, koulutuksessa, terveydenhuollossa ja oikeusjärjestelmässä. Strategiassa paneudutaan keinoihin, joilla voidaan purkaa rakenteellista ja tiedostamatonta rasismia.
Oikaisu
Joulukuun Insinööri-lehdessä kerrottiin Insinööriliiton edustajakokouksesta. Kokouksessa ehdotettiin selvitystä toiminnanjohtajan palkkaamisesta liitolle eikä suoraan toiminnanjohtajan palkkaamista kuten lehtijutussa kirjoitettiin. Äänestyksessä kaksi kolmesta vastusti ehdotusta.