Generatiivisten tekoäly- sovellusten käytön yleistymisen ennakoidaan mullistavan myös työelämää. Suuria odotuksia kohdistuu etenkin tuottavuuden lisäämiseen.

Tekoälysovellusten avulla kyetään automatisoimaan tehtäviä, tehostamaan prosesseja sekä ratkaisemaan ongelmia aiempaa nopeammin. Samalla tekoälyn lisääntynyt käyttö tuo tullessaan haasteita.

Uuden työkalun mukana syntyy uudenlaisia riskejä esimerkiksi tiedon luotettavuuteen, tietoturvaan ja vastuukysymyksiin liittyen. On myös herännyt huolta siitä, syrjäyttääkö tekoäly joissakin tehtävissä ihmiset kokonaan.

Tekoälyn käytössä eroja aloilla

Insinööriliitto tiedusteli lokakuussa toteutetussa työmarkkinatutkimuksessa jäsentensä kokemuksia tekoälyn ammatillisesta käytöstä. Kyselyyn vastasi yli 10 000 Insinööriliiton jäsentä.

Tulokset osoittavat, että vastaajat ovat ottaneet uuden teknologian käyttöönsä innokkaammin kuin suomalaiset työntekijät keskimäärin.

Etlan viime keväänä tekemän tutkimuksen mukaan noin 30 prosenttia suomalaisista käyttää tekoälyä työssään, kun taas Insinööriliiton jäsenistä tekoälyä on ehtinyt hyödyntää työssään jo 45 prosenttia.

Tekoälysovellusten suunnitteluun ja kehittämiseen osallistuminen oli Insinööriliiton jäsenten keskuudessa peruskäyttöä harvinaisempaa, sillä vain kolme prosenttia kertoi olevansa mukana sovellusten kehittämistyössä. Lisäksi noin joka kymmenes osallistui kehitystyöhön epäsuorasti.

Yleisintä tietoalalla

Tekoälysovelluksia käytetään odotetusti yleisimmin it-alan tehtävissä sekä tietotekniikan palvelualan yrityksissä, joissa työskentelevistä vastaajista jopa 71 prosenttia ilmoitti hyödyntävänsä tekoälyä työssään.

Vähäisintä tekoälyn käyttö on rakennusalalla, jolla työskentelevistä vain kolmannes käyttää tekoälyä.

Nuoret olivat ottaneet sovelluksia käyttöönsä hieman iäkkäämpiä työntekijöitä useammin: alle 30-vuotiaista tekoälyä hyödyntää lähes joka toinen, kun vastaava osuus yli 50-vuotiaiden kohdalla oli 42 prosenttia ja 60 vuotta täyttäneillä noin 30 prosenttia.

Tekoälyä hyödynnettiin sitä yleisemmin, mitä vaativammista asiantuntijatehtävistä oli kyse. Johdon tai ylimmän johdon tehtävissä työskentelevät käyttivät tekoälyä työssään muita useammin.

Joka kymmenes vastaaja kertoi, ettei tekoälyä käytetty työpaikalla lainkaan.

Hakukone ja kielentarkistaja

Yleisimmin tekoälyä hyödynnettiin apuna sisällön tuottamisessa. Lähes yhtä usein sitä käytettiin apuna uusien käsitteiden ja ilmiöiden tutkimisessa sekä tietojen analysoinnissa ja käsittelyssä.

Osalla vastaajista tekoälyn käyttö oli vasta alussa ja sen käyttö keskit- tyi tekoälyn mahdollisuuksien tutkimiseen. Tekoälyä hyödynnettiin jonkin verran myös ajanhallinnan apuna sekä ideoiden ja muistiinpano- jen kokoamiseen.

Neljä kymmenestä tekoälyä hyö- dyntäneestä vastaajasta katsoi, että se oli lisännyt heidän tuottavuuttaan työssään.

Eniten hyötyä tekoälystä oli saatu turvallisuustekijöiden kehittämiseen ja koodaukseen liittyvissä tehtävissä, joiden kohdalla noin 60 prosenttia vastaajista koki tuottavuutensa kasvaneen.

Joka toinen vastaaja katsoi tuottavuutensa kehittyneen, kun oli voinut hyödyntää tekoälyä apuna erilaisissa luovissa prosesseissa. Lähes yhtä moni oli onnistunut lisäämään työnsä tuottavuutta automatisoimalla toistuvia tehtäviä tekoälyn avulla.

Tutkimuksen vastaajat kokivat tekoälyn nopeuttaneen esimerkiksi erilaisten esitysten, tiivistelmien ja viestien laatimista. Varsin yleisiä tekoälyn käyttökohteita olivat myös tekstien käännökset sekä kielentarkistukseen liittyvät tehtävät.

Tiedon luotettavuus huolettaa

Tekoälyn soveltamisen yleistyessä ja sovellusalueiden laajentuessa joudutaan pohtimaan myös sen käyttöön liittyviä riskejä. Eräs keskeisimmistä haasteista on tekoälyn tuottaman tiedon luotettavuus.

Tekoäly kokoaa, tiivistää ja luo tietoa, mutta se ei kykene tarkistamaan näiden tietojen oikeellisuutta. Viime kädessä käyttäjän onkin itse pystyttävä arvioimaan, miltä osin tekoälyn tuottamaa materiaalia voidaan työssä hyödyntää.

Useampi kuin neljä viidestä työmarkkinatutkimukseen vastanneesta Insinööriliiton jäsenestä ilmoittikin olevansa jonkin verran tai erittäin huolestunut tekoälyllä tuotetun tiedon luotettavuudesta.

Tiedon luotettavuuteen kytkeytyvät läheisesti myös vastuukysymykset: kuka lopulta vastaa siitä, jos työssä tapahtuu virhe tekoälyn käytön vuoksi? Tämän vuoksi onkin tärkeää, että työpaikoilla luodaan tekoälyn käyttöön selkeä ohjeistus ja työntekijöille tarjotaan tekoälyn käyttöön riittävästi koulutusta.

Iso osa uskoo työpaikan säilyvän

Kuusi kymmenestä tekoälyä työssään jo hyödyntäneestä koki, ettei tekoäly ole muuttanut heidän luottamustaan työnsä pysyvyyteen suuntaan eikä toiseen.

Viidellätoista prosentilla luottamus työn pysyvyyteen oli jopa lisääntynyt. Joka kymmenennen kohdalla luottamus oli kuitenkin heikentynyt.

Tietotekniikan palvelualalla mielipiteet asian suhteen jakautuivat eniten. Alan vastaajista 16 prosenttia koki luottamuksensa työnsä pysyvyyteen kasvaneen ja lähes yhtä moni koki luottamuksensa heikentyneen.

Kuitenkin myös tällä alalla enemmistö tekoälyä käyttäneistä totesi, ettei tekoäly ollut vaikuttanut heidän työnsä pysyvyyteen suuntaan eikä toiseen.

Vaikka osa tehtävistä siirtyisikin tulevaisuudessa tekoälyn hoidettavaksi, tarvitaan osaavia ja tietoa kriittisesti arvioimaan kykeneviä asiantuntijoita jatkossakin.

Tekoälyn lisääntyvällä käytöllä voi olla myös työhyvinvointia lisääviä vaikutuksia esimerkiksi kuormittavien rutiiniluonteisten tehtävien vähenemisen tai työturvallisuuden kohenemisen myötä.